sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Stepen Elop and a licence to kill

Oliko niin, että osakeyhtiössä toimitusjohtajan ensisijaisena tehtävänä on osakkaiden osakeomistuksen kasvattamain? Tai ainakin säilyttäminen? Jos se on, ihmettelen minkä oppilaitoksen tai elämänkokemuksen antamien johtamisoppien mukaan Stephen Elop toimii? Jos hän edellytti ja toivoi saavansa aikaan dramaattisen vaikutuksen, hän kyllä varmasti saavutti tavoitteensa. Jopa ylitti.

Ensimmäinen varsinaisen ulostulo ja parin päivän kuluttua osakkaiden omaisuudesta on hävinnyt vajaat 20 %. Miljardeja euroja. Yksi YKn jäsenvaltio on julkitulon jäljiltä sekaisin.  Asianomaisen valtion edustaja peräti vaatii yhtiötä kantamaan vastuunsa, vaikka tähän asti lähinnä yhtiö on vaatinut edustajiensa suulla valtiota kantamaan vastuunsa. Ja on tottunut saamaan haluamansa.

Jos hetkeksi unhtaa Schumpeterin ja hänen Luovan Tuhonsa, ei voi kuin ihmetellä mitä ja kenen etua palvelee se, että uudistumisen ja kehittymisen nimissä ensin tietoisesti tuhotaan kaikki se, mitä aiemmin on onnistuttu rakentamaan?  Brandeja ei hetkessä rakenneta, eikä ihmisiä yhdistetä. Oli Nokia, sen ihmiset ja tuotteet ihan missä kunnossa tahansa, kovin on outo strategia Elopilla. Kenet hän uskoo saavansa toteuttamaan visiotaan? Vai eikö hän tarvitse siihen muita kuin itsensä? Harvoin olen kuullut motivoinnista enkä varsinkaan innostamisesta, joka tapahtuu kuolemantuomioita jakaen.

Luottamusta on vaikea saavuttaa. Kansainvälisillä markkinoilla varsinkin. Mutta se on ilmeisen helppo tuhota. Ja luottamuksen voi menettää vain kerran. Siitä alhosta nouseminen se vasta johtajuutta vaatiikin.
Ei tule mieleen montaa lentävää lausetta, jotka olisivat olleet vaikutuksiltaan yhtä merkittäviä. Kaksi tulee ; "Se pyörii sittenkin." ja "Ei koske meitä." Kumpaa meidän pitäisi uskoa?




PS.
Kun vanhaan hyvään aikaan kansa hiljentyi henkeään pidätellen odottamaan Nokian kvartaalituloksen julkistamista, se nyt hiljentyy kuuntelemaan poistuvan Nokian hallituksen puheenjohtajan viestiä A-plussasta tänään klo 21.40. Saako kansa lohtua, munkkilatinaa vai johtajuutta?

PPS.
Luottamuksen voi menettää vain kerran

Ei kommentteja: