keskiviikko 16. huhtikuuta 2008

Äiti, minua pelottaa

16.4.2008 11.12 | hakki47 | Raha & valta, Ruoka & juoma, Työelämä, Politiikka, Ihminen, Johtaminen

Uutiset kertovat nälkämellakoista jossain kauhean kaukana. Taisi olla peräti Afrikassa. Kertovat ruoan hinnan nousseen hurjasti Suomessa nyt alkuvuoden aikana. Jostain muistan kuulleeni, että ruoan hinnan oletetaan kaksinkertaistuvan parin kolmen vuoden aikana. Siis täällä Suomessa. Ja taitaa niin tapahtua muuallakin.

Vesi, siis puhdas ja makea sellainen, on kuulemma muodostumassa väheneväksi luonnonvaraksi. Sitä ei riitä kaikille. Tuleeko siitä samalla uusiutumaton luonnonvara jää nähtäväksi. Siihen kai aika olennaisesti vaikuttaa ilmastonmuutoksen syyt ja nopeus. Mutta Suomesta vesi ei liene ihan heti loppumassa? Eihän?

Ai niin, turvattomuus on kuulemma lisääntynyt. Yhteiskunnan ja nyt jo elinkeinoelämänkin johtajille ostetaan panssariautoja ja pestataan turvamiehiä. Naapurissa osalla alkaa olla jo henkilökohtaiset sotajoukot käytössään. Ja mehän osallistumme terrorismin vastaiseen sotaan? Kai?

Kun olin lapsi maapallolla oli noin 2,5 miljardia ihmistä. Nyt meitä on noin 6,7 miljardia. Seuraavaan miljardiin mennee enää noin 10 vuotta. Ja 10 miljardia rikotaan jo noin 40 vuoden kuluttua. Ja kasvu, sehän kiihtyy. Ei ns. teollisessa maailmassa, jossa sen arvioidaan jopa kääntyvän laskuun, vaan kehitysmaissa. Kai kuitenkin vain sillä edellytyksellä, elleivät sitä ennen siellä kuole AIDSiin tai nälkään tai janoon? Ja sillä, että ne suostuvat siihen. Suostuvatko?

Muistan ensimmäisen energiakriisin ajalta(?), kun OPEC - arabit etunenässä - nosti öljyn hintoja, uhmakkaan jenkkisloganin: ”Let´s burn our wheat. Let them eat their oil.” Tai jotain siihen suuntaan. Ja nyt sitten kilpailemme siitä, kuka saa käyttää pakettipeltojaan ruokohelppiä energialähteeksi viljelläkseen. Valtion tuella tottakai. Ja siis samalla kun öljyn hinta on ylittänyt 110 taalaa tynnyriltä ja sitä löytyy jatkuvasti lisää. Kansainvälisissä pörsseissä noteerattuja raaka-aineita kumpikin. Ja futuurikaupan kohteita.

En muista elämäni ajaltani sellaisia kansainvälisiä nälänhätiä, jotka eivät olisi olleet yhteisillä - kansainvälisillä - ponnistuksilla hoidettavissa. Se, että joitakin varmasti jätettiin hoitamatta saattaa johtua markkinahäiriöiden aiheuttamisen pelosta. Ja sitähän meilläkin viranomaiset ja poliitikot pelkäävät kuin ruttoa. Kuningas markkinaa ei saa häiritä. Ei vaikka kymmeniä miljoonia ihmisiä kuolee vuosittain nälkään, janoon ja tauteihin?

Voisiko joku kertoa minulle ketä varten markkinat ovat olemassa? Olemmeko me ihmiset markkinoita varten vai markkinat meitä varten?

Nimimerkki

Kansainvaelluksia odotellessa

Pysyvä linkki | 27 kommenttia »

Ei kommentteja: