Kaiken maailman ideoihin sitä törmääkin. Kuten nyt ajatukseen jakaa rahallisen kehitysavun sijasta koulutettuja työttömiä kehitysmaihin.
Siis nyt sen lisäksi, että Suomi on maksanut kalliin opetuksen ja koulutuksen, pitäisi valtion vielä maksaa lentolippu ja mahdollinen starttiraha ulkomaille? Ehkä vielä aurinkoon ja lämpimään? Halvempien elinkustannusten ja korkeamman palkan ääreen? Tekemään sitä työtä, jota varten hänet on koulutettu? Ja sitten vielä valtio ottaisi riskin, ettei lähtijä enää palaa.
Kyllä varmaan koulutuksen rapauttaminen ja syrjäytyminen sohvalla, ajoittaiset työvoimapoliittiset kurssit ja pakkotyö jossain, on sittenkin inhimillisempi vaihtoehto? Ja onhan meillä se aina yhtä ajankohtainen työvoimapulan peikko?
Parikymmentä vuotta sitten itsekin koulutettuna työttömänä oleena, uskoisin omaavani tietämystä ja kokemusta tältä "alalta". Sitä ehkä vahvistaa myös osallistumisen Idea-projektin, eli Insinööreille, diplomi-insinööreille, ekonomeille ja arkkitehdeille sunnatun työllistymisprojektin käynnistämiseen ja kehittämiseen. Siis siltä osin ja siihen asti kunnes etujärjestöt ja viranomaiset alkoivat mestaroimaan toimintaa.
Mutta kun olen jo muutamankin artikkelin asiasta menneinä blogistivuosina kirjoittanut, totean nyt ensin yksikantaan, että kyseessä on erinomainen, tähän tilanteeseen uusi ja kannatettava aloite, jolla on mahdollisuus toteutua vain, jos sen työttömät vetäjät saavat sen toimimaan ilman, että edellä mainitsemani tahot pääsevät sen toimintaan vaikuttamaan. Eikä se tie todellakaan ole helppo.
Tulee mieleeni vain yksi IDEAn projekteista. Kansallinen Vientirynnistys vuodelta 1993. Silloin ilmeisesti maan suurin työvoimapoliittinen koulutus, jonka ideointi, suunnittelu ja käynnistäminen oli täysin työttömien itsensä hallussa. Kuusikymmentä vientialan osaajaa perustamassa Kansainvälistä suomalaista kauppahuonetta, 40 myyntikonttoria lähes yhtä monessa maassa ja päälle vielä kotimaan yritys. Kesto 2,5 vuotta. Lentolippujen lisäksi vielä starttirahat per yritys.
Joten kyllä tämä Työttömät osaajat kehitysapuna - idean toteuttaminen mahdollista on. Mutta aiemmista virheistä ja kokemuksista kannattaisi ottaa oppia. Kateus, ahneus ja itsekkyys ovat valtaisa voima. Myös Suomessa.
35 kommenttia:
Aikaisemmassa työpaikassani -eräässä suuressa konsulttitoimistossa -oli töissä lukuisia korkeastikoulutettuja suomalaisia, joiden pääasiallisena toimena oli ulkoministeriön rahoittamat kehitysyhteistyöprojektit päiväntasaajan tuntumassa. Ei siis varsinaisesti mitään uutta tuossa kuviossa.
Kansantalouden kannalta hieman ikävää: Suomi maksaa koulutuksen, palkan, firman kulut ja päivärahat, eikä saa mitään hyötyä työpanoksesta. Mutta ei firmaa kai voi siitä syyttää, että se ottaa rahansa sieltä mistä se helpoiten tipahtaa. Valtion kassasta siis..
Kehitystä ja rahaa tulee
Tulihan sitä oltua nuorempana jopa kehitysapuna.
Tietenkään ei itelle vaan kavereille kävi niin, että paikallinen mafia alkoi moittia että makaa parhaat naiset, juo parhaat viinat ja syö niin hyvin ettei meillä edes heimopäällikkö neljine vaimoineen siihen pysty.
Ajaakin suurella nelikolla ja asuu aina kylän parhaassa majatalossa..ja kuluttaa puolet kehitykseen tarkoitetusta rahasta.
Länsiväylä
Taitaisivat nämä "konsultit" tulla monin verroin halvemmiksi? Mutta en usko, että työn tuloksen laatu moisesta kärsisi.
Mikä ihmeen firma? Se työttömienkö? Oletko koskaan kuullut starttirahasta ja siitä yrittäjyyden ihanuudesta, johon virkamiehet työttömiä suorastaan usuuttivat ja taitavat usuttaa edelleenkin?
Toinen tapa olisi antaa työttömien mieluummin syrjäytyä elätekseimme.
ohoi
Se oli varmaan sitä aikaa kun Tansaniaan traktoreita ja Mosambikiin - vai mihin lie - kalastusaluksia kehitysapuna vietiin? Ehkä nämä työttömänä liikkeelle lähtevät keskittyisivät muuhunkin kuin öykkäröimään? Sillä näille tuskin päivärahoja Suomesta kauan heruisi?
Firmalla tarkoitin entistä työpaikkaani, sitä konsulttitoimistoa. Eli siis sitä firmaa, joka laskuttaa UM:ltä normihinnan konsultin palveluksista -~100€/h- lisäksi vähän ulkomaanlisää. Siinä kun viettää vaikka 8 kk vuodessa Vietnamissa, niin kustannukseksi veronmaksajille kertyy vaikka 150 000€. Vuodesta toiseen.
Tarkoituksena oli sanoa, että niitä korkeakoulutettuja rahdataan jo nykyään kehitysapuna muihin maihin. Ja kovalla hinnalla.
Hommaa on joskus epävirallisesti perusteltu silläkin, että kaikille asiantuntijoille ei riitä Suomessa muuten töitä, joten UM tukee siis kehitysyhteistyöhankkeilla myös suomalaista työtä. En suoranaisesti näe miten nykytilanne siis eroaa ehdotuksesta, jossa koulutetun suomalaisen työvoiman työllisyyttä tuetaan tukemalla ulkomaille lähtöä. Halvemmaksi se tosin varmasti tulisi ehdotetulla tavalla, eli ostamalla lentoliput halukkaille ja vähän starttirahaa kylkiäisiksi.
Länsiväylä
Joo. Eihän se "sinun firmasi" sitten keskittynytkään kehitysapuun, vaan suomalaisten työllistämiseen. Kehitysapu on tuosta toiminnasta kaukana.
Ja sitä voi tietysti kysyä itseltään mikä on järkevämpää. Säilöä ja syrjäyttää korkeakoulutetut täällä, vai pilata kuvaamasi firman markkinat lähettämällä kehitysavuksi tekijöitä, joille ei täältä töitä löydy? Sillä toisaalta maailmalle kyllä koulutettuja ja korkeakoulutettuja mahtuu. Ja toisaalta saataisi siihen kehitysapuunki8n joku tolkku, siis hyödy7ttämään sitä saajaa eikä suomalaista yhtiötä.
Mahdollisesti ne työllistettävät rikastuttaisivat ao. maata vielä 8 kuukauden jälkeenkin?
Kyllä se minun työnantajani keskittyi rahan tekemiseen omistajillensa, ei suinkaan suomalaisten työllistämiseen tai kehitysapuun. Niin kuin firman pitääkin. Juhlapuheissa tietysti painotukset olivat hieman erilaisia..
Ulkoministeriön, eli koko lystin rahoittajan motiivit puolestaan saattoivat olla toisenlaisia, mene ja tiedä.
Joka tapauksessa pidän Ideaa mielenkiintoisena. Suomessa syrjäytyvästä insinööristä tms. ei ole iloa kellekään, ja nykymuotoisesta kehitysavustakin aika harvoille, usein väärille tahoille.
Tuskinpa ulkoministeriökään keskittyi sen paremmin kehitysapuun kuin edes suomalaisten työllistämiseen. Mutta en viitsi tähän nyt kirjoittaa mitkä mielestäni sen toiminnan motiivit tässä asiassa voisivat olla. Tulee vielä syyte herjauksesta.
" ...kunnes etujärjestöt ja viranomaiset alkoivat mestaroimaan toimintaa." Onko olemassa joku ajatus missä - tässä normituksen, tasapäistyttämisen, standardoinnin ja ideoiden latistamisen ihmemaassa - ETUJÄRJESTÖT, VIRANHALTIJAT JA VIRANHOMAISET EIVÄT ALKAISI MESTAROIDA TOIMINTAA? Ensin vähintäänkin värvätään maamme ainoa ihmeiden tekijä J.O. vetämään ajatuksen kehitysprojektia. Kyllä se siitä... sanoi muistaakseni aikoinaan yksi presidenttikin.
PLM
Eipä taida olla ensimmäistäkään aluetta, jossa he eivät ainakin yrittäisi. Mutta ei heidän tarvitsisi ihan aina onnistua. Se taas on meistä lampaista kiinni.
Itse ehdotin tuohon Pietarin kirjoitukseen säätiön perustamista koska epäilen ettei yhdistystoiminnasta kovin helposti löydy tarpeeksi vakavasti otettavaa pohjaa yhteiskunnan asettamisen henkisten rimojen ohittamiseen. Mitä mieltä olette?
En viitsinyt lähtemään ottamaan Pietarin kirjoituksessa kyselylinjaa siitä minkälaisia bisneksiä hänellä itsellään sitten on ja kuinka hyvin hänen ehdotuksensa kävisi kynkkään niiden kanssa koska katson sen olevan vielä hieman epärelevanttia. Sen verran ajankohtaisesta aiheesta (jälleen kerran?) hän kirjoitti että varmasti on nuorisolle hyväksi tarttua tuumasta toimeen vaan sen tulee tapahtua solid ground-linjalla.
TolpanPitäjä
Tärkeintä on liike, ei muoto. Tekemistä, aktiivisuutta, tapahtumia pitää saada aikaan. Nopeasti. Mieluiten heti. Ja seuranta välittömästi. Kyllä se muoto ratkeaa myöhemminkin.
Kun itse aloitimme, syyskuussa 1992 sain tietooni 4-5 työttömän erikoiskoulutetun ihmisen nimet. Kävin juttelemassa kunkin kanssa erikseen ja toinen saman ajatusmaailman omaava henkilö tarttui silloin haaviin. Sitten kukin omasta tuttavapiiristään katseli jonkun ja ensimmäinen yhteinen tapaaminen oli viikon kuluttua. Siitä tehtiin ensimmäinen pöytäkirja, joka myös tarkastettiin seuraavassa palaverissa. Siinä jokainen otti joitain asioita hoitaakseen ja joka tapauksessa yrittää kutsua lisää porukkaa. Lokakuun alussa tapasimme Espoonlahden uimahallin kokoustilassa, jonka olimme siksi illaksi ruinanneet käyttöömme. Paikalla oli muistaakseni noin 25 henkeä. Tehtävänjakoa ja sovittiin käynnistyskokous EVTEKin suureen auditorioon 22.10., jonka jälleen olimme ruinanneet käyttöömme.
Siitä se lähti. Ihan kirjaimellisesti. Ensimmäisen kumppanin kanssa olimme ottaneet selvää mahdollisuudesta saada, jälleen maksutta, käyttöömme pysyvä toimipiste. Ja onnistuihan se. SKVn isännöitsijä osoitti tyhjillään olevan tilan käyttöömme Leppävaarasta. EVTEKistä siirryimme suoraan sinne.
En väitä, että näin kannattaisi toimia nyt, mutta näin toimimme silloin. Tärkeintä on liike ja tapahtuminen. Muutamat alusta lähtien mukana olleet käyttivät varmasti tähän alkuun enemmän aikaa ja energiaa kuin useimmat koskaan "oikeissa" töissä. Työkkäriin oltiin yhteydessä ja he lähettivät tiedotteen muille työttömille jne. jne. Vasta maaliskuussa, jouduttuamme toteamaan, ettei vapaamuotoista mutta poikkeuksellisen aktiivista ja aloitteellista "laumaa" oteta erityisesti virkamiesten ja etujärjestöjen toimesta tosissaan perustimme yhdistyksen ja muutamiakin yhtiöitä.
Onhan näitä "muistoja" paljonkin. Ja alkuvaiheen paperit taitavat olla vielä hyvässä tallessa.
Miksi muuten ajattelette vain nuoria? Samassa tilanteessa ovat monet vanhemmatkin, joko sellaiset, joilla on mahdollisuuksia jopa lähteä mukaan ulkomaille mutta myös kotipäsässä riittää tekemistä, jos esimerkiksi perhe, asuntolainat jne. estävät lähtemisen.
TolpanPitäjä
Unohdin mainita. Tuo pitkän linjan mies oli se ensimmäinen haaviin jäänyt. Ja yhdessä sitä puurrettiin.
Hakki
Olen nähnyt itsekin jo aika paljon ja muodostanut mielipiteeni siitä miten ei kannata käytännön asioihin ryhtyä ja liika kiire kostautuu, ilman hyvää karmaa, koska silloin helposti unohtuu se itse asia miksi siihen ylipäätänsä ryhtyi. Suomesta löytyy jos monenmoista liikkeenvetäjää, siitä kukaan ei voi kiistellä. Ihmisillä on hyvä mielikuvitus monessa asiassa ja kun kyse on rahasta niin silloinhan sitä riittää myös muille jakaa. Ehkä hyvä, ehkä huono, mene ja tiedä? Moni saa takkiinsa.
Asiassa, joka koskee Suomen nro. ykköspoliittistavoitetta tulee ehkä olla hieman liian kiirehtimätön, vai mitä mieltä olet?
Tosiasia on ettei kotimaisilta virkamiehiltä itseltään ole löytynyt tarpeeksi näköalaisuutta eikä kykeneväisyyttä itse lähteä, omaa hartaudella harjoitettua talouspoliittista suuntaustaan käytännössä, oman maan kansalaisia hyödyttävästi ajamaan vaan se nimenomaan on oman käsitykseni mukaisesti aina jätetty yksityissektorin harteille joka on siitä selviytynyt miten nyt onkaan siitä selviytynyt. Johtuen ihan vaan koulutuksesta sillä valtion virkamiehiä koulutetaan ilmeisen samoin tavoin kuin aiemminkin?
Kertomuksestasi päätellen oli varsin iso taakka yksityissektorille ja onhan tuo nyt nähty jo siitä miten valtion omaisuutta on vuosikausien ajan käsitelty. Toki valtiolla on varmasti mahdollisuus ostaa myymäänsä takaisin jolloin tilanne siis suorastaan tervehtyy vaan siihenhän tarvitaan paljon rahaa. Yksityissektori on se moottori mistä sitä rahaa tulisi mutta nyt haluan tähdentää omaa näkökantaani kysymällä: kuka tavallinen ihminen haluaa lähteä tukemaan valtion nykylinjauksia yhä vaan, niillä ehdoilla mitä on aina saneltu, kun se tuntuu loppupeleissä olevan revittynä ihmisten selkänahasta?
TolpanPitäjä
Totta kai jonkun tai joidenkin täytyy ensin suunnitella mitä halutaan ja mitä tehdään. Mutta sen jälkeen ei saa tulla hetken paussia. Aktiivisuus, tekeminen on ainoa mikä luo positiivista energiaa ja osaajien synergiaa. Sitä tarvitaan.
Jos tuloksia haluaa saada kannattaa mielestäni unohtaa raha. Ei ensimmäistäkään palkollista. Siinä mielestäni yksi keskeinen virhe, joka aikoinaan tehtiin. Sen jälkeen suurin osa selviytysenergiasta menee toistensa kyyläämiseen ja palveluiden odottamiseen niiltä, jotka saavat palkkaa.
Kysyt: "kuka tavallinen ihminen haluaa lähteä tukemaan valtion nykylinjauksia yhä vaan, niillä ehdoilla mitä on aina saneltu, kun se tuntuu loppupeleissä olevan revittynä ihmisten selkänahasta?" Vastaan; liian moni. Ja loput vain seurailevat. Nykyisessä rahafilosofiassa kansalaiset vastaavat valuutasta. Ja luonnollisesti myös valtiosta. Saavatpa he päättää sen tekosista tai eivät.
Hakki
Ymmärrät varmaan dilemman etteivät kansalaiset oikeasti kykene vastaamaan valuutasta (muuten kuin kuluttamalla sitä parhaansa mukaan) hallintokoneiston vain ja ainoastaan valvoessa etteivät kovin monet henkeään heittäisi kyseisen valuutan johdosta. Koska valuutan heilahtelut ja finanssimaailman syöverit eivät siis nykyisellään ole tavallisten kansalaisten päätettävissä niin tuo rahafilosofia on jo lähtökohtaisesti väärä.
EU on korostanut hyvin selvästi asiaa esim. toteamalla että kriisimaiden on itse selvitettävä rahaongelmansa eli vastuu valuutasta siirretään auliisti pois omista käsistä. EU:llahan tulee olla vastuu eurosta kun se kerran sen tekaisi, eikö vaan?
Kun nyt tämän kaiken hyväksymme niin kysyn mitä asialle on tehtävä koska niin moni on kuitenkin halukas seuraamaan jopa väärää rahafilosofiaa ja vaikka minne asti?
Yritysstrategisesta katsannostasi olen täysin samaa mieltä, Suomessa on liian kallista palkata ketään normipalkoilla mikäli tuotot eivät vastaavasti ole kohdallaan ja verotuksen ollessa mitä on niin tuotteella pitää olla suhteellisen hyvä menekki.
Vastaan kysymykseeni itse: rahan filosofiaa on muutettava.
Lähdin nyt ehkä mielestänne toisille urille mistä oltiin keskustelemassa mutta haluan sillä tähdentää sitä ettei nykymenon tarvitse olla se ainoa tie TAAS UUTEEN LAMAAN joka seuraakin taas kohtapuoliin Espanjan ym. maiden avustuksella koska jollei mikään asia merkittävästi siinä välillä muutu ja niinhän ei itsekseen tule tapahtumaan NIIN UUSI LAMA JO ODOTTAA KULMAN TAKANA ja sama rumba senkun vain jatkuu. Miksi? Koska se sallitaan.
Mielestäni nämä kaksi asiaa tulee nyt yhdistää: Suomen brändäys (osaamisen vienti) ja rahafilosofian uudistuksen tulee kulkea käsikynkkää jotta Suomen brändäyksestä olisi jotain itseasiallista hyötyäkin.
Osaako joku jo perustella näkemykseni vai perustelenko sen itse?
TolpanPitäjä
Höpönlöpö.
Kansalaiset vastaavat valuutasta haluavatpa he sitä tai eivät. Valuuttaa kun ei ole sidottu mihinkään muuhun kuin markkinoiden arvioon. Sen pitäisi loogisena olla järjestelmänä toimiva, mutta onko se, sen näyttää tulevaisuus. Itse en siihen usko.
Unohda nyt kuitenkin ajatus, että 5,3 miljoonan Suomi muuttaisi rahan filosofian.
Lama on kaikesta huolimatta siisti tapa hoitaa tilanne. Vaan entäs ihan kunnon sota? Sillä siihen aina ennen on jouduttu.
Josko joku muu kuin Hakki Hoksaisi missä mennään?
Toisaalta mistäpä minä tiedän Hakin taustoja, mitä hän ymmärtää ja mitä ei ymmärrä?
Monet alansa ammattilaiset kun omaavat ns. hevosläpät silmillään eivätkä siksi kykene näkemään sivuille vaan suoraan eteensä ja se estää luovan, pitkälle tähtäävän ajattelun tyystin.
Mennään niillä millä aina ennenkin? Se on jo politiikassakin kovin tuttua ja mihin sillä onkaan päästy? Tämä oli retorinen kysymys...
Hakki
Höpönlöpö sinulle itsellesi vaan. :)
TolpaPitäjä
Se, että minulla on mielipide ei tee siitä välttämättä tosiasiaa, faktaa. Ei myöskään se, vaikka meitä olisi kuinka suuri lauma määkimässä saman asian perään. Sama koskee asiaa kuin asiaa. Ja laumaa kuin laumaa.
Kun niukkuus iskee, resurssit on loppu ja jaettavissa ei enää ole kuin puutetta ja kurjuutta, johdetut laumat kääntyvät toisiaan vastaan ja ilman johtajaa toimivat lampaat toisiaan vastaa. Sitten toimiikin enää voimakkaimman oikeus ja heidän selviäminen. Laumassa tai itsenäisenä.
Puhutkin nyt sitten ilmeisesti liittovaltion syntystrategiasta josta jo kirjoitellaankin Suomessa ja sen hyvästä tahdosta?
TolpanPitäjä
"Puhutkin nyt sitten ilmeisesti liittovaltion syntystrategiasta" En kyllä niin pitkälle asiaa miettinyt. Mutta en oikein usko, että liittovaltio on ratkaisu EUn tilanteessa, jossa johtajuus puuttuu. Eikä yleisesti hyväksyttävää johtojärjestelmää, yhteisesti hyväksyttävästä johtajasta nyt puhumattakaan, ole helppoa luoda tässä vajaan 500 miljoonan ihmisen valtioliitossa.
Kaduilla mellakoidaan jo Lontoossa, Dublinissa, Ateenassa, Roomassa, Lissabonissa...
Tosin miten tästä hyötyvät kehitysmaihin lähtevät koulutetut työttömät on hieman epäselvää. ;-)
Hakki
" Tosin miten tästä hyötyvät kehitysmaihin lähtevät koulutetut työttömät on hieman epäselvää. ;-) "
Jos vastauksen sinulle tässä annan niin joudut vannomaan, kautta kiven ja kannnon, ettet koskaan sitä kenellekään tule paljastamaan! ;-)
Hakki
Miltä pohjalta suomalainen osaaminen lähtee liikkeelle? Mikä on suomalaisen osaamisen kulmakivi? Mikä on suomalaisen osaamisen tulevaisuuden kuva?
Omasta mielestäni nuo kaksi ensimmäistä kysymystä omaavat saman vastauksen mutta kolmannelle tarvitaan aivan uusi ja mikä se olisi?
Saanko tiedustella onko tähän tullut keneltäkään haluja ottaa lisää kantaa?
TolpanPitäjä
Työttömyys ei ole seksikästä.
Hakki
Tarvitseeko sen olla?
Lähetä kommentti