Siitä lähtien kun tietoisuus lähestyvästä finanssikriisistä ylitti median uutiskynnyksen on löytynyt myös niitä, jotka kertovat tilanteen olevan jo historiaa tai että käänne on ainakin juuri tulossa. Sen aloittivat meillä Vanhanen ja Katainen. Nyt viimeksi ovat esiin tulleet Doctor Doom, EKPn pääjohtaja Jean-Claude Trichet ja aina luotettava Merrill Lynch. Kaikki heistä taatusti hyvin informoituja asiantuntijoita alallaan.
Miksi? Uskovatko he vilpittömästi, että kriisi joka vajaat puoli vuotta on lisääntyvästi hallinnut meidän ajatuksiamme, olisi näin lyhyt? Vai virkansako vuoksi he pyrkivät uskoa valamaan? Vai onko heillä omat syynsä, ”secret agenda” tai jopa oma intressi, jonka vuoksi muut täytyy vakuuttaa paluusta normaaliin?
Missä menee positiivisen ajattelun tai realismin vaatimuksen raja? Onko parempi uskoa perusteettomaan lupaukseen, luottaa siihen ja siten repiä lamaa korvien välistä kuin varautua vähintään henkilökohtaisella tasolla siihen ja varmistaa, että itse ja läheiset mahdollisesta kurimuksesta selviävät? Onko ministerien vastuutonta vokotella yksittäisiä kansalaisia kuluttamaan ”talvisodan hengessä”?
Luottamus on aika kimurantti kysymys. Meillä on taitettu peistä siitä missä määrin median mahdollinen tilanteen mustamaalaaminen on itsessään edistänyt tulevaa. Toiminut itseään edistävänä ennusteena. Luonut lamaa. Pitäisikö samalla kyseenalaistaa ”positiiviset ajattelijat”? Olisiko syytä lopettaa spekulointi, sulkea silmänsä ja korvansa ja erityisesti mielensä? Tiedämmehän, että tieto lisää tuskaa.
Nykykriisi syvenee luottamuksen puutteen vuoksi. Lisääntyykö luottamus valamalla perusteetonta uskoa siihen että tilanne on jo käytännössä ohi? Kuinka kauan kestää ennenkuin luottamus menee myös positiivisuuteen ja sen pappeihin? Ja mitä siitä seuraa?
Muistathan vanhan sadun paimenesta, joka huusi SUSI, SUSI turhaan? Ja miten kävi kun susi tuli? Kun tässä on kyse käänteisestä kiljumisesta pohdituttaa lähinnä se, ehtiikö susi syödä lampaitten lisäksi myös kaikki paimenet, ennen kuin suojassa olevat kyläläiset havahtuvat.
PS. Mitä tästä pitäisi oppia?
Tee mitä teet, kuses oot kumminkin.
Vai.
Tee mitä teet, mutta luota vain itseesi.
Eagles fly singly
tiistai 10. maaliskuuta 2009
Susi, Susi!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kenen tässä pitäisi jotain tehdä? Ainakaan Suomen päättäjät ja politiikot eivät voi, kykene, eivätkä osaa tehdä yhtään mitään. Vienti merkitsee todella paljon kansantaloudellemme ja työllisyydelle. Homma on nyt housuissa, eikä se rypistelyllä juuri miksikään muutu.
JOS maailmalla tapahtuu käänne, tapahtuu se meillä - monista syistä - noin 2-3v viiveellä. Siinä on paha tehdä mitään palkatkin on niskassa, jolloin nilkat ..........
Se tarkoittaa sitä että hintakilpailukykymme on maailmalla pieni. Laadun tekeminen on kallista ja laadun myyminen edellyttää, että ostajan talous on hyvässä kunnossa.
Eestissä tiputettiin palkkoja ja siirettiin eläkkeiden nostoa. Voivat vaikka selvitä nopsaan sekä EMU kuntoon että nousuun.
Pitkänlinjalainen
Varmaan itse kukin joutuu vielä jotain tekemään. Enemmän kuin haluaisi. Mekin.
Homma on housuissa jos näillä opeilla mennään. Eikä kukaan vaivaudu kysymään - miksi. Valtiomme mahdollisuus vaikuttaa elvyttävästi, tai piristävästi jos haluat, on aika rajallinen. Varsinkin jos tilanne venyy vuosiksi, kuten näyttää. Siksi olisikin äärimmäisen tärkeää, että vähät varamme siirrettäisi vaikuttamaan sinne, missä niiden kysyntää välittömästi kasvattava ja tulevaisuuden edellytyksiä edistävä vaikutus olisi suurin. Olipa se missä tahansa.
Ehkä "johtavan luokan" olisi ensin syytä selvittää ovatko ne asiantuntijat, jotka nauttivat heidän luottamustaan tilanteen todellisuuden tasalla. Nyt tehtyjen ratkaisujen perusteella eivät ole. Tarvittaessa heidät on helppo vaihtaa. Tarvitsemme tulevin vuosina joka tapauksessa parhaat mahdolliset asiantuntijat. Toivotaan, että ideologiat eivät vähään aikaan sumentaisi päätöksentekijäin silmiä.
Lähetä kommentti