ja syytä on ollakin? Kohta jaetaan rahaa ja valtaa. 17.4. 2011 jälkeen alkavat hallitusneuvottelut ja laaditaan Hallitusohjelma. Tuo kaikkien lobbarien toiveiden täyttymysten tynnyri ja hallituspuolueitten Raamattu. Edellisen Vanhanen II ja sen jatko-osan aikana siihen aina vedottiin, kun jotain ei haluttu/uskallettu/viitsitty tehdä. Siis sinne on lobbarin puumerkkinsä saatava, jos menestyä aikoo. Osa Maan Tapaa tämäkin.
Ja ennen nettiä on varmasti lobbareiden ollut huomattavasti helpompi toimia? Kabineteissä, seminaareissa, hyvä veli saunoissa ja Rukan retkillä? Nyt ei moinen oikein enää onnistu?
Mutta toivottavasti ei onnistu tämäkään. Kauppalehden uutinen: Betoniteollisuus varoittaa puukerrostalojen turvallisuusriskeistä. Eiköhän jo puuvarantoaan kansvattamassa maassamme jopa kemiallinen metsäteollisuus ala ymmärtää, että puulla voi olla muutakin hyödyllistä käyttöä kuin sellu? Miksi siis ei Betoniteollisuus voisi ymmärtää, että kehitys on kehittynyt jo aikaa sitten? Jos muualla rakennetaan jo vauhdilla 6 kerroksisia ja tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu sellaisen olevan turvallisin vaihtoehto kestämään 7,5 Richterin maanjäristykset kokonaistuhovaikutuksen osalta, eikö puukerrostaloista tulisi nimeeomaan kehittää viennin(kin) uusi syömähammas?
Mutta näin läpinäkyvän ja tökerön julkisen lobbauksen aika on toivottavasti ohi? Ja toivottavasti siitä nousee riittävä meteli, että yksinkertaisinkin puoluesatraappi ymmärtää pysyä kaukansa sekä Betoniteollisuus ry:n edunvalvontatyöstä että heidän puukerrostaoihin kohdistuvasta mutakampanjastaan. Muistuttaa kovin Vihreiden tapaista kansalaisten pelottelukampanjaa ydinvoima-asioissa.
14 kommenttia:
Kekkoslovakian kaudella suomalaisille opetettiin että betonikolossi on "oikein ajattelevien ihmisten" koti. Yhteiskeittiöistä, yhteisvessoista ja kommuuniasumismuodoista sentään luovuttiin. Jossain betoniteollisuuskin antoi periksi, mutta ei luopunut energian tuhlaamisesta, irtoavista pinnoista, kylmistä ja vetoisista asunnoista, kelvottomasta sähkö- ja putkityöstä ym.
Aito puurakennusosaaminen katosi Suomesta. Se meni ajat sitten siirtolaisten mukana ensin Kanadaan ja sitten Ruotsiin. Siellä ei näitä puurakennusongelmia ole. Suomi on hyvä museoikkuna betonilähiökoloseineen länteen. Tsekeissä niitä kutsuttiin kanitarhoiksi. Suomalaiset betonirakentajat saivat aikoinaan rakennusoppinsa Kostamuksessa ja muuaalla laajassa Neuvostomaassa. Suomeen tuotiin vain osaaminen homerakentamisessa ja keksittiin jopa betonihirsi kesämökeille - ja kuittitehtailu, veronkierto ym., joka on jo aitoa suomalaista ja perinteistä rakennusosaamista.
Hakki älä vain luule että Suomessa voitaisiin tehdä puusta jotain muuta kuin sellua.
PLM
Silloin joskus metsäteollisuus ei sallinut kilpailua keskeisimmän raaka-aineensa puitteissa. Kartellilla asiat hoidettiin herrasmiesmäisesti. Mutta silloin kemiallisella metsäteollisuus oli kasvun visio Suomessakin. Nyt ajat ovat muuttuneet ja puuta riittää muuhunkin.
Nyt tarvitaan uusia osaajia. Eikös meillä ole ylisuuri koulutusjärjestelmä. Ei nykyaikana hyppy elektroniikasta puuteollisuudesta varmaan ole edes niin vaikeaa kuin metalliteollisuudesta lähihoitajaksi. Oppia ikä kaikki. Täytyyhän oppilaitostenkin elää?
Totta kai Betoniteollisuudella on tässä asiassa myös oma lehmä ojassa. Ennen kuin ryhtyy tuomitsemaan sen avointa tiedotustoimintaa, on syytä pysähtyä miettimään, olisiko varoitus turvallisuusriskeistä kuitenkin aiheellinen. Suomessa on vallalla sellainen puurakentamisinto, että terve harkinta on jäänyt monesti taka-alalle.
Ruotsissa on harjoiteltu puukerrostalorakentamista jo pitkään. Seurauksena on mm. 25.000 huoneistoa, jossa on pahasti home- ja kosteusvaurioituneet ulkoseinät. Ruotsalainen tutkimuslaitos SP (vastaa Suomen VTT:tä) on laskenut, että noiden rakennusten korjaaminen maksaa vähintään 400.000 kruunua huoneistoa kohti, eli yhteensä vähintään miljardi euroa.
Ruotsissa on myös ehtinyt sattua sen verran monta huoneistopaloa, että kokemuksesta tiedetään, että palovahingot ovat puutaloissa viisinkertaiset kivitaloihin verrattuna. Riski palon kehittymisestä suuronnettomuudeksi on puutaloissa yli kymmenkertainen kivitaloihin verrattuna.
Toki poliittisesti voidaan päättää, että talot rakennetaan Suomessa vaikka savesta ja oljista. Kullakin teollisuudenalalla on kuitenkin oltava vapaa oikeus kertoa oma näkemyksensä päätösten vaikutuksesta ilman, että sitä tuomitaan arveluttavaksi toiminnaksi.
Rakennusinssi
Kiva kun joskus kommentointiin osallistuu nimimerkki, jonka voi odottaa jotain tietävänkin.
Jotenkin minusta tuntuu, että suurimpana "huolena" betonielementti kerrostaloissa ja erityisesti julkisen sektorin 1970 -> rakentamisessa on ollut home? Eikä lasku ole pikkanen ollut, vaikka puurakentamista ei ole näkynyt.
Aika monessa muussakin maassa taidetaan hallita puurakentaminen edelleen? Meiltä sen osaaminen hävisi, pitkälti ilmeisesti betoniteollisuuden lobbailun ja rakennusliikkeiden kohtuuttomien (?) voittojen tavoittelun seurauksena 1960 - luvun loppuun mennessä? Nyt kannattaisi varmaan hankkia tietoa, suunnittelu ja rakentamistietoa ulkomailta, ellei sitä riittä kotimaasta? Japanissa on todettu 6-kerroksista puutalojen selviytyvän 7,5 Richterin maanjäristyksen kokonaisseurauksista (ml. huoneistopalot) turvallisimmin.
Meillä on taipumus seurata aina yhtä trendi kerrallaan. Se on vaarallista. Mutta se on säädettävissä lainsäädännöllä, määräyksillä ja standardeilla hoidettavissa, jos halua riittää. Tällaisen asiaa tuntemattoman on luotettava siihen, että insinöörien lisäksi myös virkamiehet ja poliitikot tietävät mitä ja miten rakennusten turvallisuus taataan. Eikö?
Enpä ole Hakin kanssa oikein samaa mieltä siitä, mistä homeongelmia löytyy.
Betonielementtitaloja on kyllä korjattu suurella rahalla, mutta ei juurikaan homeen takia, vaan rapautuvien julkisivujen ja parvekkeiden johdosta. Sisätiloissa on ollut ongelmia melko vähän, ja nekin yleensä märkätilojen levyrakenteisissa puurunkoseinissä.
Omalla "homeisuuslistallani" ovat ykkösenä sodan jälkeen rakennetut pientalot (1945-1990), joista vähintään 80 % on puurakenteisia. Monet niissä asuvat ihmiset voi tunnistaa jo vaatteisiin tarttuneesta homeen hajusta. Tuo rakennuskannan osa vain on niin kanonisoitu, että siinä olevista ongelmista ei sovi edes puhua ilman nimimerkkiä.
Mitä tulee tuohon kansalaisten turvallisuuden takaamiseen poliitikkojen ja virkamiesten toimesta, itse kunkin kannattaisi käydä lukemassa vaikkapa Pelastuslaitosten, Rakennusvalvontojen, VTT:n ja Finanssialan keskusliiton lausunnot juuri vahvistetuista paloturvallisuusmääräyksistä. Nuo tahot eivät ainakaan puhu minkään materiaali suulla ja puolesta, vaan ovat tosissaan huolestuneita kansalaisten turvallisuudesta puukerrostaloissa.
Rakennusinssi
Koulut, päiväkodit, sairaalat, toimistotalot, Helsingistä esimerkkeinä vaikkapa Kaupungin Virastotalo Hakaniemessä, Verotoimiston talo Merihaassa, Hussin sairaala Meilahdessa, kouluja vähän siellä ja täällä jne. Nämä siis ulkomuistista alaa tuntemattoman päästä.
Rintamamiestalot lienevät olleet varsin homevapaita aina siihen asti kunnes niitä on seuraavien omistajien toimesta ehkä ammattitaidottomasti remppailtu? Muistaakseni ongelmia syntyi vastaavasti jossain määrin myös puurakenteisissa elementtitaloissa, viimeistään ensimmäisten "Black and Decker"-miesten jäljiltä?
Toisaalta artikkelin pointti ei koskenut homeongelmia, jollaisen olen vain kerran itse mistään asunnostani kohdannut, vaan lobbarien toimintaa ja puukerrostalon rakentamisedellytysten kehittämistä.
Ei sitten Hakki muuta kuin ostamaan asuntoa puukerrostalon ylimmästä kerroksesta, siis heti kun niitä tulee saataville. Ja tietty mahdollisimman kaukaa palokunnan toimipisteestä. Ja samalla säästämään palo- ja vesivahinkojen varalta otettavien vakuututusten maksuja varten.
Ks. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110469723&ext=ltr#kommentit
Rakennusinssi
En edes ole asunnonvaihto aikeissa. Artikkelini pointti ei koskenut homeongelmia, jollaisen olen vain kerran itse mistään asunnostani kohdannut, vaan lobbarien toimintaa ja puukerrostalon rakentamisedellytysten kehittämistä. Kun ennakkoluulosi ovat noin vahvat, toivon todella että toteutat tästä eteenkinpäin vain sellaista, jota olet aiemminkin tehnyt. Uusi ja muuton ovat uhkakuvia.
Enpä minäkään enää jatkanut homeasioista. Ihmettelen vain, että miksi pidit niin tuomittavana sitä, että Betoniteollisuus kertoo huolensa puukerrostaloihin liittyvistä riskeistä, jotka ovat aivan perusteltuja, esim. Ruotsin kokemusten valossa. Kiinnostaisi tietää, kenen nämä asiat sitten pitäisi tuoda esille. Ministeriön virkamiehille tätä ei selvästikään sallita, koska eivät ole ottaneet VTT:n, Finanssialan keskusliiton, Pelastuslaitoksen ja Rakennusvalvontojen asiaa koskevia negatiivisia kannaottoja huomioon koskien uusia puun käyttöä sallivia paloturvallisuusmääräyksiä. Ei puuteollisuus tietystikään halua sahata omaa oksaansa.
Rakennusinssi
Olen idealismissani ollut kovasti sitä mieltä, että etujärjestön tehtävänä on edistää alaansa. Joskus se edistäminen tapahtuu - aiheesta tai aiheetta - mollaamalla muita, itselle kilpailevia vaihtoehtoja. Se ei liene etujärjestönkään tehtävä. Valitettavasti tässä pienten piirien maassamme vain yksi totuus on ollut voimassa kerralleen. Ja samalla omia etuja on aivan liian usein ajettu kokonaisedun kustannuksella.
Kuten taisin mainita, en ole tämänkään alan ammattilainen? Mielestäni meidän olisi etsittävä yhdelle keskeisistä raaka-aineistamme uutta käyttöä. Ennakkoluulottomasti. Valitettavasti myös lausuntomenettelymme ohjaa lähinnä tarkastelemaan asioita menneeltä pohjalta. Jos kerran muualla osataan, miksei meillä? Keskeisellä puunkasvattajalla? Haettakoon oppia sitten muualta. Ja muutettakoon säädöksiä, sikäli jos siihen on mahdollisuutta, vastaavasti.
Itse rakennusalalla jo toistakymmentä vuotta toimineena, olen hivenen erimieltä inssin kanssa.
Home-ongelmat vanhoissa rintamamiestaloissa johtuvat pääasiassa jälkeenpäin tehdyistä muutoksista, mm. rossipohjien sulkeminen, patolevyjen väärät "asennukset", jälkeenpäin tehtyjen pesutiloje/wc:den vajaa tai jopa täydellinen kosteuseristeiden puuttuminen, jne. Inssi tod.näk. tietää nämä asiat ja syyt?
Puutalojen etuna on mm. erittäin nopea pystytys. Elementit voidaan tehdä tehtailla valmiiksi ikkunoita myöten, eikä elementtien kuivumista tarvi odotella viikkoja. Kuljetuskustannukset pienenevät, nosturikustannukset pienenevät, työstettävyys on parempi vs. betoni/tiili, luonnostaan uusiutuva materiaali suoraan Suomen metsistä, jne. Huonopuoli on tietyllä tavalla paloturvallisuus, mutta oikein hoidettuna lohkoihin jaetuilla sprinklerisysteemeillä ja paloa eristävillä maaleilla toteutettuna saadaan paloturvallisuus nostettua ihan eri tasolle.
Betoniteollisuuden suurin pelko on markkina-aseman horjuminen ja nk. monopoliaseman menettäminen.
mikgo, kiitti kommentista.
Tässä on taas sellainen kansallinen kysymys, jolle jotain todella tarttis tehdä ja nopeasti. Jo vähintään kerran olemme mukautuneet siihen, että kun puu palaa siitä ei saa korkeita asuintaloja rakentaa. Laadimme vastaavat rakentamisstandardit, vakuutusehdot, ehkä jopa kaavoitamme "vain betoni tai teräsrakennuksille" jne. jne. Ja kun kehitys kehittyy emme muuta pykäliä.
Tok, Tok sanoisi Obelix, hulluja noi suomalaiset...
Kaiken kaikkiaan koko E1 muutoshanke eteni aika erikoisesti. Muutokseen sisältyy mm. tutkimuksia, joiden johtopäätökset ovat varsin kyseeenalaisia ja tarkoitushakuisia. Yleensä kun rakennusten palomääräyksiä muutetaan, pyritään myös ottamaan huomioon pelastusviranomaisten näkökanta mm. siihen, pystyykö tuollaisilla spekseillä tehtyä rakennusta ylipäätään sammuttamaan ja minkälaisiin tilanteisiin palot käytännössä johtavat. Nyt aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa ei haluttu tällaisia sivuseikkoja huomioida.
Normaalisti kun asuntoja pinotaan päällekkäin, rakenteet tehdään sellaisiksi, että palokunnalla on mahdollisuus sammuttaa yhden huoneiston palo ilman palon leviämistä rakennuksen toisiin huoneistoihin, eli kerrostaloissa yleensä palaa vain yhden huoneiston sisältö. Nyt paloon tulee väistämättä osallistumaan useissa tapauksissa myös itse rakennuksen kantavat rakenteet.
Muutoksen kautta syntyi sellainen rakennustyyppi, jossa pelastuslaitos joutuu vetäytymään hyvin aikaisessa vaiheessa paloa. Koteloitujen, palavien puurakenteiden sammuttaminen puukerrostalossa on lähestulkooon mahdotonta, sillä puurakenne joudutaan kaivamaan esiin jotta sitä voidaan sammuttaa. Siinä vaiheessa kun rakenne on kaivettu esiin, se ei enää ole kantava, joten yhtälö on mahdoton.
Samalla sallittiin puujulkisivu kahdeksannen kerroksen korkeuteen. Palavaa julkisivua on mahdoton sammuttaa, jos kahdeksannen kerroksen korkeuteen yltävä tikasauto on tulossa tunnin päästä ja paikallisella VPK:lla on käytettävissään sarjatikkaat. No, ilmeisesti pitäisi varata muutama paketti Kabanossia mukaan, ettei reissu ole ihan turha...
Normaalisti kerrostalot rakennetaan siten, että huoneistoon voi huoletta suojautua naapurihuoneiston palon ajaksi. Tämän tyyppisissä rakennuksissa logiikka hieman muuttuu, sillä:
1) Rakenteissa etenevää paloa ei kaikissa tapauksissa saada sammutettua vaikka se onkin suojattu
2) Pelastuslaitoksella ei ole keinoa pelastaa esim. parvekkeilta, julkisivun palon vuoksi
Sitä tämä muutos ei sisällä, kuinka sitten näissä asunnoissa tulisi sitten toimia, kun naapurissa palaa?
Muutosta kiirehdittiin, jotta Vapaavuori ehtisi allekirjoittamaan sen ennen ministerin vaihtumista. Seuraava ministeri nimittäin ei moista muutosta olisi välttämättä hyväksynyt, sen verran hallitsemattomia riskejä se sisältää.
Tähän kommenttiin ei sisältynyt tippaakaan riippuvuuksia puu- tai betonilobbareihin.
brankkari kiitti kommentista
,jotka antavat enemmänkin kuin ajattelemisen aihetta. Ja herättää kysymyksen kuka tässä nyt sitten on hullu?
En kuitenkaan luovu kannoistani aivan näin helpolla. Satutko tietämään miksi puukerrostaloja sitten saadaan muualla rakentaa? En oikein jaksa uskoa, että kaikki korkein puukerrosrakennusten tuhoutumisen tieto olisi juuri Suomessa? Eihän täällä ole saanut puukerrosrakennuksia tuohon 8 kerroksen korkeuteen rakentaakaan. Eikä olekaan rakennettu, tuskin edes tutkittu?
Saatat Vapaavuoren toiminnan varsin kyseenalaiseen valoon. "Seuraava ministeri nimittäin ei moista muutosta olisi välttämättä hyväksynyt, sen verran hallitsemattomia riskejä se sisältää." Aivan ilmeisesti tässä olisi tutkimisen paikka. Ei rakentamisen lähtökohtakaan saa olla pelkästään ideologinen.
Faktoja lisää. Erityisesti kokemuksia maista, joissa korkea puukerrostalorakentaminen, siis erityisesti asuintalojen osalta sallitaan.
Lähetä kommentti