Lyhytnäköinen parlamentti

22.4.2008 11.46 | hakki47 | Työelämä, Politiikka, Poliittiset puolueet

Presidentin valtaoikeuksia ollaan jälleen kaventamassa. Kokoomus, joka ennenaikaa oli vahvoja valtaoikeuksia omaavan presidentin vakaa kannattaja, on muuttanut kelkkansa suuntaa. Niin ovat myös demarit, jotka aina ovat kannattaneet eduskuntalähtöistä parlamenttiä, joka mieluiten tulisi toimeen ilman presidenttiä. Kuinkakohan paljon merkitystä kokiksien kannanotoissa on siinä, että viimeiset kolme presidenttiä tulivat valituiksi demarien piiristä? Ja kuinka paljon tällä viimeisellä? Ja demareilla käänteinen arvelu.

Kekkosen kaltaista vallankäyttäjää, jota tässä kai edelleenkin yritetään ehkäistä, ei valtiosäännöt ja lait pitele. (Millä en tarkoita, että Kekkonen olisi toimissaan lakia rikkonut.) Halutessaan täysin seremoniaalinen presidentti pystyy taatusti omilla toimillaan hankkimaan minkälaisen käytännön vallan tahansa. Mutta se edellyttää poikkeuksellista henkilöä. Ja toisaalta niinhän se on, että sotapäällikötkin varautuvat uusiin sotiin, lähinnä käymällä vanhat läpi uudestaan.

Mutta mihin tarvitaan presidenttiä, jolla ei ole valtaoikeuksia? Arvojohtajuus on kokeiltu. Ei ainakaan tältä onnistunut. Se on lähinnä tullut meille hyvin kalliiksi. Ei pelkästä tunteesta, että valtiolla on oltava päämies/päähenkilö kannata veromarkkoja siihen institutioon satsata. Nythän meillä tässäkin on tilanne, jossa kansalaiset ja puolueet ovat eri mieltä. Natokin on samanmoinen.

Kummankaan asian osalta kansanedustajat eivät osaa tai halua ottaa selkeää kantaa. Niinpä tätäkin asiaa vatvotaan ja selvitellään vuodesta toiseen. Eikä valmista tule. Eikä voikaan tulla, koska puolueet haluavat itselleen kaiken vallan, mutta kansanedustajat tietävät, että kansalaiset eivät halua menettää oikeuttaan valita valtion päämies / päähenkilö. Ottamalla kantaa kansalaisia vastaan, kansanedustajat vaarantavat uudelleenvalintansa. Joten eiköhän odoteta? Ehkä kansa unohtaa?

Eiköhän tässä parlamentaarisessa päättämättömyydessä ja oman uudelleen valinnan turvaamistaipumuksessa juuri ole suurin syy siihen, että tarvitsemme presidentin. Henkilön, jolla kansalta suoraan saatu mandaatti toimia tiukassa paikassa ratkaisuntekijänä. Reserviksi silloin kun kiperissä tilanteissa täytyy nopeasti tehdä ratkaisuja. On asioita, jolloin päätöksenteko ei odota. Ettei käy niin kuin pääministeri Cajanderille Talvisodan alettua. Sisäministeri Kekkonen (?) soitti ja vaati kutsumaan hallituksen kokoon heti. Johon Cajander: “Tarkoitatko jo ennen virka-ajan alkua?”

Pysyvä linkki | 6 kommenttia »