Viime viikonloppuna jokainen kynnelle kykenevä poliitikko on taatusti vaatinut kuntatalouden pelastamista. Ja onhan kunnalliselle itsehallinnolle edelleen tarvetta? Ei varmasti näin monelle kunnalle, mutta edes 15 - 16 maakunnalle. Ja kunta se on maakuntakin. Kepulandia ei asialle lämmennyt, mutta eipä ole yhdistymisiä kasvukeskuksissakaan näkynyt. Pääkaupunkiseudulla näytään nyt vihdoin, ehkä päästävän alkuun Helsingin ja Vantaan neuvotteluin.
Jo aiemminkin huomiotani on Itä - Häme lehdessä, positiivisessa mielessä, kiinnittänyt nimimerkki Kassara. Nyt hän esitti pohteitaan kaupungin palveluiden alasajotarpeen syistä otsikolla Heikko demokratia – surkea talous. Siinä hän esitti kysymyksen, jota mielestäni aivan liian harvoin esitetään mietittäessä suomalaisen ns. demokratian toimivuutta. Yleistäen: Miksi XXXässä kaikki takkuaa? Hänen juttunsa otsikossa kysymysmerkkiä ei ollut. Ehkä tietoisen harkinnan perusteella?
Hänkin esittää epäilyksen siitä, että ns. kuntapuolueen merkitys yhteisön toimivuuteen on negatiivinen. Itsekin olen aiheesta muutamankin kerran viimeisten parin vuoden aikana kirjoitellut. Ilmeisesti Heinola, jolla ainoana kaupunkina Suomessa ei kuulemma ole edes lain edellyttämää yleiskaavaa (ei hänen jutustaan, mutta viittaan edelliseen juttuuni), on kuntapuolue-alan edelläkävijä. Eli kunnan työntekijät muodostavan ilmeisesti ratkaisevan suuren osan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien miehityksestä. Ja loput täytetään paikallisen puolue-eliitin toimesta. Vaaleista välittämättä.
Ei ihme jos ei ihmisen hallintomalleista parhaimmaksi kehuttu toimi sillä tavalla kuin pitäisi. Jos muodollisina ja/tai käytännön päätöksentekijöinä ovat henkilöt, joilla on oma lehmä ojassa, oma ura ja seurapiirin arvostus jatkuvasti vaakakupissa, on turhaa odottaa, että demokratian lupaama perusteellinen, monipuolinen harkinta toimisi. Silloin on siirrytty politbyrokratian alueelle, kuten ystäväni ”Pitkän linjan mies” hallintomalliamme nimitti.
Perheemme on kirjoilla Helsingissä. Heinola saa puolestani olla vaikka nepotismin korruptoima diktatuuri. Mutta mielestäni Kassaran kuvaama ongelma ei rajoitu Heinolaan. Ilman minkäänlaista kattavaa konkreettista näyttöä väitän, että juuri se on koko suomalaista yhteiskuntaa näivettävä Maan tapa. Siihen riittää aktiivinen subjektiivinen havainnointi yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Ja samalla tavalla se päätöksenteko toimii kansallisellakin tasolla. Siihen kytkeytyy 1960 luvulta lähtöisin oleva halumme hoidattaa palkollisilla kaikki mahdolliset asiat. Vastuu kaikesta halutaan siirtää ulkopuolisille mieluiten yhteiskunnan palkkalistoilla oleville. Alkaen yhteiskunnan päätöksenteosta, kasvatukseen ja inhimilliseen välittämiseen, mistä jousimies kirjoittaa.
Maassamme tehdään kaiken maailman tutkimuslaitosten toimesta mitä ihmeellisimpiä tutkimuksia. Nollatutkimuksiakin. Onko kukaan riippumaton, puolueisiin sitoutumaton tutkija selvittänyt kattavasti millä tavalla julkisen vallan palveluksessa olevien henkilöiden vahva osallistuminen itseensä kohdistuvaan päätöksentekoon vaikuttaa? Millä tavalla se korreloi ao. yhteisön talouteen, henkilöstöpolitiikkaan, kehitykseen, kasvuun jne. ? Ja samalla ehkä äänestysaktiivisuuteen, yritysten sijoittumispäätöksiin ja investointeihin, väestön jakautumiseen ja muutokseen jne.
Tämä takkuaminen korostuu pienissä yhteisöissä. Siis sellaisissa, jossa jokainen vastaantulija on sukulainen tai hyvä ystävä, työtoveri tai saman puolueen poikia. Jos tähän vielä lisätään yhteisön sisäänpäin kääntyvyys, soppa on valmis. Silloin ei ikävien, mutta yhteisön kehittymisen kannalta välttämättömien päätösten tekeminen hevin onnistu. Onhan se niin paljon ”rakentavampaa” ja ”kotiseuturakkautta kohottavampaa” etsiä syylliset muualta ja lähteä yhdessä käsi ojossa vaatimaan tukia. Ja pieni se on väestöltään Suomikin.
Ja nyt alkaa tämän tien pää lähestyä kovaa vauhtia. Hyvien vuosien ylijäämät on syöty, kansallinen reaalivaraisuus pantu suurelta osin lihoiksi ja ensimmäinen huono vuosi on vasta maaliskuussa.Tämä pisimmän ja vahvimman korkeasuhdanteen jälkeen sadan vuoden ajalta. Jyrki-boy pelottelee 20 - 30 miljardin lisälainanotolla, kuntatalous huomaa olevansa taas säästöjen ja leikkauksien edessä ja nyt sitten kertovat yhteisöveron romahtaneen puoleen. Ja ei kun käsi ojossa liikkeelle.
Eniten tuntuvat itkevän ne kunnanvaltuutetut, jotka samalla istuvat myös kansanedustajina. Nyt he itkevät kunnanvaltuuttajan roolissa. Huomenna kansanedustajan roolissa. Ja niin se piiri pieni pyörii.
Tämän jutun johtopäätös?
Alkaisiko olla jo aika yhteiskuntamme poliittisen rakenteen ja päätöksentekojärjestelmän kokonaisremontille?
PS.
Valitan, että omien sekoilujeni vuoksi edellinen Yhteisöveroina otsikoitu juttu hävisi tekstin ajankohtaistamisen mukana. Ja sitäkin, että revin sitä kommentoineiden, edelleen kyllä tähän juttuun liittyvät kommentit mukanani. Ehkä joskus vielä opin? :-)
29 kommenttia:
Täyttä asiaa!
Esittämäsi tutkimuskohde on todella mielenkiintoinen; sillä on laajempakin yleispoliittista merkitystä. Onko tutkittu vai, ei ole minun tiedossani, mutta kun asia sua suuresti kiinnostaa, voisit kysäistä joltakin, joka varmasti asian tietää.
Tampereen yliopistossa näitä tietäjiä on. Kuvittelisin että taloustieteiden laitoksella Pentti Meklin tai oikeustieteiden laitoksella Aimo Ryynänen ovat perillä asiasta. Ovatten nimittäin osaavia alansa miehiä, professoreita, kumpikin. Paappas kysyen!
Tuon "politbyrokratia" nimi kuvastaa mielestäni Suomen puoluevallan oligopolia. Onneksi se ei aivan vielä ole kehittynyt puoluemonopoliksi, sillä jos niin käy.....
Otit esiin asian, jota itse olen tolkuttanut ennen vaaleja kaikille, jotka vain jaksavat kuunnella. Se tiedetään hyvinkin tarkkaan ketä suoraan kunnan palveluksessa olevia on päättämässä "omista" (= kunnan työntekijänä ja veronmaksajana) asioistaan. Päätöshän ei aina kohdistu suoraan ja välittömästi itseensä - josta pitäisi jäävätä itsensä - mutta jokainen kuntapäätös vaikuttaa jollain tavoin myös itseensä.
Näin kysymys; "....millä tavalla julkisen vallan palveluksessa olevien henkilöiden vahva osallistuminen itseensä kohdistuvaan päätöksentekoon vaikuttaa?", on paikallaan.
Pitäisi "jäävätä itsensä" taitaa suurelta osalta olla teoriaa. Otetaan esimerkki. Asia x koskee puolue-/aate-/aseveli- tai muuta kaveria y. Päätös ja ajatus: Eihän asia koske minua, mutta tottakai äänestän y:n edun mukaisesti.
Ainakin Eekki'n ilmoittamilta oikeuden ja taloustieteiden proffilta kannattaa kysyä. He myös aivan varmasti tietävät missä ja miten ko. kysymystä on tutkittu.
Eekille kiitti vinkistä. Paappa esitellen. Eikö niitä tietäviä ja osaavia löydy täältä Kehä III oikealta puolelta? :-)
En satu tietämään kolmosen sisäpuolisia asiantuntijoita, MUTTA sen täytisen väliäkö tolla matkalla on, ethän sä tapaamaan mene kuitenkaan. Ja kunta-alan asiantuntemus kun yliopistotasolla sattuu olemaan Treella.
Molemmat Sä saat vastausetäisyydelle sähköpostiosoitteella mallia etunimi.sukunimi@uta.fi
Pyydäppä professoreja kävisemään näillä sivuilla ja katsomaan tämä keskustelu, niin tulee juttu esiin laajemmin ja etköhän myös saa vastauksia.
Pitkälinjalainen
Mutta hyvä ystävä, Meillähän on kolmen - neljän puolueen yhteiskunnallinen monopoli. (RKPn saat unohtaa. Samoin Vasurit.) Pyrkyrinä porukkaan Persut. Aina tähän asti Vennamolaiset ovat riidelleet itsensä merkityksettömiksi saatuaan hallituspaikan. Päätellen äänitorvista, niin tulee käymään nytkin. Ja hyvä niin. Siitä porukasta ei ole pitkäjänteiseksi vastapainoksi monopolille.
Jääväys on omantunnon ja asian muotopuolta tarkkailevan juristin rauhoittelua. Ei sillä ole käytännän merkitystä. Mitä pienempi porukka, sitä vähemmän muodollisella itsensä jääväämisellä on merkitystä.
Esimerkkisi aseveljistä on menneen talven lumia. Tosi kaukaa. Kun nykyään äärilaitojen aatteelliset lähtökohdat yksittäisen puolueen sisällä ovat aivan yhtä etäällä toisistaan kuin koko yhteisössäkin aseveljiä ovat kaikki samaan porukkaan kuuluvat. Poliittiset eläimet pitävät kaikkien poliittisten eläinten puolta pahan maailman hyökkäyksiä vastaan. Eli arvaapa kumpi voittaa, kun vaakakupissa ovat poliitikkojen ja äänestäjien edut.
Eekki ja pitkänlinjalainen.
Eikö teillä kummallakaan ole parempaa tekemistä, kuin istua tietsikan ääressä ja odottaa kommenttejani? :-)
Eiköhän jutella asiasta. Esimerkiksi huomenna Meilahdessa.
Vaikka politbyrokratia jäytää demokraattista päätöksentekoamme, ei tämä amerikkalaisperäinen talouskaaos ole kuitenkaan siitä johtuva.
Aika harvassa ovat ne, jotka tietävät nykyongelmille oikean ja tepsivän hoitotavan.
Puoskareitten käsissä me olemme, oli yhteiskunnan systeemi mikä tahansa.
Vox
Esittämilläsi perusteilla on helppo hyväksyä mikä tahansa yhteiskunta ja minkälainen hallinto tahansa. Ja onhan se niin kivaa kääntää pankolla kylkeään ja todeta: "Hui hai, mie jatkan unia."
Mutta jos on käynyt ilmeiseksi, että nykyinen johtojärjestelmä ei ainakaan toimi, niin oletko todella sitä mieltä, että on jäätävä "tuleen makaamaan" ja luovuttava yrittämästä jotain muuta? Mitä tahansa muuta kuin toistamasta vanhoja virheitä, joista tiedetään että ne eivät toimi? Jotain sellaista, joka edes saattaisi toimia?
Lisäksi kiinnitän huomiotasi siihen, että yllä kuvaan rakenteellista ongelmaa ja sen seurauksia, en yksilöitä. Puoskareita on aina ollut ja tulee aina olemaan. Samoin on aina ollut hyväksi käytettäviä, huijattavia ja nenästä vedettäviä. Ja heitäkin tulee aina olemaan. Mutta ei kai meidän pidä hyväksyä siksi tilannetta jossa yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmä ajaa vain näitten vähemmistöjen asioita?
Eekki ja pitkälinjalainen
Olen lähettänyt Eekin ehdottamille professoreille seuraavan sähköpostin:
Aihe: Suomen poliittisen päätöksentekojärjestelmän toimivuus
Kopion tästä sähköpostista saavat henkilöt ovat ehdottaneet kääntymistä teidän puoleenne otsikon asiassa. Itse artikkeli on julkaistu Kauppalehden on-linen sivulla http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2009/03/22/yhteisovero-romahti-puoleen/ . Käännyn puoleenne kommentin toivossa.
Saahan sitä nettiä varmaan tähänkin käyttää.
Nyt sitten ootellaan.
Pankolla makaaminen voi olla yksi varteenotettava vaihtoehto, vaikken nyt sitä tässä tarkoittanutkaan.
Käsissämme olevista lukemattomista katastrofaalisista ongelmista ei kuitenkaan voi kutoa yhtä ainutta kaiken sisäänsä kietovaa verkkoa.
Politbyrokratian raatokärpäsiä, verenimijöitä ja pintaliitäjiä puoleensa houkutteleva makea löyhkä on vain ihan oma ongelmansa.
Ja tämä tumpeloitten höttöpaketoitsijoitten tulella leikkimisestä lauennut maailmantalouden kuumailmapallon holtiton syöksy on sitten toinen, ja kiireellisemmin hoidettava.
Vaikka perustellusti voimmekin epäillä politbyrokraattien kykyä pysähdyttää syöksy ennen maakosketusta, meillä ei näitä puoskareita korvaavaa reserviä ole hetkessä mobilisoitavissa.
Sadun Munchausen nosti itsensä tukastaan.
Obaman lyhyt siilitukka ei tarjoa kovin tukevaa otetta.
Nämä nykyiset "aseveljet" ovat samaa hirvi-/golf-/tennis- tai pursiseuraa. :-)
Vox
On helppoa, ainakin suhteellisen helppoa, keskittyä jonkin ilmiön yksityiskohtaan minä ajankohtana tahansa, selvittää sen syy ja korjata asia. Ja sitten todeta kunnon roomalaisen tavoin: "Ratkaistu ceteris paribus"? On jossain määrin hankalampaa arvioida laajoja kokonaisuuksia, selvittää niissä esiintyvien ilmiöiden syyt ja korjata ne kertaheitolla. Eikö vain? En minäkään väitä olevani ehdottomasti oikeassa. ;-)
Mutta olen vahvasti vakuuttunut siitä, että kun olemme havainneet, että nykysysteemi "sucks" hyvä aika korjata tilanne on juuri silloin, kun sen välttämättömyydestä on tullut ilmeinen. Sitä oikeaa hetkeä saamme odottaa maailman tappiin. Parempaa "oikeaa" ajankohtaa kuin nyt, ei tule koskaan. (Koskee kaikkia systeemeitä. Huomaa.)
Mikä on johdon irtisanomissuoja. Yleensä? Aivan. Kun työnantaja on menettänyt luottamuksensa, sitä ei ole. Näinhän se toimii. Ja toimiikin, paitsi politbyrokratiassa.
Mitä hyötyä on johdosta, johon ei luoteta? Aivan. Silloin johto pitää vaihtaa. Ja näin pitääkin. Paitsi politbyrokratiassa, jossa työnantajaa ei kuunnella eikä siitä välitetä vaalien välillä.
Ja sitä paitsi. Eiköhän voitaisi sopia siitä, että jätetään poliittinen retoriikka poliitikoille? Aina on vaihtoehtoja ja rakenteet antavat siihen mahdollisuuden. Ja silloinkin.
Pitkänlinjalainen
Ja osa käy rotareissa, rappareissa, zontissa tai leijonissa. Muutamat martoissa ja kirkkokuorossa.
Sitä se. Väestö on pieni ja aina joku tuntee jonkun. Erossapysyminen yleisestä - tai jonkun rajatun populan - mielipiteestä on vaikeaa. Omaehtoinen ajattelu tulkitaan usein viisasteluksi. Epäilempä, että jopa joitakin akateemisia sosiologiaan tai yhteiskuntaan liittyviä tutkimuksiakin hyväksytään tai hylätään mielipiteiden perusteella. Tässä mielessä vain matematiikka ja fysiikka ovat "puhtaita".
Pitkänlinjalainen
Luoja paratkoon meitä siitä, että yhteiskuntia alettaisi johtaa matemaattisin kaavoin tai fysiikan lakien mukaisesti. Ja siitä huolimatta yhteiskuntienkin pitää pyöriä ja hallinnoida. Ja niitäkin voidaan tieteellisesti tutkia ja, toivottavasti lisääntyneen tiedon mukaan kehittää. (Mitä evolutiivisen kehittymisen osalta epäilen. Revoluutiota se taitaa edellyttää. :-) )
Kyllä yhteiskuntatieteet ja sosiologiakin ovat puhtaita tieteitä. Meidän tämänhetkinen tiedon tasomme vain on vielä kai vaan vajavaisempi kuin noissa muissa?
Demokratia voi vääristyä. Näin on käynyt ns. kuntapuolueasiassa. Ja kuntien itsehallinto on paha kehityksen jarru. Taannoisessa UudenSuomen paneelissa olin jo pystyssä valmiina esittämään tähän liittyvän kysymyksen, mutta puheenvuoroni saikin joku muu:
http://helanes.blogit.uusisuomi.fi/2009/02/26/usn-90-vuotisjuhlapaneelissa-kysymatta-jaanyt-kysymys
Olisi ollut hauska kuulla vastaukset panelisteilta.
Niin olisi.
Vielä tärkeämpää sitä olisi kysyä maan todellisilta vallankäyttäjiltä: Vanhaselta, Kataiselta ja Urpiaiselta. Saa sitä tietty kysyä Cronbegiltakin, mutta hänellä lienee muita kiireitä.
Ja kaikista tärkeintä olisi saada aikaan muutos.
Selvyyden vuoksi. Itse en kannata kunnallisen itsehallinnon lopettamista. Kannatan sen muuttamista maakunnalliseksi itsehallinnoksi. Mutta, kuten tiedät eräitä muita pikku muutoksia, jotka liittyvät puolueiden ja edustajien/valtuutettujen suhteeseen ja rahoitukseen, pitäisi kyllä tehdä. Ei tilanne yksin kuntakoon muutoksella selkiä.
Oli siellä Vanhanen.
Kyllä kunnallinen itsehallinto minunkin puolestani saa jatkaa, mutta se ei saisi olla jarruna. On makuasia, puhuuko maakunnista tai muuten vain nykyistä järkevämmistä kokonaisuuksista.
helanes
Oikeassa luonnollisesti olet. Ja siitä huolimatta:
Mutta, kuten tiedät eräitä muita pikku muutoksia, jotka liittyvät puolueiden ja edustajien/valtuutettujen suhteeseen ja rahoitukseen, pitäisi kyllä tehdä. Ei tilanne yksin kuntakoon muutoksella selkiä.
Alan jo nähdä huvittavia juttuja. Luin kirjoituksesi otsikon "Hallitus - pelastakaa edes kunnat" muodossa "Hallitus - pelastakaa edes konnat" ja mielessäni ajattelin että tuohan on hyvä ja ajankohtainen vetoomus ;) Kunnss havaitsin lukeneeni väärin ja palasin arkipäivän todellisuuteen.
IsoIgor
Tervetuloa reaalimaailmaan. :-) Erityisesti kiitän luonnollisesti siitä, että liität juuri minut harhaisiin ajatuksiisi. ;-)
Ilman, että erityisesti vaatisin; Mitä perk--een mieltä olet substanssista?
Todella hyvä alustus, josta syntyi muistikuvia useista tapaamistani virkaihmisistä.Aina kun keskustelen heidän kanssaan he ovat täynnä liikaa työtä ja väärien esimiesten moitetta.Kansalaiset ovat kuulemma hiukan tyhmiä kun eivät ymmärrä edes perusasioita lomakkeista ja anomuksista.Jos uskaltaa asettaa koko lomakebyrokratian kyseenalaiseksi ja heidän työnsäkin osin turhaksi saa vastaansa melkoisen ryöpyn.Onhan se luonnollista/inhimillistäkin toki, mutta ei bisnesmaailmassa ole mahdollisuutta pitää omia tekojaaan korvaamattomina ja vaihtoehdottomina.
Toki kuntien määrä ja siten myös kulurakenne on poliittisten päättäjien "viisauden" tulosta! lait on samojen edustajien kätten työtä ja virkakoneisto vain sitä toteuttaa.Kansalaisena ja yrittäjänä se vain turhauttaa ja vähentää motivaatiota maksaa veroja.Jos rahat menisivät hoitaviin käsiin niin asia olisi aivan ok, mutta nyrpeä virkailija luukkunsa takana joutaa jo historiaan ja koko homma saisi siirtyä nettiin.
Terveet kunnat jää jäljelle ja maassa asiat puolta paremmin.Jokainen kepulainen kannustaa Helsinki-Espoo-Vantaata liittymään yhteen.Hyvä.Saamme silloin ratkottua liikenneongelmatkin helpommin....ilman turhia tietulleja.Muuten olen sitämieltä että meillä on liian vähän työttömiä siellä missä niitä pitäisi olla....eli virkamiehissä.
OrNot
"Muuten olen sitämieltä että meillä on liian vähän työttömiä siellä missä niitä pitäisi olla….eli virkamiehissä." Tuskin kuulut mielipiteelläsi veronmaksajien vähemmistöön. :-) Valtion kulujen kannalta heidän työttömyydellä/työllisyydellä ei juurikaan ole merkitystä. Yhteiskunta maksaa, tosin eri momentilta ja himpun verran vähemmän.
Mutta työttöminä he aiheuttaisivat kunnon veronmaksajille vähemmän harmeja ja sydämentykytyksiä. Lisäksi byrokraattien väheneminen pakottaisi julkisen hallinnon teheostamaan toimintaansa ja priorisoimaan tehtävänsä. Ei sitä muulla tavalla tapahdu. Lisäksi saattaisi, alleviivaan SAATTAISI olla mahdollista, että byrokraatti ainakin 500 päivän kuluttua joko työllistäisi itse itsensä (mahdollista joskin epätodenäköistä) tai löytäisi tuottavaa työtä (ei saa nauraa; pakkohan ihmisen on rahansa jostain hankkia). ;-)
Puhun tässä hallintohenkilöstöstä "byrokraateista", en palveluja suorittavista julkisen hallinnon työntekijöistä, toimihenkilöistä ja virkamiehistä. Opettaja, lääkäri, siivooja, sairaanhoitaja, kirjastonhoitaja, lastenhoitaja jne. tekevät suorittavaa työtä. Työtä, jota jonkun on tehtävä. Täysin siitä riippumatta maksaako palkan asiakas suoraan, kunta, valtio tai yritys.
Sanot "Toki kuntien määrä ja siten myös kulurakenne on poliittisten päättäjien “viisauden” tulosta! lait on samojen edustajien kätten työtä ja virkakoneisto vain sitä toteuttaa." Muodollisesti olet tietenkin oikeassa. Mutta antaessamme poliitikoillemme mahdollisuuden muodostaa politikoinnista itselleen uran ja ammatin, menimme hakoteille.
Ensinnäkin maksamme kahden portaan kaikki kulut siis sekä virkamiesten, että poliittisten "päättäjien" kaikki suorat ja epäsuorat kulut.
Toiseksi ylläpidämme koko poliittisen apparaatin kaikki kulut. (No joo; lähes kaikki. Mitä nyt joku osuuskauppa, rakennusliike tai kansanliike kuten Kehittyvien Maakuntien Suomi joskus vähän avittaa.)
Kolmanneksi mahdollistamme vähemmän ansioituneille tai suorastaan epäonnistuneille tai muuten vaan "ei toivotuille" kilpailijoilla suojatyöpaikat, joko osana virkakoneistoa tai jossain niissä ihanissa institutioissa, jotka politokraatit ovat menneinä vuosina saaneet itselleen suojikseen rakentaa. Kela, RAY, Veikkaus, Hippos, Alko, Finnair, Enso, Fortum, SITRA, Tekes, Finvera .... luettelo on loputon. (Onhan sijoittelu yrityksiin viime vuosina vähentynyt mutta ei loppunut.) Nyt taitavat mukaan rinkiin kuulua muutkin kuin valtionyhtiöt, ilmeisinä esimerkkeinä Nokia ja Microsoft.
Neljänneksi mahdollistamme politbyrokratian "businekset". En tarkoita yksinomaan henkilökohtaista koplailua. Kylpylät, lomakylät, kansanopistot, settlementit jne. jne. Siellä rahoja vasta kulutellaankin. Mutta myös ohjaillaan.
Voisihan tätä jatkaa, mutta monellaa muulla on huomattavasti yksityiskohtaiset tiedot siitä miten poliittinen eliittimme vero-euromme käyttää. Eikä siinä mitään jos hyötyisimme siitä itsekin. Elämme kuitenkin kansakuntamme rikkainta aikaa mutta kaikkea julkista palvelua pitää piällysmiesten mielestä karsia. Miksi? Missä rahat? Mihin ne käytetään?
Kiteytät ajatukseni itseäni paremmin.Näet jopa enemmän etuja byrokraattien poistosta kuin osaan aavistaakaan.En usko että heistä tulisi hyviä yrittäjiä.Ongelma on pään sisällä ja se on turvallisuushakuisuus.Samaa ongelmaa on luotu isojen yhtiöiden optioohjelmilla.Paras porukka menee optioiden perässä ja ei missään olosuhteissa hakeudu itse yrittämään.Menetämme parhaat voimamme johtoryhmäpalavereihin ja kehitystyöryhmiin...hohhoijaa.Verottajakaan ei ymmärrä kannustaa riskinottoon.Pakko saattaa ajaa ihmisiä tuottavaan työhön.Lama on siis mahdollisuus vaikka karvas sellainen.Hoitavia käsiä tarvitaan yhä enemmän, mutta miksi esim. HUS:n organisaatio tuottaa huikean määrän paperia ja tarvitsee niin sankan joukon ihmisiä joilla ei ole suoranaista tekemistä potilashoidon kanssa.Oli ehkä arka esimerkki?Olkoon.
OrNot
Isojen yritysten johtajat ovat hyviä aivan samoilla osaamisalueilla kuin kaikkien muidenkin isojen intitutioiden johtaja. Kyynärpäätaktikointi, selkään puukottaminen, kähmyily, alalivonta ja .... poliitikointi. Orgaanisatiosta riippumatta. Ei kuitenkaan välttämättä puoluepoliitikointi. Organisaatiosta riippuen. Peli suurissa organissatioissa ei toisistaan kovasti poikkea.
Ahneimmat menee rahan perässä, niinikään alasta riippumatta. Parhaista ei välttämättä ole lainkaan kysymys. Joskus sattumalta toki.
Ei HUS ainakaan minulle ole arka paikka. Ja ellen sinne joskus potilaana joudu, ei tule olemaankaan. Kallis se kyllä on. Enkä minä tiedä miksi sen organisaatio tuottaa huikeat määrät paperia, mutta voin arvata.
Talo sellaisenaan on tieto- ja tekemisintensiivinen prosessi. Laadukas hoito edellyttää massoittain tietoa. Jos sen prosessia ei ole pidetty ajan tasalla paperia syntyy väistämättä. Mutta suurimmat ongelmat tulevat ilmeisesti seuraavista lähteistä: Lääketiede kehittyy jatkuvasti mistä mm. seuraa, että kustannusten nousemiselle ei ole luommollista loppua. Helsingin Uudenmaan Sairaanhoitopiiri on julkinen yhteisö, jolla on kaikki julkisen vallan päätöksenteko-pohteet rasitteenaan, poliittiset mukaan lukien. Substanssihenkilökunta on korkeasti koulutettua arvonsa tuntevaa väkeä, joka ei anna "merkonomi" ja "kalvo" miesten hevin pompottaa. Sairaanhoito on sekä hyvässä että pahassa voimakkaita tunteita herättävä ala. Ja jo monia vuosia korkein johto on lähinnä ollut nauttimassa palkkaa.
Yllä oleva on tavallisen tossunkuluttajan mielipide, joka perustuu lähinnä median antiin.
Mutta tämän päiväinen artikkelini byrokratioiden hallintohenkilöstöjen uudelleensijoittelusta sopii varmasti myös HUSiin.
Mahtoivatko ne Tampereen professorit jotakin ilmaista?
Mahtoivat hyvinniin ja asiallisesti, selkeästi ja perustellusti. Mutta henkilökohtaisella sähkäpostilla. "Not for publication." Sehän se meillä helposti on ongelma. Henkilöt, jotka tietävät ja tietävät ns. eliitinkin tietävän, että juuri he tietävät, eivät välttämättä halua osallistua julkiseen keskusteluun. Sen paremmin nimellä kuin nimimerkilläkään. Maassa kuitenkin on sananvapaus ja vapaus olla sanomattakin.
Tunnen kyllä muitakin. ;-)
Lähetä kommentti