En ole USAn ihailija sen vuoksi, että sikäläisille on varattu ihan ikioma unelmansa. En myöskään siksi, että se viimeaikaisilla toimillaan on sotkenut kansainvälisen politiikan, kansainvälisen rahoituksen ja kansainvälisen talouden maailman ensimmäiseen globaaliin lamaan. Enkä siksi, että Villin Lännen perinteiden mukaisesti lynkkausjoukkiot lähtevät helposti liikkeelle tai siksi, että siellä aika-ajoin on hallinto, joka viis veisaa muusta kuin omasta edustaan.
Ihailen USA siksi, että sen perustuslakiin on sisään rakennettu eri hallinnonalojen kitka, joka aina on mahdollistanut korjaamaan järjestelmän. Viimeistään neljän vuoden välein. Ja täytyy myöntää, että olen siitä heille varsin kateellinenkin. Meillä kun mikään ei muutu. Edes vaaleissa.
Erityisesti ajattelin kiinnittää huomiota siihen, että USA on kriiseissä poikkeuksellisen avoin maa. Mikä mielestäni tekee siitä vahvan.
Tällä kertaa tuon avoimmuus mahdollistaa eturivin taloustieteilijöitten avoimen keskustelun ja varmasti myös väitelyn siitä pelastaako valtionvarainministeri Geithnerin roskalainan puhdistusoperaatio maan ja maailman. Keskustelua käydään kirjallisesti New York Timesin sivuilla osiossa Room for Debate.
Keskustelijoina
- Paul Krugman, Op-Ed columnist, Princeton University
- Simon Johnson, M.I.T.
- Brad DeLong, U.C. Berkeley
- Mark Thoma, University of Oregon
Jopa meikäläinen tavallinen tossunkuluttaja ymmärtää, ainakin uskoo ymmärtävänsä, suuren osan siitä mitä ja miksi. Suosittelen sinullekin. Keskustelun seuraaminen voittaa mielenkiinnossa Big Brotherin ja Idolsit mennen tullen. Realityshow vailla vertaa. Ja sillä saattaa olla valtaisat vaikutukset siihen tulevaisuuteen jossa elämme.
2 kommenttia:
Taitaa se muutos lopulta olla aika marginaalista myös jenkeissä. ;)
Tänään tulee televisiosta ennalta ajatellen mielenkiintoinen ohjelma USA:n velkataakasta. Oikeastaanhan Kiina voisi millä tahansa hetkellä jo ostaa koko suurvallan.
Vakavammin puhuen Obamalle ja hänen hallinnolleen onnea ja viisautta. Me kaikki elämme sen varjossa, varassa.
helanes
Pitkälti sen varassahan me. Ei käy vastaan väittäminen.
Mutta se vähän mitä olen itse ollut ymmärtävinäni ei kovin hyviä lupaa. Moin periaatteessa tuntuvat itse pankkikriisin osalta tekevän samat virheet kuin me aikoinaan. Toisaalta heillä on tällä hetkellä niin paljon muutakin ongelmaa, että yhden ratkaiseminen saattaa johtaa positiiviseen kierteeseen. Vaikka "oikeasti" ei pitäisi.
Sitä paitsi. Me näemme vain tapahtumia. Miten tekemiset siihen vaikuttavat....? No. Kävi miten ävi, sanaselittäjät eivät lopu. ;-)
Lähetä kommentti