Wikileaks muun muassa sen osoittaa. Pieni suojaton valtio suuren imperiumin naapurina onkin tasapainoillut poliittisten suhdanteiden mukaisesti jo kohta 100 vuotta. Ja tähän asti menestyksellä.
Kun nyt lähdetään tekemään kärpäsestä härkästä Suomen virkamiesten ja poliittisen johdon juoruilusta Venäjästä Yhdysvaltojen suuntaan kannattaa samalla huomioida, että kaukana ei ole aika, jolloin jokainen kynnelle kykenevä politbyrokraatti ja lisäksi vielä etujärjestöt, elinkeinoelämä ja ihan taviksetkin, kävivät keventämässä sydäntään Tehtaankadulla tai esimerkiksi DDRn edustuston saunassa. Ja tuskinpa he silloin Neuvostoliiton tapahtumista raportoivat?
Keskustelu ja sen puitteissa tapahtuva kuulumisten ja tietojen vaihto nyt vain kuuluu osana inhimilliseen kanssakäymiseen. Ja arkaluontoisissa valtion asioissa lait, asetukset, asema ja valtuutukset määrittävät riittävän selkeästi mistä ja kenen kanssa jutellaan. Ja mahdolliset väärinkäytökset käsitellään ääritapauksessa oikeudessa.
Mutta mielenkiintoista oli, että Vladimir Putin oli Tarja Haloselle jo ensimmäisessä tapaamisessa todennut Stalinin tehneen virheen aloittaessaan Talvisodan. Vielä mielenkiintoisempi hänen perustelunsa: "Venäjällä oli riittävästi maa-alaa eikä sen tarvinnut puolustautua." Virheen samoilla perusteilla Stalin siis teki myös Viron ja Latvian osilta?
Talvisodan syntymiseen vaikutti Suomen osalta kuitenkin kaksi virhettä. Ensin Putinin ilmaisema Stalinin virhe ja sen jälkeen Suomen poliittisen johdon, erityisesti ulkoministerimme Eljas Erkon, silloin nelikymppisen ulkoministerimme "virhe". Jälkimmäinen ei omannut samaa menneisyyttä Stalinin sekä Viron ja Latvian turvallisuuspolitiikasta vastanneiden kanssa. Hän oli jo seuraavaa sukupolvea, syntynyt 1895. Sen sijaan Neuvostoliiton, Viron, Latvian ja Liettuankin johto oli vakaasti 1870-lukulaisten käsissä.
Mielenkiintoista on niinikään havaita, että Suomen suurimmat myöntyväisyyden kannattajat vuonna 1939, Mannerheim ja Paasikivi, olivat niinikään 1870-lukulaisia. Heilläkin oli aikuisten ihmisten kokemusta Venäjän voimasta. Siis "aikalaisten" "realismi" oli myöntymistä ylivoimaisen Venäjän vaatimuksiin. Vain nuoruuden into ja idealismi olivat valmiita seikkailuun.
"Seikkailija" oli Suomi. Jälkikäteisarviona - Onneksi.
PS.
Josif Vissarionovitš Džugašvili, Josif Stalin 1878
Konstantin Päts 1874 (Viro)
Kārlis Augusts Vilhelms Ulmanis 1877 (Latvia)
Antanas Smetona 1874 (Liettua)
Juho Kusti Paasikivi 1870
Carl Gustaf Emil Mannerheim 1867
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti