Eipä uskoisi, että maassa on pahin taantuma ainakin sitten 1990 laman.
Tarvitsimme tyttären kaverille synttärilahjan tänään. Kun tyttö on, hän tiesi mitä haluaa kaverilleen lahjaksi antaa. Kiire oli olevinaan joten ajoimme omalla autolla Helsingin Forumiin. Parkkipaikka löytyi heti Forumin edestä, Mannerheimintieltä. Parkkimittari toimi mutta suostui ottamaan vain 20s, 1€ ja 2€ kolikoita ja minulla tietysti mukana vain 10s ja 50s kolikoita. Kun aikaisemmasta kokemuksesta tiesin, että sen paremmin lähikaupat kuin pankitkaan suostu rahaa vaihtamaan, päätin otta riskin.
Vauhdilla ylätasanteen BR-lelukauppaan. Vertailu ja valinta vei, uskomatonta kyllä, vain muutaman minuutin ja sitten kassalle. Kolme asiakasta ennen meitä, kassasta ei tietoakaan. Meni 5 minuuttia ehkä kymmenenkin, odottavan aika kun tunnetusti on pitkä. Ajattelin jo tehdä tavanomaisen temppuni ja kiljaista BETJÄNING POR FAVOR, mutta mikä lie pidätteli. Sitten takanammekin oli jo kaksi asiakasta, kaikki hiljaa, toisiimme katsomatta. Aika kului. Taas sain ajatuksen; tunnetusti, jos vain röyhkeästi kävelee ulos tavarat mukanaan, henkilökuntaa kyllä juoksee perässä. Mutta sitten myyjätär = kassa ilmaantui jostakin, vielä yhden asiakkaan kanssa. Varmaan palvelua.
Aikoinaan kauppakoulussa ja työelämässä senkin jälkeen olin omaksunut ajatuksen, että palvelu ja ainakin maksaminen on tehtävä asiakkaalle nopeaksi. Mitä nopeammaksi, sen parempi. Alkaa pirsketti muuten vielä katua. Meistä ei kukaan lähtenyt "ovet paukkuen". Miksi? Eikö kilpailu toimi?
Keskustan suurin(?) leluliike, perjantai päivän, parhaaseen lounasaikaan ja paikalla 1 myyjä.
Eagles fly singly
perjantai 8. toukokuuta 2009
Palvelua - betjäning, por favor
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Heh ... tuolla lelukaupan myyjättären näkökulmaa ja toisenlaista ratkaisua:
http://www.aasiakas.net/index.php/2009/jos-maltat-odottaa-saat-lelusi/
Stuubio
Ilman linkkisi vuorosanoja, kyse oli pitkälti samanlaisesta tilanteesta. Kilpailu ei ilmeisesti toimi tarkoitetulla tavalla.
Mutta kilpailu toimii niin, että paikalla joko on yksi lelukauppa yhdellä myyjällä tai paikalla ei ole lelukauppaa. Ehkä tuon kaltaisessa tilanteessa voisi todeta, että meillä kyllä "keskusvarastossa" on pari kappaletta, mutta sieltä toimitus kestää pari tuntia / huomiseen. Varaanko kyseisen tuotteen teille? Olisiko asiakas hiukan tyytyväisempi? Voisi sitten rauhassa, todennäköisemmin kimpaantumatta harkita varataanko tuote ja tulenko takaisin.
seniorikonsultille
En katso kuuluvani "mulle, tässä, heti, nyt, kaikki" sukupolveen. Mutta olen tottunut ajatukseen, että voin käydä ostamassa haluamani tuotteen tarvitessani sitä. En ole kiinnostunut tilaamaan tuotetta. Senhän kyllä voin halutessani tehdä milloin tahansa esimerkiksi netistä.
Mielenkiintoinen näkemys sinulla on markkinoiden toimivuudesta. Ostat vihreitä palloja, tai et osta palloja. (Mielleyhtymä vie 1980-luvun lopun Tallinnaan.) Mistä lie tullut mieleeni? Olisiko markkinatalouskin jo degeneroitunut Gosplanin tasolle?
Huomaathan samalla, että emme ole puhuneet hinnasta ensimmäistäkään sanaa?
Niinpä, hinta on se ensimmäinen, josta kilpailu pitää huolen. Eli et voi ottaa enempää hintaa kuin kilpailija naapurin ostarissa. Suosikkilelut ovat sellainen kulutushyödyke, jonka perässä voi joutua juoksemaan. Itse olen tämän pienten lasteni kanssa kokenut. Tällöin voisin kyllä tyytyä tilaamaankin tuotteen lyhyellä toimitusajalla. Mutta jos tarve on heti, niin sitten ei maha mittää. Pointti oli kuitenkin siinä, että asiakkaan voi saada tyytyväiseksi monella tapaa.
Seniorikonsultti
Olemmekohan me käyneet saman koulun? :-) Kokemuksemme ainakin jossain määrin poikkeavat.
Hinta on ensimmäinen jos kilpailu pitää huolen. Näin kun tarjolla on vain samaa tuotetta. Ja hyvä niin. Nuorempana meuhkattiin kovasti teollisuuden palveluelementin kasvattamisesta, jotta raastavasta hintakilpailusta oma tuote saadaan hinnakkaammaksi tai haluttavammaksi. Näinä itsepalvelun aikoina kaupan kannattaisi ehkä paneutua samaan. Sijainti, tuote-esittely, aukioloajat, kassapalvelut, maksujärjestelmät jne.jne. saattaisivat hyvinkin riittää eriinnyttämään sinänsä samat tuotteet erilaisiksi "palvelukokonaisuuksiksi."
"Asiakkaan voi saada tyytyväiseksi monella tapaa." Siitähän olemme samaa mieltä.
Lelukauppa on kyllä aika mielenkiintoinen bisnes. Ala on varsin ketjuuntunut, maahantuojia vain kourallinen ja trendit ja muodin määräävät amerikkalaiset mediatalot tai japanilaiset pelifirmat. Kaiken huipuksi lapset asiakkaina ovat aivan omaa luokkaansa. Siinä sitä vanhempia pyöritetään.
Lähetä kommentti