tiistai 28. heinäkuuta 2009

Suomi ilman Nokiaa - osa 1

Huippuyliopisto Helsinkiin ja Osaamiskeskusverkosto (ties kuinka mones?) koko maahan. Median mukaan hintalappu noin 1 Mrd€ per vuosi. Kiva kun rahaa riittää. Onko siinä mitään tolkkua, varsinkin kun niitä ajavat tunnetut luovuusexpertit ja tiedegurut Raimot Sailas ja Väyrynen? Ja onko siinä yleensäkään minkään valtakunnan tolkkua?

Pikkuisen huolettaa kun luovuuden ja innovoinnin suurimmat äänitorvet ovat byrokratian tyyppiesimerkkejä. Muistuupa mieleeni Edward de Bono Luovuudesta vuonna 1979 Saint Tropezissä, Ranskassa: ”Lukumäärä tuo laatua, byrokratia sen tappaa.” Kun Huippuyliopisto(j)a ja Osaamiskeskusstrategiaa ajavat hallintobyrokraatit, kannattaisi ainakin olla tarkkana jos omaa kukkaroaan pitäisi raottaa. Ja sitähän he kumpikin odottavat.

Mehän olemme tällä hetkellä äärimmäisen huolissamme tulevaisuudesta lähinnä kahdesta syystä: Globalisaatio vie kaikki työpaikat ja Nokia ei ehkä sittenkään ole Sampona ikuinen, ainakaan Suomelle.

Hoidetaan tämä ensimmäinen pohde, Globalisaatio vie työpaikat. Ei vie. Tällainen tontti ei jää tyhjäksi. Eikä tänne, venäläisiä lukuun ottamatta, ole kyllä kauhiasti tulijoita viime aikoinakaan ollut. Mutta jollain kai täällä olevan väen on elettävä. Näillä leveysasteilla kun on tehtävä töitä jotta eläisi. Se onko työpaikkoja nykyväestöön nähden enemmän tai vähemmän riippuu kai meistä itsestämme. Mutta valitettavasti, jos nykymerkit paikkansa pitävät, tuskin me tätä porukkaa voimme elättää pelkästään ylläpitämällä olevaa.

Ikuinen Nokia. Yritys, jonka omistavat ei-suomalaiset, jota vielä tällä hetkellä suurelta osalta johtavat suomalaiset ja joka toimii äärimmäisen kilpailuilla maailmanmarkkinoilla, ei voi säilyä Suomessa ikuisesti. Jos esimerkiksi markkinat ovat Aasiassa, hinnaltaan kilpailukykyinen työvoima on Aasiassa ja suunnittelun edellyttämä kilpailukykyinen insinööriosaaminen Aasiassa, eikä tuotantokaan ole pääomaintensiivinen, niin haluaisinpa tavata sen yritysjohdon joka pitää yrityksen kotipaikan Suomessa tästä ikuisuuteen. Miksi pitäisi?

Suomi ilman Nokiaa? Valtion budjetin suuruinen, tai isompikin liikevaihto meni. Ja sen hyvä tuotto. Sen alihankkijat ja kertautuvat työpaikat. Ja osaajista aika joukko. Sen äärimmäisen ikäviä seurauksiahan tässä nyt yritetään ennalta ehkäistä.

Jatkuu seuraavassa numerossa.

8 kommenttia:

Seppo kirjoitti...

"Suomi ilman Nokiaa" - on toinen tyypillisistä vasta-argumenteista, kun toteaa suomalaisen osaamisen riittämättömyyden alalla. Kuvitteellinen perustellaan kuvitteellisella. Toinen on se, että ostetaan osaaminen ja voitetaan myyjä kilpailussa. Ei kovin vakuuttavaa.

hakki47 kirjoitti...

Seppo

Aika ajoin minulla on ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa. Vääntäisitkö rautalangasta mitä tarkoitat?

Seppo kirjoitti...

Meillä ei ole koskaan ollut, eikä tule koskaan olemaankaan sellaista kokonaisosaamista, millä saisimme maailman markkinoille kilpailukykyisen elektronisen laitteen, puhumattakaan kännykästä. Sehän vastaa elektroniikan puolella Formula-moottoria mekaanisella puolella. Tässä me väitetään olevamme maailman huipulla! Tämän enempää ei voi itseään pettää.

Keppu kirjoitti...

Niin että varmaan kuvitteellinen tilanne, "Suomi ilman Nokiaa" perustellaan kuvitteellisella tilanteella: "Suomalainen osaaminen ei riitä".

hakki47 kirjoitti...

Seppo

Itsepetosta olemme harjoittaneet läpi historiamme. Ja silti on tultu toimeen. Tuurilla toki. Niin tuuria avittamatta, kuin joskus vähän avittamalla.

Emme me välttämättä tarvitse "sellaista kokonaisosaamista". Riittää jos hallitsisimme vain muutamankin osa-alueen riittävän hyvin. Eikä sen osaamisen välttämättä tarvitse tällä kertaa olla insinööri-osaamista.

GranpaIgor kirjoitti...

Hakki47 "Eikä tänne, venäläisiä lukuun ottamatta, ole kyllä kauhiasti tulijoita viime aikoinakaan ollut."

On niitä: EU:n ulkopuolelta Somaliasta, Irakista, Iranista ja Afganistanista ja EU:n sisältä Romaniasta katukerjäläiset. Ja vauhti näyttäisi vain kiihtyvän sitä mukaan kuin muu Eurooppa yrittää tuota lähinnä laitonta muuttoliikettä jarruttaa. Suomeen haluavat inkeriläiset (joiden joukossa oli paljon olkeasti kansallisuudeltaan venäläisiä) ovat kai jo Suomeen tulleet ja toistaiseksi kai Venäjältä on tullut joko vauraita tai muuten työteliäitä. Ja EU:n sisältä on tullut "halpatyövoimaa" Baltiasta ja viime aikoina kai jonkin verran Puolastakin.

Kun aiheena on Nokia niin hyvä esimerkki on tuo Romania. Nokia siirtää Saksasta Bochumin kalliin tuotannon halpaan Romaniaan ja me saamme Romaniasta kerjäläset. Hyvö diili ;)

Olen Hakki aika samaa mieltä kanssasi tuosta huippuyliopisto hankkeesta. Luulen (en siis mitenkään väitä faktaksi tai tietäväni) että ei kannettu vesi kaivossa pysy, Kyllä minusta tuollaista haaveiltua poikkitieteellistä olisi voitu harjoittaa vaikka koulut olisivat olleet erillisäkin jos henkistä avarakatseisuutta olisi. EIkä henkistä avarakatseisuutta voi minun mielestäni pakottaa.

Mutta yhdessä asiassa alan yhä enemmän nähdä samoja ongelmia kuin sinäkin: todellinen johtaminen on harvojen herkkua. Nokialla oli ilmeisesti onni saada hyviä johtajia jotka sitten olivat vielä oikeaan aikaan oikeissa paikoissa ja osasivat hyödyntää. Mutta olen aika tavalla samaa mieltä että on kiire tehdä jotain. Mitä se jotain on on minultakin hiukan hämärässä. Mutta hyviä johtajia ainakin tarvitaan joka puolella - sekä julkisella että yksityisellä puoellla. Olenkin leikillisesti useammassa yhteydessä todennut että nyt kannattaisi headhuntereidenkin alkaa etsiä tehosaneeraajien sijaan sellaisia johtajia jotka eivät ole koskaan olleet esimerkiksi YT-neuvotteluissa vaan aina saaneet yrityksensä menestymään. Olen nähnyt yrityksiä joissa koko henkilöstö on johdon toimesta saatu innostettua jatkuvaan innovointitoimintaan - eli jokaisen panosta aivan alimmilta tasoilta alkaen on kannustettu. Mutta aivan liikaa olen nähnyt yrityksiä jossa koko viisaus tuntuu johdon itsensä mielestä keskittyneen vain heihin. Ja vielä hurjempaa tämä huono johtaminen on varmaan julkisella sektorilla, josta minula on tosin kokemusta vain asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä.

hakki47 kirjoitti...

IsoIgor

Onko meillä jo riittävä kriisitietoisuuden aste? En usko, jos sinäkin vasta nyt alat hyväksyä(?) erään keskeisimmän heikkoutemme; huono johto.

Jos poliittista johtajuutta ajatellaan ei mieleeni tule ketään. Ja talouselämästä olen viime vuosina jo etääntynyt sen verran, että todellista Johtajuutta - isolla :llä - en sieltäkään hevin löydä. Lähimmiksi pääsevät joku Nalle Wahlroos ja Esko Ollila. Mutta hekin ehkä vain siksi, että eivät ole pahemmin ryvettyneet. Vielä.

Todellinen johtajuus syntyy kriiseissä. Ja ehkäpä on niin, että meidän on vaan jättäydyttävä odottamaan sitä, että kriisitietoisuus kasvaa riittäväksi ja seurata kuka sitten johtajuuden ottaa? Mutta hirvittää kyllä ajatuskin, kun tätä viime vuosien toimettomuutta on saanut seurata.

GranpaIgor kirjoitti...

Itse asiassa aloin jo vuosikymmenet sitten ihmetellä miten laajasti johtotehtävissä näytti olevan huonoja johtajia ja niin näyttää olevan edelleen. Eli ei tämä minulla mikään uusi asenne ole. Ja sitten on itselläni ollut tavaton onni saada useammankin kerran työurallani esimiehikseni ja opettajikseni aivan uskomattomia leadereita. Eli olen konkreettisesti voinut nähdä hyvän ja huonon johtamisen erot ja ennen kaikkea erot tuloksissa.

Ja eiköhän se juuri noin ole kuin kirjoitat että kriiseissä se nähdään kenestä on johtajaksi ja kenestä ei.