Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Noudatetaan Britannian esimerkkiä. Ei makseta.
Upea häkkyrä eikö? Nappasin sen Jan Hurrin artikkelista Suomi siivoaa sotkun Britannia korjaa saaliin. Taloussanomissa.
Se taas pohjautuu siihen samaiseen ESCP Europe -kauppakorkeakoulun velkatutkimukseenThe great EU debt write off josta kirjoitin samannimisen artikkelin kesäkuun alussa, . Tutkimuksen ainakin minun mielestäni mielenkiintoisimpana antina on selvittää, mitä tälle Eurooppaa lamaan ajavalle talouskriisille olisi tehtävissä netottamalla valtioitten eri toimijoiden keskinäisiä velkasuhteita. Vaikka tarkastelun tuomitsisi kuinka teoreettiseksi ja käytännölle vieraaksi, se avaa uusia ajattelun ja ratkaisuvaihtoehtojen elementtejä.
Yksi tämänhetkisen tarkastelun keskeisimmistä on havainto Britannian painoarvosta tässä Eurooppa – kokonaisuudessa. Se on suurempi kuin Saksa ja Ranska yhdessä. Sen pankeilla on suurimmat saatavat euro-maista, ja euron kaatuminen, joko Kreikan ja/tai Portugalin ja/tai Italia ja/tai … tuhoasi jo muutenkin savialoilla horjuvan Albionin talouden.
Vanha sanonta velkasuhteitten vaikutuksista sopijaosapuolten suhteeseen maksuhäirötilanteessa menee kai jotenkin näin. Jos olet velkaa pankille 10 000 euroa, etkä voi maksaa, se on sinun ongelmasi mutta, jos olet velkaa 100 000 000, se on pankin ongelma. Mutta nykytilanteessa Britannia ei joudu kantamaan huolta ei vastuuta pankkiensa holtittomasta rahoitustoiminnasta. Eihän se edes kuulu euroon.
Sen sijaan Suomi kuuluu euroon ja, vaikka ei juurikaan ole Välimerenmaita rahoittanut, joutuu Britanniaakin suuremmaksi maksumieheksi. Ja miksi? Koska David Cameronin hallitus on onnistunut vakuuttamaan Saksan ja Ranskan kollegansa, että nykykriisin ratkaiseminen on euro-maiden murhe. Ja kun Ranska ja Saksa pystyvät vastaavalla periaatteella pienentämään omien pankkiensa vastuita vyöryttämällä vastuut kaikille muille euromaille, se sopii heille mallikkaasti.
Sixten Korkman taas puhuu kreikanvelka-, euro-, talous- tai finanssikriisistä nyt jo potentiaalisena pankkikriisinä. Sitähän se on ja on ollut jo pitkään. Kesäkuun lopulla 28.06. kirjoitin siitäkin artikkelin Ruma sana sanottava niin kuin se on.
Meillä täällä Suomessa oli pankkikriisi. Sitä hoidettiin väärin ja siitä selvittiin rimaa hipoen. Mutta siitä selvittiin. Eikä rahoittajatahoiksi muita ilmoittautunut, eikä kyllä pyydettykään.
Ymmärrän kansallisvaltioiden solidaarisuuden tarpeen Euroopan yhteisöllisyyden ja yhteistyön rakentamisessa. Kannatankin sitä. Mutta tolkku on säilytettävä mukana. Puhdistetaan ensin suurten EU-maiden poliittisten päättäjien ja heidän valtioissaan kotiaan pitävien pankkien menneet synnit pöydältä. Meillä ei ole eikä ole ollut niihin osaa eikä arpaa.
Ja palataan sitten solidaarisuuskeskusteluun. Ei latin latia enää Eurooppaan ennen sitä.
PS.
Miksiköhän USAn valtionvarainministeri Geithner pyytämättä ja yllättäen ilmestyi eurooppalaisten kollegojensa kokoukseen Puolassa männä viikolla? Voisikohan menossa olevan kriisin parhaiten mediassa vaietulla salaisuudella olla jotain tekemistä asian kanssa?
"Uutisraporttien mukaan jopa puolet ongelmaluotoista on yhdysvaltalaisissa rahamarkkinarahastoissa tai osallisina johdannaisuhkapeleissä. Nyt ei siis olla pelastamassa vain eurooppalaisia pankkeja, vaan myös riskiä ottaneita yhdysvaltalaisia keinottelijoita."
6 kommenttia:
Suomen olisi pitänyt huomata olevansa entisten siirtomaaisäntien seurassa EU:ssa. Ne ovat aina tottuneet ottamaan mitä ovat tarvinneet. Jos suomalaisilta kysyttäisiin nyt haluaisivatko littyä EMU:iin vastaus olisi kielteinen. Jos heiltä kysyttäisiin tämän kokemuksen jälkeen halusta liittyä EU:iin vastaus olisi toden näköisesti kielteinen. Meneillään on historian suurin puhallus eikä suomalaisten veronmaksajien kannata eikä tarvitsekaan osallistua siihen.
Meidän etumme olisi, että nuorisoministerimme asetettaisiin matkustuskieltoon. Valvontapanta nilkkaan, etteivät pääsisi tämän enempää maata myymään.
Meillä on hallitus oman maamme asioittenhoitoa varten. Kreikalla ja muilla euromailla omansa. Hoitakoot kaikki itse omat ongelmansa.
fundeeraaja
Todennäköisesti kävisi juuri niin kuin esität. Ja meidän itsemme kannalta, pieleen me päätettäisi.
Historian suurin puhallus saattaa hyvinkin olla käynnissä, ja siitäkin huolimatta me itse päätämme mihin suostumme. Jos meillä olisi vastuullisia, uskottavia päätöksentekijöitä hallituksen ministereinä tulevaisuuteen olisi helppo uskoa. Mutta kun ei ole.
Pelastusreseptisikin kyseenalaistan. Pääsääntöisesti tämä porukka sössii kaiken mihin se tarttuu. Siksi olisi valvontapannat pidettävä hyvin kaukana. Olisin jopa valmis järjestämään kansalaiskeräyksen yhdensuuntaisen lentolipun hankkimiseksi jokaiselle (niitä edes jollain tavalla tolkullisia kun on sen verran vähän)valitsemaansa kohteeseen missä päin maailmaa tahansa, kunhan sitoutuvat olemaan poissa vähintään 1 vuoden.
Suomen ei pidä olla joka asiassa malli-oppilas eu:ssa.Katainen ja Urpilainen kyllä koittavat näyttää hyvää esimerkkiä,mutta Euroopan talous on kuralla ja ei auta Suomen takauksien vaatiminen Kreikalta muuta,kuin epäsopua muissa Eu-maissa.Annetaan Kreikalle oma EUROJEN painatus sisäiseen maksu-liikenteeseen esm:500:Miljardia niin eiköhän heidän sisäinen talous-elämä lähde nousuun ja kansa on tyytyväinen.
eki-47 kiitti kommentista
Ratkaisuvaihtoehtosi viisauteen en osaa ottaa kantaa. Mutta tähän mallioppilas-traumaamme kyllä.
Mallioppilas on ihan hyvä pitkän aikavälin strategia pienelle maalle missä tahansa ympäristössä. Eivät suuret ainakaan sopimusten ja sitoumusten laistamisesta pääse silmille hyppimään. Niinhän me olemme tähänkin asti toimeen tulleet vaativien opettajien opeissa.
Mutta maailma on toinen nyt. Reklementtiä, direktiiviä, lakia ja asetusta pukkaa jo sellaista vauhtia, että kaikkea ei voi eikä pidä ottaa ensimmäisenä käytäntöön. Ensimmäinen kun aina on koekaniinina, jonka kokemuksista ja erityisesti epäonnistumisista muut oppilaat voivat ottaa opiksi. Me maksamme aina heidän oppirahat.
Poliitikkojen ja virkamiesten pitäisi oppia ajattelemaan omilla aivoillaan, tarkoituksenmukaisuutta ja meidän etuamme myös siinä vaiheessa kun kokonaispäätökset on jo tehty. Opettajien ankaruus on vaihtunut konsultatiivisempään suntaan myös EU-politiikassa. Ei heti tarvite seinille hyppiä, kun opettaja karttakeppiin tarttuu.
Mitä enemmän tätä Euroopan ongelmakenttää katselen-sitä enemmän ymmärrän ettei koko EU:ta olisi tässä muodossa pitänyt perustaa.Mukana on monella lailla ja monesta syystä olevia valtioita.Lisääkin olisi tulossa ja ne kaikki ovat innolla saamassa siitä isosta kakusta.Tulopuolella on vain turvallisuutta jota on vaikea mitata ja toki halpaa työvoimaa sinne mistä sitä uupuu.
Meille suomalaisille tämä lienee pelkkä turvallisuusprojekti senjälkeen kun tullimuurit ovat poissa.
Sisämarkkinat ehkä antavat enemmän kuin ottavat?Kotimainenen teollisuus - mitä se muuten on?Koko ajaatus jostain kansallisesta yritystoiminnasta on sinänsä historiaa.
Soinikaan ei osaa sanoa mitä pitäisi tehdä, mutta siinä hän on oikeassa, että ihan kokonaan uusi EU olisi nykyistä parempi.
Siinä ei olisi vaikkapa oman valuuttansa takana olevia maita lainkaan. Onko visio siis edes mahdollinen? Eipä taida olla.
Euroopan asia ei ole yhteinen ja siksi koko maanosa hiipuu rikastuvien Kiinalaisten omistamaksi Eurohistorylandiksi!
Saamme toki jatkaa viinintekoa ja parsankasvattelua uusien herkkusuiden nautittavaksi.
Mitä myytävää meillä olisi? Saimaa myydään venäläisille ja sitten Päijänne seuraa perässä.Hyvä kun on myytävää.
OrNot
Älä nyt toivoasi menetä. Myytävää löytyy lisääkin; Märket, Valassaaret, Saana ja Lemmenjoki. Vai luuletko ehkä, että Ahvenanmaa käy julistamansa YKssa itsenä itsenäiseksi Palestiinan peesissä?
Kyllä EU oli syytä perustaa ja se on syytä ylläpitää. Samoin euro. Jos niistä ei nyt pidetä kiinni, voimme unohtaa ajatuksen muutamiksi sukupolviksi, jonka jälkeen ajatuksella ei ole enää merkitystä, ei vaikutusta yhtään mihinkään.
Tai voimme sitten keskittyä alkaa keskittyä myyntipuheisiin saman tien.
Lähetä kommentti