Entisaikaan tämä kunnia kai kuului verottajalle? Mikko Laaksonen, Verohallituksen pääjohtaja aikoinaan, piti muistaakseni jopa jokaista yrittäjää potentiaalisen tai latenttina rikollisena. Vaan ovat taitaneet ajat muuttua myös tältä osin?
Nyt kunnia taitaa kuulua ahneille osakkaille ja ammattijohdolle? Vai mitä muuta voi päätellä siitä, millä vauhdilla he tuhoavat yrityksensä keskeisintä resurssia, osaavaa henkilöstöä? Nämä ajatukset heräsivät eilen lukiessani viimeisiä viestejä Viivan alta.
Vaikka juhlapuheissa kuinka hersytettäisi henkilöstön merkitystä yrityksen keskeisimpänä voimanlähteenä, kun arki ja huonot ajat koittavat, henkilökunnasta luovutaan nopeasti. Ja vielä tavalla, joka yrityksen kannalta on vahingollisin. Vanhimmat, kokeneimmat ja motivoituneimmat siirretään ensin putkeen. Miten yrityksillä voi olla tähän varaa? Onko meillä?
Yksittäinen yritys tehköön mitä voi, saa ja haluaa. Mutta meille suomalaisille kalliiksi tulee niitten henkilöiden eläkkeet, jotka yritykset nyt siirtävät putkeen. Täysin siitä riippumatta haluavatko nämä sitä tai eivät. Saamatta jää työtä ja työtuloa ja veroa. Kustannuksia syntyy maksetuista eläkkeistä. Ja tämä niiltä noin 10 vuodelta, joita Rukan laduilla joku aikoinaan visioi. Harvoin eläkkeelle siirretty enää työelämään palaa. Joku eläkematemaatikko osaa varmasti laskea mitä kustannuksia yhteiskunnalle syntyy 10 aiennetusta eläkevuodesta, sekä kuluina että saamatta jääneinä tuloina. Varmaan avaisi silmiä.
Mutta miksi yritys toimii etunsa vastaisesti?
Viime vuosia on leimannut globaali maailmantalous. Rajaton vapaus on myös mahdollistettu pääoman liikkeille. Sijoittamisesta on tullut ”koko kansan huvi”. Globaalisti.
Pörssissä käydään kauppaa osakkeilla. Niitä ostamalla ja myymällä moni uskoi rikastuvansa, ja osa varmasti rikastuukin. Ja mitä nopeampaa on kehitys, sitä nopeammin suuri osa reagoi. Sekä ostamalla, että myymällä. Osake on peliväline. Ei se yritys, tuotteet, ihmiset joita kuponki – nykyään kai virtuaalinen – edustaa. Ja pelivälineillä pelataan voitosta.
Osakkeenomistajan intressissä on tuotto. Nopean sijoittajan intressissä nopea tuotto. Hänen intressissään on piiskata nopeaa tulosta johdolta kaikin keinoin. Joka kvartaali. Optioilla ja bonuksilla ja muilla palkkaeduilla. Niillähän ei hänen mahdollisiin ansioihinsa ole vaikutusta. Ja jos johto ei pysty vaateita täyttämää, vaihdetaan johto. Tulijoita kyllä piisaa. Näillä tuloilla.
Ja kun jostain löytyy parempi tuotto, myydään osakkeet. Sääli on sairautta. Mieluummin ennen kuin tuo yritys, tyhjiin imettynä, tuhoutuu. Näinhän niille kaikille käy joka tapauksessa. Tosi Suuret pelastavat valtiot, eli me veronmaksajat, koska ne ovat liian suuria kaatuakseen. Suuret ja sitä pienemmät menevät konkurssiin ja/tai uusjakoon.
Tuntuuko tutulta? Mahdolliselta? Todennäköiseltä? Näinkö sen pitäisikin toimia?
Eagles fly singly
torstai 28. toukokuuta 2009
Ahneet osakkaat ja ammattijohto tappavat yritykset
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
Nykyinen tilanne on täysin systemaattisen ja tarkkaan harkitun taloudellisen ja poliittisen kehityksen tulos missä ei ole mitään ihmettelemistä. Tähän suuntaanhan on asioita viety 80- luvun puolivälistä
alkaen. Rahamarkkinoiden vapautus, " liberalisointi yleensä ", valtionyhtiöiden myynti, listautuminen pörssiin, rajojen avautuminen, klobalisaatio, työn teettäminen halpamaissa, kvartaalitalous, kaikkinainen lyhytnäköinen voiton maksimointi kaikilla tasoilla. Ei kai lopputulema voi olla kenellekään mikään yllätys. On vaan " mopo tainnut karata käsistä ", tuskinpa asioista päättänyt eliitti ihan tätä
tilannetta arvasi kokevansa. Joskushan se pää tulee vetävän käteen, ja ahneella on se tunnettu loppunsa.
En millään tavallisena yksinkertaisena veronmaksajana ole koskaan ymmärtänyt mikä onni ja autuus sisältyy valtionyhtiöiden myymiseen tai pörssiin listautumiseen. Edellisten sukupolvien vaivalla luotu työ hetkessä mitätöidään myytäessä saadun rahamäärän hävitessä pohjattomaan kassaan. Saneerausten ja ylisuurten voiton tavoitteiden jälkeen yritykset ovat muuttuneet ihannetyöpaikoista kauhun ja epätoivon , sekä jatkuvan riitelyn tyys-sijoiksi. Ennen turvalliset valtionyhtiöt eivät ehkä olleet nykymittapuun mukaan kaikkein tehokkaimpia, mutta loivat turvallisen ilmapiirin alueellaan, sekä henkilöstölleen. Mahdollinen voitto jäi hyödyttämään koko suomalaista yhteiskuntaa, eikä karannut jonnekin ameriikkalaisille eläkeyhtiöille. Mitä hyötyä meille suomalaisille on kun esim. energia, liikenne,metsäsektori ovat monikansallisissa käsissä, ja itse katsomme sivusta näiden toimialojen alasajoa maassamme.
Eipä ole kiivaimmat asian edistäjät pystyneet tyhjentävää vastausta antamaan.
Vaan kun ei vastausta ole todella vaadittukaan.
Me suomalaiset uskomme auktoriteetteihin ja luotamme "herroihimme" aina siihen asti, kunnes vuotaa yli. Siitä aika pitkälti taisi olla kyse vuosina 1916 - 1918. Ja valitettavan moni joutui havaitsemaan, että ylivuotamisen sijaan olisi kannattanut jatkaa vuoropuhelua. Siis jos olisivat hengissä selvinneet. Mutta kun ei riittävän aikaisin haluttu/uskallettu/voitu, ei myöhemmin enää ollut edes keskustelukumppania. Ja sitten kävi niin kuin kävi. Serbian kansanmurhat kalpenevat siihen verrattuna mitä Suomessa silloin tapahtui.
Artikkelissani 'Suomen metsäteollisuuden loppu, as we know it', Kauppalehden keskustelupalstan kirjoittaja tiivisti asian upeasti. "Venäläiset ovat kuulleet maailmalta, että Pohjolassa asuu säästäväinen mutta primitiivinen kansa, joka myy kerran 10 vuodessa kaiken säästämänsä omaisuuden ulkomaaliselle puoleen hintaan. Tämä perustuu Suomalaisten kapitalistien omaksumaan muunnokseen siitä ikivanhasta uskomuksesta, että vainajan mukana haudataan kaikki käsille haalitut aarteet. Näin ne eivät lisäisi inflaatiota."
"En millään tavallisena yksinkertaisena veronmaksajana ole koskaan ymmärtänyt mikä onni ja autuus sisältyy valtionyhtiöiden myymiseen tai pörssiin listautumiseen." Jos sinussa on tutkijan vikaa selvitäpä, missä määrin puolueiden ja niitä "lähellä" olevien yhteisöjen ja yritysten varallisuus ja toimintaedellytykset ovat viimeisen 5-10 vuoden aikana parantuneet.
Kiitos hakki47 vinkistä, yritänpä selvittää. Vuosien 1916-1918 ajoista on mm. Väinö Linna kirjoittanut erinomaisen suorastaan faktanomaisen kirjajärkäleen, Täällä Pohjantähden alla. Aika tyhjentävää
tekstiä ajasta ja ilmiöistä josta nykypolvet vähän tietävät. Tapahtumista ei ole kuin yksi ihmisikä.
juhamatti
Vaikka hyvää, yleissivistävää ja kaikin puolin suositeltavaa luettavaa onkin, "Täällä Pohjantähden alla" tuskin selvittää mitä todella tapahtui ja miksi. Siis historian todellisuuden kannalta. Ennemminkin esimerkiksi Puolueitten, Aktivismin, Jääkäriliikkeen, Punaisten, Työväenliikkeen, Vapaus/sisällissodan, ja yleistä suomalaisen yhteiskunnan historiaa 1910-luvulta. Muutokset esimerkiksi Itsenäisyyden yhteisestä asiasta vastakkainasetteluun ja toistemme listimiseen olivat poikkeuksellisen nopeita ja mielestäni yllättäviä. Jopa näin jälkikäteen tarkasteltuina. Muutamassa vuodessa, korkeintaan 5 vuoden sisällä.
Mikko Laaksonen oli demari.Ei siitä sen enempää.Yrittäjä on sielläpäin aatemaailmaa konna jota saa kiusata, koska se kuitenkin selviää aina paremmin kuin se demari.Jos selviää.
OrNot
Olihan tuo. Siis demari. Käsitykseni mukaan yrittäjistäkin on aika moni demari. Vaikka ei sekään puolue leimaudu yrittäjän ystäväksi. Paitsi juhlapuheissa.
Mutta nyt aiheena on ihmetys, miksi yrittäjät ja osakkaat ja yritysten ylin johto tappavat omilla toimillaan yrityksiä? Jopa enemmän kuin mihin Mikko koskaan edes kuvitteli pystyvänsä.
Pitkänä....Kommenttina tuohon Pohjantähti aiheeseen tai historiantulkintaan yleensä.Meillä lienee eräs maailman paras selvitys vuoden 1918 tapahtumista ja syistä jotka siihen johtivat.Itse asiat ovat kaikille yhteiset ja syyllisten etsintäkin on päättynyt kun aika korjaa haavat.Meillä on koulussa kuitenkin liian vähän historianopetusta ja varsinkin luetun ymärtäminen heikkoa.En voi käsittää kuinka huonosti esim. toiseen maailmansotaan johtaneet tapahtumat ovat nuorten ylioppilaiden tiedossa/ymmäryksessä.Meillä on jostain syystä sellainen yhden totuuden tapa.Joku on aina hyvä ja joku paha.Espanjan Franco oli paha ja joku muu edusti demokratiaa.Höpsistä.Täyttä hömppää jos hiukan tutustuu ajan tapahtumiin.Meillä ei edes mainita sitä vuosia jatkunutta terroria ja niitä vallankumousjoukkoja jotka sillä "demokraattisella" puolella toimivat.Kuka tappoi 500 pappia?
Ketkä tekivät sopimuksen Stalinin kanssa?Demokratiaa neuvostoliiton malliin oli tarjolla.Meillä Puhutaan Guernicasta kun Picasso sai sen kaikkien huulille.Asioilla on aina monta puolta ja jotta ne voi ymmärtää pitää tutustua syihin ja seurauksiin.Tutustukaa vaikkapa siihen miksi Salvador Allende ajoi Chilen siihen soppaan mistä syntyi Pinochetin diktatuuri vai oliko se osin sittenkin demokratian puolustus.Saiko Allende koskaan kansaltaan valtakirjaa sosialisoida ja liittoutua Kuuban kanssa.Miten ja miksi hän sotki suhteeet USA:han?Ei siis kovin valtioviisasta politiikkaa.Pitää olla aina josssain määrin pragmaattinen jos ei halua joutua tosiasioiden eteen.Georgian Saakashvili taisi tahdä samanlaisen virheen kun antoi Putinille syyn.?
Meillä ei näistä Allende asioista saa tai voi puhua, koska hyvä ja paha on päätetty.Se ei ole sanavapautta eikä historiantutkimista tai sen ymmärtämistä miksi kaikki tapahtui.Pikkulapsille voi kertoa isosta pahasta sudesta.Mutta onko se susi sittenkin nimeltään vaikkapa Castro.Niinkuin nyt uskallamme sanoa Stalinista,Maosta ja monesta muusta.
Nythän ei keskimäärinn ole merkitystä missä puolueessa kukin majailee.Samoja julkkiksia kaikki.Erot ovat syvimmät varmaan näissä alueeet vastaan keskukset.Toinen ero lienee veroasteen määrässä.Allekirjoittanut on sitämieltä että annetaan kansan itse päättää mihin rahansa laittavat, koska kaikissa tapauksissa ne tulevat samaan laariin.Vaikka en ole talouden nero/ asiantuntija niin minua kiinnostaa ennenkaikkea ne suhteet, miten yhteiskunta jakautuu, niihin jotka elävät verotuloilla ja niihin, jotka yrittävät niitä tuloja hankkia.Harva kunnalla tai valtiolla työskentelevä sisäistää olevansa veronmaksajalla töissä.Ihmiset ovat vain töissä ja sillä sipuli.Yrittäjien määräkään ei kuvaa yhteiskunnan kehitystasoa, mutta se antaa kyllä kuvan kyvystä kestää takapakkia ja taantumaa.Yrittäjän on pakko taipua, mutta virkamiehelle lomarahankin menetys on joku suuri korren kanto yhteiseen kekoon.Nyt tarvitaan Enemmän niitä nuoria ihmisiä jotka ottavat oman elämänsä hallintaan yrittämisen kautta.Se synnyttää yhteiskunnan, jolla on paremmin varaa ylläpitää tätä koneistoa.Nykyisellään sen purkaminen jatkuu.Raha ei riitä kertakaikkiaan ja veronnosto vain nopeuttaa alasajoa vaikka vasemmistoliitto muuta kuvittelee.Pankin voi ryöstää ja tyhjentää vain kerran.
OrNot
Heittäydyt aktiiviseksi näin kauniin päivän. Hienoa.
Eihän tuon ensimmäisen kirjoituksen osalta voi olla kuin samaa mieltä. "Meillä lienee eräs maailman paras selvitys vuoden 1918 tapahtumista ja syistä jotka siihen johtivat." Kerro ihmeessä minullekin. Mitä tapahtui suomalaisessa yhteiskunnassa 1910 luvulla, mikä repi kansan kahtia? Ja niin nopeasti. Minä, kuten tiedät en kuulu siihen ikäluokkaan, jolle ei historiaa ole opetettu. Minulla täytyy sitten tuolla ymmärtämisen puolella mättää.
Enkä kyllä löydä paljon erimielisyyden aihetta toisenkaan osalta. Varsinkaan en siltä osin, että "Nyt tarvitaan Enemmän niitä nuoria ihmisiä jotka ottavat oman elämänsä hallintaan yrittämisen kautta.Se synnyttää yhteiskunnan, jolla on paremmin varaa ylläpitää tätä koneistoa.Nykyisellään sen purkaminen jatkuu." Vaikka minä kyllä ilahtuisin jo siitäkin, että nuoret ottaisivat elämänsä hallintaan.
Tuosta puolueiden merkityksestä vähän jatkaisin. Jos on kuten sanot, ja olen itse samaa mieltä, oletko ajatellut mitä siitä seuraa yhteiskunnallisesti, hallinnollisesti? Sehän tarkoittaa sitä, että puolueilla ei ole enää merkitystä muuta, kuin virkakoneiston osana. Että heistä on muodostunut virkakoneisto entisen virkakoneiston PÄÄLLE. Miksi? Miksi meidän veronmaksajan pitää maksaa kaksinkertaisesta työstä? Todennäköisesti kolmin - jopa nelinkertaisesta kun sama porukka pitää eri tilanteissa eri hattuja. Ministerit ja avustajat, kansanedustajat ja avustajat, johtavat virkamiehet ja avustajat, etujärjestöt ja avustajat.
Vai?
Puolueiden merkitys vaihtoehtojen tarjoajana on menettänyt merkityksensä.Kaikki ovat omalla laillaan edunvalvontapuolueita.
Kepun missio on selvä..maaseutu+maatalous.SDP on SAK eli ammattitaitoinen teollisuusduunari jolla melkoiset edut säilytettävänä.
Kokoomus sitten yrittää jyrsiä laajalla kentällä.Kuka vaan voi äänestää Kokoomusta ja ei menetä tai saa sen enempää.Olisiko matalampi verotus se perusmissio siellä.Vasemmistoliitto ei ole maininnan arvoinen.Vihreät on mielenkiintoisin ryhmä, koska edustaa urbaania, akateemista naista.Ryhmää joka taitaa kasvaa eniten.Missio heillä on hieno. Ekologinen maailman pelastus, mutta heillä ei ole otetta työhön ja tuottavuuteen.Antaisivat kansalaispalkkaa miettimättä missä se tuotetaan.Vihreät saattavat olla se ainoa vaihtoehtoliike nykydemokratiassa.Muut säilyttää omiensa etuja.RKP pienenenä ajaa omaa kielipolitiikkaansa.Yhden asian ajajat eivät voi hallita.Vaihtoehdot ovat siis henkilöissä.Kellä on parhaat facet se voittaa.Kokoomus on onnistunut siinä julkikuvassa ylivoimaisesti, koska heillä ei ole sellaista kenttäongelmaa kuin kahdella seuravalla.Itse hyväksyn laajan puoluekentän, mutta en ymmärrä miksi maa on täynnä niistä sikiäviä raittiusseuroja, pikkulehtiä ja kaikkea muuta kansalaistoimintaa mitä rahoitetaan verovaroin.Kuntien määrä pitäisi puolittaa, jotta kuluja saadaan alas ja se byrokraattien määrä niin pieneksi kuin mahdollista.Eduskunta voisi aloittaa itsestään ja avustajien määrä pudotta rajusti.Demokratia ei siitä kärsi kun edustaja ei enää ehdi jokaiseen teevee hömppään mukaan.Maksetaan vaikka heille lisää etteivät ahdistu työtaakan alle.Hallinnollisesti valtaa lisää hallitukselle.Pienessä maassa on aina liikaa virkamiehiä, mutta kuinka paljon liikaa?Siitä saisi maassa vallita konsensus.
OrNot
"Pienessä maassa on aina liikaa virkamiehiä, mutta kuinka paljon liikaa? Siitä saisi maassa vallita konsensus." Olen taas kanssasi samaa mieltä. Ja niin on hyvin moni muukin. Jopa määristä alkaa suuruusluokka olla selvillä. Tavoitetasona puhutaan 150.000 - 250.000. Siis julkisella sektorilla yhteensä työskentelevistä hallinto"byrokraateista". Ei kuitenkaan suorittavasta henkilöstöstä eikä heidän työnjohdostaan.
Kuntien määrän voisi varsin hyvin pienentää määrään, joka muodostuisi nykyisistä maakunnista ja niiden keskeisimmistä, yli 30.000 - 50.000 kaupungeista. Eiköhän lopputulokseksi muodostuisi taso, joka jää alle 100?
Puolueiden merkitys todellisten vaihtoehtojen tarjoajana on todella menettänyt merkityksensä. Ideologiahajontakin yksittäisen puolueen äänestäjien sisällä on suurempi kuin koko äänestäjäkunnassa. (Vaikka mahdottomalta ehkä tuntuukin.) Sen sijaan "leivän isänä" niillä on suojateilleen äärettömän suuri merkitys. Kansahan maksaa karttuisasti veronsa. Puolueet kuluttavat maksamamme.
"Mutta miksi yritys toimii etunsa vastaisesti?"
Yrityshän on juridinen entiteetti joka ei tee päätöksiä itse, päätösten takana on firman johto ja viimekädessä omistajat.
Useimmilla irtisanovilla tai lomauttavilla yrityksillä ei ole varaa palkanmaksuun koska kauppa ei käy joten pakkohan kuluja on karsia. Tietysti voi syödä pääomat ihmettä odotellessa mutta se tuskin sopii omistajille, ainakaan kaikille.
Keitä sitten ovat nämä ahneet omistajat jotka ajavat porukkaa kortistoon laumoittain?
Suurimpia omistajia suomessa taitavat olla TYELin piirissä olevat palkanmaksajat, toisin sanoen tavalliset veronmaksajat, eläkeyhtiöiden kautta. Eläkeläiset valittavat eläkkeiden riittämättömyyttä joten valistus pitäisi alkaa vanhemmasta päästä ja kertoa että kyllä sillä vaipalla nyt pitää kaksi päivää pärjätä, eläkekassa vajeni taas senverran kun pitää tekohengittää pohjoisen paperitehdasta tai muuta vastaavaa pystyynkuollutta bisnestä.
Seuraavaksi pitää tietenkin oma asenne korjata kohdalleen ja hyväksyä negatiivinen korko erilaisille säästömuodoille, eläke mukaanlukien, koska ilman pääomia yritysmaailma kuihtuu.
Ihan ensimmäiseksi pitäisi oikeastaan muuttaa osakeyhtiölaki minkä 5 momentti määrää yrityksen tehtäväksi voiton tuottamisen. Nythän yritysten johto yrittää noudattaa lakia vaikka se joskus yksittäisissä tapauksissa sotiikin paremmin tietävien etuja vastaan.
Olisi mukava löytää esimerkkejä yrityksistä joka toimii etujensa vastaisesti, luulisi että niistä voisi kirjoittaa niiden omilla nimillä eikä puhua vain "yrityksestä" kuin jostain satuolennosta. Ja erityisen mielenkiintoista olisi kuulla moisesta yrityksestä selkeä analyysi miksi tietty toimenpide on sen etujen vastainen. Jälkiviisastelu on turhaa, minäkin tiedän nyt lottonumerot joilla olisi viimelauantaina voittanut, mutta miksi esim Finnair nyt hakee säästöjä ja mitä pitäisi tehdä säästöjen sijaan paremmin? Vastauksesta kannattaa laittaa kopio Jukka Hienoselle joka on ilmeisesti aikeissa vahingoittaa finnairia.
Juha Kumpulainen
"Minimit ja maximit me ihmiset hallitsemme. Optimien kanssa on vähän heikommin."
Tämä tuli kirjoituksesi johdosta mieleeni. Sillä totta kai olet oikeassa. Varsinkin kun katselemme niitä pelisääntöjä, joiden mukaan nyt toimimme. Mutta pelisäännöillä on taipumus muuttua aika ajoin, kehitys kehittyy kuten sanotaan. Lähes täysin suljetut kansantaloudet, rahamarkkinat, työmarkkinat avautuivat ryminällä 1980-luvun lopulta lähtien. Ehkä ne avautuivat liian nopeasti verrattuna siihen, miten yhteiskuntien - tarkoitan nimenomaan ensimmäisen maailman kehittyneitä demokratioita - järjestelmien ja sääntelyn kehitys antoi myöden?
Sillä ei kai nykyistä tilannetta voi inhimillisesti katsoen kovin järkevänä pitää? Edes ensimmäisessä maailmassa? Sillä kai siitä ainakin olet samaa mieltä, että yhtiölainsäädäntö ja mm. markkinat ovat ihmiselle arvoltaan välineellinen. Niiden avulla kai pyritään parempaan kuin mihin olisi mahdollista ilman niitä? Mutta jos alkaa näyttää siltä, että niillä päästään huonompaan ihmiskunnan enemmistö kannalta?
Tuskinpa tätä Hienolle kannatta lähettää. Yritysjohtajan tehtävä, ei ole tekeytyä "viisaaksi yhteiskuntafilosofiksi" vaan tahkota rahaa osakkeenomistajille tai itselleen. Eikä tätä kannata lähettää edes Christoffer Taxellille. Ei hänkään enää laeista päätä. Mutta jos haluat voit panna menemään esimerkiksi Matti Vanhaselle, Jyrki Kataiselle tai sille vihreitten uudele puheenjohtajalle. Vaikka tuskinpa hekään tästä mitään ymmärtäisivät.
Lähetä kommentti