"Tarvitaan 337 000 miestä, jotta meillä on edes yksi per neliökilometri, Korkeaoja lohkoo. " näin YLE.
Olen Korkeaojan kanssa samaa mieltä siitä, että viherpiiperöiden linjaus on posketon. Mutta en mittayksiköstä. Siitä huolimatta, että meillä on 333.000 neliökilometriä maapallon pinta-alasta vastuullamme, meidän ei tarvitse huolehtia siitä, että jokaisella neliökilometrillä on reserviläinen.
Itärajamme on noin 1500 - 1600 kilometriä. Se on meidän kohtalomme kysymys. Korkeaojan mittayksikköjen mukaan meille riittäisi 222 miestä kilometrille. Kun Korkeaoja on muistaakseni oikein entinen puolustusministeri, voisi kuvitella hänen tietävän. Mutta mittayksikkö lienee virheellinen?
Ja ettei synny vääriä käsityksiä; en pidä nykyistä Venäjää uhkana. Mutta kun tai jos maailma taas muuttuu...
8 kommenttia:
Luvut sinänsä pitävät paikkansa, mutta kohtalomme kysymyksestä olen eri mieltä.
Sodankäynti on muuttunut valtavasti sitten edellisen maailmansodan. Nykyaikaiseen sodankäyntiin ei kuulu suuret staattiset rintamat, vaan kaiken A&O on nopeus, liikkuvuus ja kohdistettu iskukyky. Kuvitellussa konfliktissa itänaapuria vastaan joutuisimme puolustautumaan maihinnousuja, maihinlaskuja ynnä muita syviä ja arvaamattomia taktisia operaatioita vastaan. Ellei Putin lahtaa koko sodanjohtoaan konfliktin kynnyksellä (kuten Isä Aurinkoinen käytännössä teki), niin edes vanjat eivät ole niin typeriä, että koittaisivat puskea yhtä tietä pitkin kymmeniä tuhansia miehiä.
Huonosti siinä kävisi, kun meillä seisoisi 222 miestä per rajakilometri rynnäkkökiväärien kanssa, kun itänaapureita laskeutuu laivoista länsirajalle ja ilmasta käsin kaupunkeihin, ydinvoimaloihin yms. Ymmärrät varmasti pointin.
abc
Varmasti olet pointissasi oikeassa. Yhtä huonosti taitaisi käydä myös siinä tapauksessa, että jokaista neliökilometriä "puolustaisi" yksi reserviläinen?
http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/blog/9903/paita-polkylle-ja-heti
Ja edellisestä päätellen, kummallakaan mittayksiköllä ei juurikaan ole väliä?
Juuri näin, tästä olemme aivan samaa mieltä.
Vaikea keksiä näin äkkiseltään ratkaisua. NATO ei sekään tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Tuossa yllämainitussa tekstissäkin sanottin, että kuukaudessa on jokaisessa asutuskeskuksessa taistelut käynnissä ja miestappiot ovat n. 200.000. Kuukaudessa olisivat Washingtonissa ehkä jo päättäneet, että kannattaako enää edes yrittää, kun vihollinen on jo niin syvällä.
Kun Vox oli viimeksi ABC:llä, olivat venäläiset jo paikalla.
Ei nähdä Venäjää uhkana. Muuten vaan Putinin rukkanen, tämä Medvedev, lupaa puolustaa venäläisiä myös maan rajojen ulkopuolella.
Menetelmähän voi toimia kuin somaleilla. Ensin lähetetään ankkurihenkilöt, sitten yhdistetään perheet.
abc
Unohda NATO, siitä olemme jo aivan riittävän monta kertaa, kansalaisten äänin, kieltäytyneet. Optiotkin ovat itsensä pettämistä. Pidetään nyt vaan huoli siitä, että meillä on oma itsenäinen turvallisuuspolitiikka osana EUn turvallisuuspolitiikkaa.
http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/blog/9871/ystavani-ei-vastannut
Vox
Ei nyky-Venäjä meille välttämättä ole uhka. Ainakaan nyt. Ja vaikka olisi, ei se tilannettamme muuta. Sen paremmin me kuin hekään eivät voi maantieteelle mitään. Joten toimeen on tultava.
http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/blog/10012/kommentti-putinin-munchenin-karvistelyyn
Olen havainnut omassa perhepiirissä turhautuneisuutta asepalvelukseen.Ensin kunto nousee kohisten ja kun ensijärkytyksestä selviää alkaa itsetuntokin nousta.Siinä isossa kuvassa on toki keskustelun paikka.Olen jo aikaa sitten alkanut ymmärtää Naton rauhan asialla olevaksi järjestöksi, joka takaa riittävän uhkakuvan myös Venäjän karhun suuntaan.
Omaa armeijaa ei sekään poista.Vihreiden ehdotukset arpapelistä ovat sitten luku sinänsä.Kuulostaa aika karmealta vaihtoehdolta, että osalle nuoria estetään opiskelu vuodeksi kun sattui se inttiarpa kohdalle.Huonoa erittäin huonoa ajattelua.
Meitä on ihan liian vähän koko maan puolustamiseen ja se Vihreiden heitto nopeista joukoista on aika nopeasti korvattu vihollisen moninkertaisella ylivoimalla.En mitenkään usko historian koskaan enää toistuvan , mutta aina voi sattua ja tapahtua.Me tuskin haluamme olla koskaan kahdestaan Venäjän kanssa.Joko hoidamme homman itse tai liitymme johonkin.Vihreiden idea takaa heille vaalitappion.Liian löysä idea ja hintalappukin puuttuu.Jos johonkin pitäisi kiinnittää huomiota niin palveluksen laatuun.
Palvelua voi näköjään vielä entisestään lyhentää jos kaikki se lorvailu on edelleen totta mitä intistä kuulen.Kiire odottamaan on siis pysyvä olotila.
OrNot
Tarvetta itsepuolustukseen ei ainakaan tähän mennessä ole mikään pystynyt poistamaan. Ainakaan silloin, kun puolustamisen kohteeksi otetaan myös läheiset ja lähimmäiset. Erityisesti ne, jotka eivät itseään voi puolustaa. Ja olemalla vahva hoidat jo suurimman osan puolustuksesi tarpeesta.
Saattaa kuulostaa pateettiselta, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että ensisijaisesti kyse on tahdosta. Kansamme kollektiivisesta tahdosta säilyä itsenäisenä. Mutta pelkkä tahto ei riitä. Tahdon on muututtava teoiksi, tarvittaessa jopa aseisiin tarttumiseksi. Ja jotta olisi mihin tarttua tarvitsemme myös puolustusvoimat.
Olemme vuosien myötä, oikein tai väärin, rakentaneet turvallisuutemme viimeisen lukon oman itsenäisen puolustuksen varaan. Ja ihan hyvä niin, vaikka itsekin pidän NATOa ensisijassa Euroopan rauhan takuumiehenä. Mutta jättäytyessämme sen varaan, meidän on myös toimittava sen mukaisesti. Ja se taas tarkoittaa hyviä suhteita Venäjään, aikaansaada venäjällä laaja yhteisymmärrys siihen, että haluamme ja pystymme maatamme tarvittaessa puolustamaan kaikista ilmansuunnista tulevia uhkia vastaan. Ja erityisesti, että sen paremmin me kuin kukaan muukaan meidän alueemme kautta ei heitäkään uhkaa.
Politiikan lisäksi siihen tarvitaan myös kättä pitempää. Se taas vaatii tahtoa hankkia kättä pitempää pahan päivän varalle ja halukkaita osaavia käsitä niitä tarvittaessa käyttämään.
Lähetä kommentti