torstai 26. maaliskuuta 2009

Milloin on oikea aika?

Meillä on ainakin kaksi, ehkä jopa kolme arvostuksen ansaitsevaa talouden ennustajaeukkoa.

Niistä kahdesta Sixten Korkman on ETLAn toimitusjohtaja ja muistaakseni lähtöisin siitä samasta valtionvarainministeriön budjettipäällikköputkesta mistä tulevat Erkki Virtanen (kansliapäällikkö TEM) ja Raimo Sailas (valtiosihteeri, VM). (Jälkimmäiset eivät ole ennustajaeukkoja.) Kun taloutemme pohjasta edellisen kerran poistettiin tulppa, Korkman on VMn vahdissa. Kaikki ei uudessa tilanteessa onnistunut, mutta käsitykseksi jäi jo silloin, että hän tietää mistä puhuu.

Tulevan laman osalta hän on myös tullut uudessa tehtävässään näkyvästi ulos. Tänään ainoa valtakunnallinen otsikoi Etlan Korkman: Valtion menojen leikkaus olisi nyt virhe.  Samalla esitetään uusia synkkiä ennusteita talouden tuleivaisuudesta ja työttömyyden uskomattoman jyrkkää nousua.

Samassa lehdessä, Mielipide-osastossa Juhani Kahelan mielipidekirjoitus: Julkisen puolen työntekijöistä kaksi kolmasosaa ylimääräisiä. Siinä vahvistetaan se yleinen tieto, että julkisen hallinnon "byrokratiassa" työskentelevien teho on yksityisen sektorin vastaavaan verrattuna ehkä murto-osa. Jutun mukaan julkishallinnon tällä sektorilla on siis 50.000 - 100.000 ylimääräistä. Mahtava työvoimareservi eläköityvälle maallemme?

Mutta kuten tiedämme ja mikä kirjoituksessa myös ilmenee, kaikissa julkishallinnon "tehostamisohjelmissa" on yksi yhteinen piirre. Ne eivät saa johtaa työntekijöiden irtisanomiseen. Siis tehoa voidaan lisätä vain suoritteiden määrää kasvattamalla, tai siirtämällä ihmisiä muihin tehtäviin. Valitettavasti ammattitaitoa vastaavissa tehon taso lienee jokseenkin sama. Mahtava kierre hyvinäkin aikoina. Mutta todella hankala tilanteessa, jossa Keynsiläisen talousteorian mukaan julkisen vallan pitäisi lisätä kulutustaan elvyttääkseen kansantaloutta?

Ei suinkaan. Eikä se edes edellytä valtion menojen leikkaamista. Siirretään ylimääräinen henkilöstöresurssi tekemään niitä suorittavia tehtäviä, jota varten me veronmaksajat julkishallintoa ylläpidämme. Samalla ratkeaa suurelta osalta tarve leikata julkisen hallinnon palveluja. Ja saadaan aikaan todellista julkisten palveluiden tuottavuuden kasvua.

Jaa, että ei onnistu? Ammattitaidot eivät kohtaa? Ammattiliitot eivät hyväksy? Poliittiset päättäjät eivät salli? Ja varmasti löytyy muitakin hyviä syitä. Ja varmasti keksitään lisääkin, jos tarvitaan. Mutta meillä on edessämme KRIISI. Kriisi on, kuten muistamme sekä uhka että mahdollisuus. Mahdollisuus taas edellyttää uusia, usein rohkeita, ennakkoluulottomia avauksia jotta yhteisö selviytyisi ja kehittyisi.

Unohdetaan ajattelumme tavalliset rajoitteet hetkeksi ja ajatellaan positiivisesti:


  • Julkisessa hallinnossa tuottavuus kasvaa koska palveluita ei tarvitse vähentää.

  • Hallintobyrokratiassa niin yleinen työpaikkakiusaaminen vähenee, koska siihen ei ole aikaa.

  • Työnilo paranee kun byrokraatit eivät ole koko ajan toistensa kimpussa ja suorittajien jaloissa.

  • Palvelun suorittajien työmotivaatio paranee kun hallinnollinen mestarointi vähenee.

  • Työperäistä maahanmuuttoa voidaan pienentää kun tarve vähenee 50.000 -100.000.

  • Kotoutushenkilökuntakin voidaan siirtää muille hoiva-aloille.

  • Hoiva- ja opetusaloille saadaan nopeasti jo kotoutunutta henkilöstöä. Ammatillinen pikakoulutus riittää. Eihän tästä ole kuin hetki, jolloin ehdotettiin kaikille työttömille pakollista hoivatyöpalvelua.


Luetteloa voi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Ja parasta varmaan on, että valtion menot eivät vähene? Samalla julkisten palveluiden tuottavuus ja tehokkuus nousevat uusiin sfääreihin. Eikä leikkauslistoja tälläkään kerralla tarvita.

Olen asiakokonaisuuteen muutamankin kerran puuttunut. Kolme viimeisintä linkkiä alla.

http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2009/03/22/taasko-rahaa-kankkulan-kaivoon/

http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2009/03/17/maailma-muuttuu-siivoamallakin/

http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2009/03/12/100000000000-euroa/

7 kommenttia:

GranpaIgor kirjoitti...

Jumankaude ;) Yksinkertaista. Tuossahan on erinomaisia ajatuksia.

Bisnesmaailmaan on pesiytynyt viime vuosina sellainen sanahirviö kuin jalkauttaminen. Ylenmääräinen hallintabyrokratia jalkautetaan kentälle tekemään sitä työtä oikeasti mitä ovat tähän mennessä vain ohjanneet ja hallinnoineet (ja häirinneet ;) Jess. Ja palvelut paranee kustannuksia lisäämättä.

hakki47 kirjoitti...

IsoIgor

Palvelutuotannon määrä, oikeastaan kapasiteetti saadaan ainakin tällä tavalla kasvamaan kustannuksia kasvattamatta. Laadusta en artikkelissa puhunut mitään. Mutta riippuen ammatillisen pikakoulutuksen painotuksesta senkin pitäisi kyllä parantua. Ainakin sille on palvelutyön suorittamisen resurssien kasvun myötä entistä paremmat edellytykset.

Tobe kirjoitti...

Enpä kommentoi kun tuossa oli kaikki niin sietämättömän hyvin kiteytettynä.

Marko Kytömaa, Laukaa kirjoitti...

Kuntapuolella tuottavuus lisääntyy liitoskunnissa jonkin aikaa eläköiitymisen myötä, vaikkei nopeisiin liikkuihin nyt pystyttykään sen typerän viiden vuoden säännön takia.
Se oli ihan ammattiliittojen juttu. Ihan asialliset yt-neuvottelut olisi liitoskunnissa kyetty käymään ilman sitäkin, sen verran lähellä eläkeikää tuntuu olevan kuntapuolen henkilöstö.

hakki47 kirjoitti...

Marko, valitan

en ymmärtänyt kommentistasi yhtään mitään.

jousimies kirjoitti...

Kun väki vähenee eli samat duunit pienemmällä porukalla. Näinkö Marko?

Tuohon siirtoon opetus- tai hoiva-alalle. Ei käy. Kun se nyt vaan ei käy. Siinähän alkaisi ammattiliitolla kynä lipsumaan kädestä palkkaneuvotteluissa.

hakki47 kirjoitti...

Jousimies

Kuten kaikki tiedämme, maailman enstex paras konsultti on raha. Se on myös hyvä konsultti silloin kun sitä ei ole. Ja siihen tilanteeseen ollaan menossa nyt. Valitettavasti olen jo jonkin aikaa lisääntyvästi ollut sitä mieltä, että tulevaisuus ei ole meillekään herkkua.

Olen valmis myöntämään, että tarvitaan positiivista ajattelua. Ja silloin vähän helpottaa. Mutta kun ihan vain vertaa jatkuvaa käänteen odotusta ja vertaa sitä siihen mitä ymparillä todella tapahtuu alamme lähestyä tilannetta ei kiinnosta sen paremmin ammattiliiton kynät kuin pääministerin toilailutkaan.

Kyllä se käy.