Omassa asiassa aktiivinen? Vai kaikkien?

K-kauppiasliiton toimitusjohtaja Matti Mettälä esitti mielenkiintoisen mielipiteen ainoassa valtakunnallisessa eilen.  ”Keskustelu poliitikkojen roolista osuuskaupoista hakoteillä ” otsikoidussa artikkelissa hän kiinnitti huomion olennaiseen: Poliittinen organisaatio on poliittinen organisaatio ja yritykset ovat yrityksiä. Hän toteaa, että osuuskauppojen hallinnon miehitys poliitikoilla ”on ´systeemivirhe´, joka luo ´demokratian nimissä´ poikkeuksellisen tiiviin yhteyden yhden markkinakilpailussa toimivan yrityksen ja poliittisten päättäjien välille. Tämä asetelma tulee purkaa pysyvästi ja järkevästi.”

Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Mutta eipä tuo todellakaan ole ainoa ´systeemivirhe´, joka tulisi purkaa. Nopeasti tulee mielestäni muitakin suomalaisia systeemivirheitä, jotka tulee purkaa pysyvästi ja järkevästi.

Puolueita edustavat kansanedustajat päättävät itse puoluetuesta, joiden varassa heitä edustavat puolueet osin elävät.

Puolueita edustavat poliitikot miehittävät mitä erilaisempien oppilaitosten hallinnon tilanteessa, jossa oppilaitokset kilpailevat markkinoilla opiskelijoista, ja esimerkiksi  räätälöidystä yrityskoulutuksesta, työvoimahallinnon kursseista tai vaikkapa tarjottavasta Tyky - koulutuksesta  puolueiden hallinnassa olevissa  kylpylöissä.

Puolueita edustavat poliitikot istuvat päättämässä RAYssä, Veikkauksessa, Hippoksessa, ARAssa ja ties missä jakamassa julkista rahoitusta samojen puolueiden hallinnoimille yleishyödyllisille yhdistyksille, säätiöille ja näiden hankkeille miljoonia, kymmeniä miljoonia, satoja  vai peräti miljardeja vuodessa.  Ja, kuten Nuorisosäätiön vaalitukipaljastusten yhteydessä totesimme, saman puolueen edustajat kattoivat koko ketjun myöntäjästä käyttäjään.

Puolueita edustavat poliitikot edustavat esimerkiksi julkisen sektorin työ- ja palkkaehtojen neuvottelupöydässä sekä työnantajia että työntekijöitä. Näin ainakin kunnallisella alalla. Millään muulla tavalla ei käsittääkseni ole selitettävissä, miten kuntien yhdistymistapausten yhteydessä työttömäksi jääville on mahdollistettu  ”tosikreikkalainen”  5 vuoden irtisanomissuoja.

Ja aivan oman lukunsa muodostavat ministeriöiden, erityisesti TEMin pienen suuren miehen MMMn  suuren suuren naisen ja STMn ties keiden kepuleiden rakentamat tukiautomaatit lähinnä Kepulandiassa toimiville ja puolueen hyväksynnästä nauttiville yhteisöille. Valtion tuet ovat mahdollistaneet jo sen, että puolueita edustavien Arkadianmäen napinpainajien  lainsäädäntötyön johtoajatuksena on puolueen etu. Ei kansalaisten tai maan etu.

Joten puolueet, tässä esimerkissä erityisesti yksi puolue ja niiden edustajat ovat maan suurin markkinahäirikkö ja suurin yksittäinen tukirahojen intresenttien ryhmittymä.  Aivan samaa mitä Mettälä edellyttää purettavaksi kaupan sektorilla, tulisi vielä suuremmalla syyllä purkaa poliittisessa järjestelmässämme.  Tässä leikissä pakko-ruotsi tai maahanmuutto, puhumattakaan jonkun yksittäisen poliitikon lautakasa tai kaikkien ostoeduista tai vaalituista, ovat nappikauppaakin pienempi ongelma.

Tästä kaikesta koostuu 15 miljardin euron puoluetukemme.