maanantai 2. maaliskuuta 2009

Kaikki myyntiin

Suunnittelevat tuolla rapakon takana kuulemma kaikenkarvaisten stressitestien teettämistä rahoituslaitoksille. Käsitykseni mukaan kyseessä ovat ”what if” tyyppiset auditoinnit organisaation tai instrumenttien kyvystä kestää tavanomaista suhdannevaihtelua huomattavasti suurempia kriisejä tai poikkeamia. Tätä Obaman uusi hallinto edellyttäisi, ennen kuin se olisi valmis tukimiljardejaan yksittäiselle rahoituslaitokselle luovuttamaan.Eikö tämä ole vähän myöhäistä? Päätellen ao. yritysten osakkeiden ja kuulemma taseidenkin arvojen alamäestä. Vai onko niin, että pörssien kurssien oikeaan tasoon ei enää uskota? Pörssi ei olisikaan ”aina oikeassa”? Miksi pörssien kasvun taatessa sijoittajille tavallista helpompia voittoja, hintojen oikeellisuutta ei kyseenalaistettu? Ja nyt osakehintojen romahdettua ja vaikeuskertoimen kasvettua aiempi ei enää pätisi.

Eikö tärkeämpi kysymys muutenkin olisi nyt ”now what”? Jos on niin, että stressitestien toivotaan osoittavan sub-prime-luottojen ja muiden vastaavien luovien rahoitusinstrumenttien todellisen arvon, eikö vanhan viisauden mukaan rahoituslaitosten pitäisi tulla em. luottosalkkujensa kanssa markkinoille? Ja myydä ne eniten tarjoaville. Niin muistaakseni ainakin meillä meneteltiin ns. roskaluottojen osalta 1990-luvulla. Tosin kilpailutuksesta korkeimman hinnan saamiseksi, ei muistiini ole merkkiä jäänyt. Markkinamekanismia parempaa hinnanmäärääjäähän ei ole?

Muutenhan tässä käy vielä niin, että markkinoiden tappiot sosialisoidaan ja voitot kapitalisoidaan. Annetaan näkymättömän käden vielä korjata aiemmat liikkeensä. Pysytään siis vielä ainakin hetki Lezzais-Fairyssä, Vai mikä se nyt oli. Ainakin, että edes tämä yksi täysi ”suhdannekierto” saadaan päätökseen. Mietitään sen jälkeen miten markkinamekanismia voitaisi jalostaa.

PS.

Kun pörssinousu mahdollistaa massiivisen omaisuuksien uusjaon, sen tekee myös laskukausi. Voimmeko olla varmoja, että häviäjänä ei aina ole se sama porukka?

13 kommenttia:

Pitkän linjan mies kirjoitti...

Jonkinverran noita taloustieteitäkin ihan teorioina lukeneena - sen lisäksi että on niiden empiripuolta kokenut, ihmettelelen miten markkinamekanismia voisi jalostaa.

Ainoa keino on jonkinlainen sääntely tai suhteellisten raja-arvojen globaali määrittely, mutta miten ihmeessä ne olisivat mahdollista? Sääntely on mahdollista suljetuissa ja sovituissa järjestelmissä - teoriassa -, mutta ne luovat aina omat "salakuljetus" väylänsä tavalla tai toisella. Suhteellisiin raja-arvoihin suostuisivat eri maiden talousviisaat Berlusconit varmasti ihan ilolla - mutta tuskin niitä noudattaisivat.

Yksi voitaisiin ehkä tehdä. Kieltää mitä merkillisemmät instrumentit. Mikään tuotto-odotus ei saisi ylittää monin kerroin (eli vain sovittu riskipremio olisi sallittu) kohdemaan (ao. palvelun tai tuotteen tuotantomaan) BKT:n kasvuprosenttia. Lotto, veikkaus, vedonlyönti, pokeri, ravit ja muut niidenkaltaiset huvit pitää kieltää pankki- ja pörssimaailmasta.

Jälleen kerran, vain selkeä ja yksinkertainen järjestelmä voi toimia. Esimerkki yksinkertaisesta ja toimivasta on kaava W/V=A.

hakki47 kirjoitti...

Pitkänlinjalainen

"vain selkeä ja yksinkertainen järjestelmä voi toimia" Niinhän tuo tietysti on. Mutta sellaisen luominen kansainväliseen talouteen lienee toiveajattelua vielä hyvin pitkän ajan? Toisaalta on niitä vähemmän yksinkertaisiakin tehty, jotka toimivat. Kansainvälinen ydinasekoekielto, Geneven Sopimus, Mannertenvälisten ohjusten rajoitussopimus, Pariisin rauhansopimus, Kioton Ilmastosopimus ja mitä niitä nyt onkaan. Ne toimivat niin kauan kunnes ne osoittautuvat jonkun riittävän vaikutusvaltaisen = painoarvoltaan riittävän suuren ja mahtavan kannalta epätarkoituksenmukaisiksi. Sitten niistä livetään. Mutta siihen asti ne toimivat.

Kannattaisi varmaan täällä kansainvälisen talouden ja rahoituksenkin puolella kokeilla?

En usko kenenkään luulevan, että kattavan ja pitävän sopimuksen rakentaminen maailmantalouden raunioille olisi helppoa. Mutta voisin kuvitella, että vaihtoehdot alkavat kohta olla vähissä?

Pitkän linjan mies kirjoitti...

Lueskelin tuossa EU-ekumeenin mielipiteitä De Larosièren -mietinnöstä. (Olimme samanaikaisesti HKKK:ssa, eikä muistaakseni EU-ekumeenin pääaine ollut rahoitus, että ihmeesti tuo politiikka opettaa.)

De Larosièren mietintö sisältää ehdotuksen olemassa olevien komiteoiden toimivallan huomattavaa kasvattamista niin, että niillä olisi valta oikeudellisesti sitovaan sovitteluun kansallisten valvontaelinten välillä ja oikeus sitovien valvontastandardien luomiseen.

Käsittääkseni standardit voisivat kattaa koko rahamaailman, niin makro- kuin mikrotaloudessa. Kansallisten orgaaneiden pitäisi silloin legalisoida kansallisella tasolla standardit, jotta se voisi harjoittaa monenvälisiä (kansain- tai euroopan-) transaktioita. Jos maa ei legalisoisi ao. standardeja, se voisi harjoittaa valtioiden välisiä transaktioita vain bilateraalisin sopimuksin.

Normit olisivat tuolloin helposti tarkistettavissa yhtä hyvin kansainvälisten järjestelmien (pankki-, vakuutus-, pörssi-), kuin maiden sisäisten laina-, takaus- ja pankkijärjestelmien välillä. Mitään uusia elimiä ei tarvitsisi luoda. Tarvittaisiin lähinnä entisten standardoinnin organisointi, toimintanormit ja valvontajärjestemän rakentaminen entisten valvontaelinten käyttöön (Suomessa Suomen Pankki ja Rata).

hakki47 kirjoitti...

Nyt siis tiedät miten markkinamekanismia pitäisi jalostaa? :-)

Olisihan ajatuksesi ainakin askel "oikeaan suuntaan". Vaikka itse vierastan ajatusta kansallistamisesta tai sosialisoinnista, alan yhä enemmän kallistua siihen suuntaan, että vähintäin yhden pankin tilapäinen kansallistaminen on välttämätöntä, jopa täällä meillä, jos halutaan kansalliselle taloudelle shokkihoitoa. Ja positiivista shokkia nyt odotetaan, maailmanlaajuisesti. Kriisi on jo siirtynyt pankkiirien ja yksittäisten ihmisten korvien väliin. Rakenteelliseksi ajattelun osaksi. Ei sitä, rahaa pankkeihin pumppaamalla ja prosesseja paremmin valvomalla sieltä enää pois saada.

Tällä hetkellä ns. länsimaiden demokraattinen apparaatti halvaannuttaa maailman finanssi- ja taloustoiminnan. Se ei taatusti ole demokratian jatkuvuuden etu. "Vahvan Johtajan" vaatimukset alkavat kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, jos ei ikäviäkin päätöksiä ja toimintaa ala syntyä. Ja nopeasti.

PS

Katsopa mitä mieltä nimimerkki Lh on Vanhasesta tämän päiväisessä Eurootikon artikkelissa. Alkavat muutkin jo vähitellen julkistaa mielipiteitään poliittisten päättäjiemme siunauksellisuudesta.

Vox Populi kirjoitti...

Renki-Matti on siis paljastettu ! ?
Mutta kuka on Puntilan isäntä ?

hakki47 kirjoitti...

Vox

Mina ei ymmartaa.

Vox Populi kirjoitti...

No joo.Tartuin lähinnä tähän viittaukseesi siitä, miten Lh kommentoi Matti Vanhasta.
Mikälie narri tai juoksupoika. En nyt tarkistanut tarkkaa terminologiaa. Varmasti osin tottakin. Siis ilmeinen renki.
Brechtin näytelmässä renki-Matin isäntä oli Puntila. Joviaali humalikko mutta selvänä ökypiru. Wall Street höttöhumalassa ?!

No ehkä kaukaa haettua vertausta.

Karl Fransen kirjoitti...

"Markkinamekanismin jalostaminen", ollakseen todella pateva,..... vaatii ihmisen muuttumisen. Huomioiden kaiken tapahtuneen, sen minka "jalostustoimenpiteet" ovat johtaneet, (total chaos), tuntemillamme kyvyilla, ei anna vahaisintakaan mahdollisuutta "jalostaa" pitemmalle, joten, "back to the drawing table" to design a new human.

hakki47 kirjoitti...

Vox

No juu. Olipa tuo Lh sitten renki tai isäntä, kovin on ollut asiantunteva mm. finanssipolitiikan yksityiskohdista. Ja kirjoitustensa perusteella tiedon lisäksi, älliä ja arvoja.

Matin kuljeskelu posliinikaupassa menisi komiikan ja hölmöläisvitsien puolelle ellei asia olisi niin vakava. Uskomatonta asiassa onkin, että niin moni meistä ei huomaa tai ei välitä. Poishan tuo pitäisi saada pikimmiten. Olisi pitänyt saada jo ennen ensimmäisen pääministerikauden puolta väliä.

Mutta tässä on jo kieltämässä isompi pohde. Sama kuin joku minulle tarjoili Kehittyvien Maakuntien Suomen jupakan yhteydessä. Missä ovat todelliset vaihtoehdot?

hakki47 kirjoitti...

Karl

Olen kanssasi eri mieltä. Kun en edes ihmisen rodunjalostusta kannata uskallan väittää, että täytyy löytyä ja löytyy muita vaihtoehtoja. Järjestelmät, myös markkinatalous on ihmisen tarpeeseen kehittämä väline. Se toteutuu eri tavoilla ja tasoilla eri yhteiskunnissa ja tilanteissa. Sitä on kehitetty aikojen kuluessa ja sitä voidaan kehittää edelleen.

Se on vähän niin kuin demokratia. Paras kokeilemistamme. Kumpaakin voidaan kehittää. Valitettavasti (vai olisiko sittenkin onneksi) ihmisen kehittyminen on hitaampaa.

Vox Populi kirjoitti...

Vielä rautalangasta : Siis Lh määritteli Matti V:n jnkl:ksi rengiksi, tätä tarkoitin.
Ja sitä, että rengillä on toki taustalla isäntä. ;-) Ja sitä isäntää luotasin. :-o
Lieneekö sama isäntä meillä kaikilla ?!

hakki47 kirjoitti...

Vox

Kiitti rautalangasta. Mutta en usko, että Vanhanen kokee, että hänellä varsinaista isäntää edes olisi. Ei enää. Ei ketään.

Pitkän linjan mies kirjoitti...

Tulipa katsottua ja luettua Lh. Tuntuu olevan oikeaa taustatietoa ihan hevosen suusta.

Taitaa Rukan hiihtäjällä olla lähtölaskenta edessä. 10,9,8,7....Sulka pyllyyn ja taivaalle, eikä mihinkään jatkokeskusteluun. Pankkiajattelusta näkee myös, mitä hiihtäminen saa aikaan. Itse olen vain lasketellut Rukalla - on nopeampaa ja silti hikistä.