Kaikki on suhteellista

 

Hubble, Kepler, Spitzer, Chandra , Herschel, Planck ja mitä muita satelliiteina kiertäviä, mitä ihmeellisimpiä universumin tutkimisvälineitä ja teleskooppeja ihminen onkaan taivaalle toimittanut, laajentavat käsitystämme siitä, miten merkittäviä me ihmiset ja meidän toimemme ovat. Siis suhteessa.

Maailmankaikkeuden iäksi on vahvistumassa 13,7 miljardia vuotta, maapallukamme jotain 4,5 miljardia. Mitä oli sitä ennen, emme ainakaan vielä tiedä. Oma galaximme, Linnunrata koostuu noin 500 000 000 000, siis 500 miljardista tähdestä, yksi niistä oma aurinkomme. Näitä galakseja on kuulemma näkyvässä maailmankaikkeudessa – mikä se sitten tarkkaan ottaen lienee, vaikka näissä mittaluokissa väliäkö tuolla – yli 100 miljardia. Yhteensä tähtien määräksi arvioidaan, näin Wikipedia kertoo, ”eräiden arvioiden mukaan koko tunnetussa maailmankaikkeudessa on noin 70 000 triljoonaa tähteä.” En edes yritä kirjoittaa moista numerona.

Syntyessäni maailman väkiluku, edellä mainittuun lähteeseen vedoten, oli noin 2,5 miljardia. Nyt, 63 vuotta myöhemmin vajaat 7 miljardia. 10 000 vuotta sitten meitä kuulemma oli noin 5 000. Aika petoja lisääntymään, olemme. Olemme todella. Tosin arvioidaan, että väestön määrä tasaantuisi 40 vuoden kuluessa noin 10 miljardin tasolle. Mutta on sitä ennenkin arvioitu pieleen. Ja yleensä kai nimenomaan pielen suuntaan?

Varallisuuden globaalista jakautumasta Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston (World Institute for Development Economics Research) tietojen mukaan vuonna 2000 rikkain 1% aikuisista omistaa 40% maailman varoista, ja että rikkaimpien 10% aikuisista osuus on 85% koko maailman varoista. Ja kun asioilla on ollut taipumusta kehittyä yhteiskunnallisesti huonosta vielä huonompaan, uskoisin varallisuuden keskittymisen jatkuvan. Jatkuuko evoluutio vai tuleeko revoluutio, taas kerran?

Kun Jenkkien subprimeistä liikkeelle lähtenyttä maailman rahoituskriisiä maailmalla vuosi sitten taltuteltiin, peliin eri puolilta maailmaa heitettyjä miljardeja oli varmaankin noin 10 Linnunradan tähtien kokonaismäärää vastaava luku. EU ja erityisesti euromaat heittivät viimeksi peliin vain parin Linnunradan tähtien määrää vastaavan euro-määrän. Edellisten lisäksi.

Ja  kaikki tämä siksi, että saataisi poliitikot ymmärtämään, että markkinatalous on ihmisen väline, ei luonnonlaki. Ja että me kansalaiset olemme heidän työnantajiaan, eivät markkinat. Mitenköhän mahtoi viesti mennä perille? Onneksi raha on vain ihmisen kehittämä konsepti, fiktio joka auttaa yhteen- ja vähennyslaskuissa. Numeroita paperilla, nykyisin virtuaaliavaruuteen talletettuna.

Jäädessäni ensimmäisen kerran elämässäni työttömäksi vuonna 1991 Suomen valtionvelka vastasi noin 10 miljardia euroa, mutta edellinen turkoosihallitus onnistui käynnistämään kehityksen, jolla se saatiin nousemaan sateenkaaren ja punamullan avulla noin 70 miljardiin. Nykyinen panee paremmaksi, uhkaa velkauttaa myös kunnat ja kaupungit ja uhkaa nostaa tason kaksinkertaiseksi. Tässä meille tulevaisuuden(kin) hallitusvaihtoehtoja.

Väestö ei Suomessa näiden parinkymmenen vuoden aikan ole määrällisesti juurikaan kasvanut. Tosin BKT tuossa välillä jo rojahti 20 - 25 %, kilpailukykymme juuri nyt 10 sijaa, teollisuus pakkaa laukkujaan ja kaikki me 5,3 miljoonaa suomalaista keskitymme nyt tiiviisti tukemaan julkista hallintoa, maataloutta ja alueiden kehitystä. He tarvitsevat tukea vielä kipeämmin kuin Kreikka konsanaan.

Jos edelläolevasta saa käsityksen, että olen hiukan leipääntynyt, olen onnistunut.  Ainakin olen loman tarpeessa. Vaan miten sitä eläkeläinen lomailemaan? Yhtä lomaa koko loppu-ikä. Mutta kirjoiteltuani ”Niitä Näitä” lähes kolmen ja puolen vuoden aikana vajaat 2 000 artikkelia tänne Kauppalehteen ja muualle, aion nyt, ainakin kesän ajaksi lopetella? Tai ainakin vähentää tahtia? Ja jos hyvin käy olla kirjoittelematta ollenkaan? Ainakaan politiikasta, eikä puoluelahjonnastakaan, ollenkaan?

 

PS.

JOKU MUU hioo kyllä jo kynsiään osallistuakseen voimalla syksyllä kiihtyvien Eduskuntavaalien 2011 Idols - kilpailuun. Tukiryhmässä on vielä tilaa.