Demarit julkaisivat vaihtoehtobudjetin.
On tainnut eilisen MOTin ohjelma ylikuormittaa YLE Areenan sivut? Kun en sitä nähnyt olisi ollut ihan kiva katsella ohjelma ennen tämän artikkelin kirjoittamista. Mutta kun käsikirjoituksen luin ja Jahven artikkelista sain kuvausta ”Tant Astridin” tunnevärinästä, voin kyllä katselemisen siirtää myöhäisemmäksi.
Olen useastikin arvostellut meitä suomalaisia yleensä ja suomalaisia poliitikkoja erityisesti, heidän jatkuvasta tahdostaan erilaisten selvitysten ja 0-tutkimus ryhmätöiden tekemisestä. Varsinkin tietysti siksi, että tätä jatkuvaa selvittämistä ja työryhmätyöskentelyä käytetään varsinaisen tekemisen verukkeena. Annetaan ymmärtää, että kun nyt päätetään selvittää on jo tehty.
Valitettavasti useimmat päätöstä vaativat asiat on jo moneen kertaan selvitetty, tarvittavat toimenpiteet yksilöity ja toimenpideohjelman yksityskohdat ehdotettu. Mutta asian osalta ei siitä huolimatta koskaan mitään tapahdu.
On tietysti mahdollista, että syy jatkuvaan selvittelyyn ja minkään tekemättömyyteen on pitkälti siinä, että selvityksiä tekevät lähinnä ministereiden tilaustyönä juuri ne tahot, joiden omat edut ja arvomaailma alunalkaenkin estää muutoksen. Viimeisimpinä esillä olleina konkreettisina kokonaisuuksina:
- Puolue- ja vaalirahoitus sekä vaalilainsäädäntö
- Maataloustuki, maaseututuet ja muut ”aluetuet”
- Päällekkäinen aluahallinto
- Kaksikielisyyden ylläpitämisen kustannukset
- Pakolaisten maahanmuuton lainsäädäntö ja kustannukset
Saattaapa todella olla, ettei näitäkään kokonaisuuksia ole puolueita edustavien poliitikojemme mielesstä vielä riittävasti, riippumattomasti ja tieteelliset kriteerit täyttävin menetelmin tutkittu? Mutta toisaalta meidän on leikattava valtion ja kuntien kustannuksia selvitäksemme nykyisestä talouskriisistämme. Tutkimista toki voidaan jatkaa, mutta toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi eikä vasta syksyllä 2011.
Tähän mennessä, kuten puolueita edustavat ministerimme ja kansanedustajamme ovat toistuvasti kertoneet, meidän on edellytetty tiputtavan julkisten palvelujen tasoa, lisäävän työttömyyttä, kasvatettava tuottavuutta ja pidennettävä työuria. Ja kun leikkausehdotuksiin päädytään todetaan, ettei tarvitse tai ettei ole konkreettisia leikkaus- tai säästökohteita. Ehdotan tässä muutamia tavoitteita.
- Puolue- ja vaalirahoitus sekä vaalilainsäädäntö - säästötavoite 1 mrd euroa/vuosi
- Maataloustuki, maaseututuet ja muut ”aluetuet” - säästötavoite 3 mrd euroa/vuosi
- Päällekkäinen aluehallinto - säästötavoite 3 mrd euroa/vuosi
- Kaksikielisyyden ylläpitämisen kustannukset - säästötavoite 1 mrd euroa/vuosi
- Pakolaisten maahanmuuton lainsäädäntö ja kustannukset - säästötavoite 0,5 mrd euroa/vuosi
Kun Raimo Sailaksen mukaan säätöjä tarvittiin muistaakseni yli 5 mrd euroa johtavat edellämainitut runsaan 8 miljardin euron vuosisäästöihin. Ja mikä parasta, ne eivät edellytä kansalaisten julkisten palvelujen tason karsimista. Ne edustavat kukin noin korkeintaan noin puolta arvioimastani kokonaiskustannuksesta mutta Maatalous yms. osalta enintään kolmannesta ja Päällekkäisen aluehallinnon osalta enintään viidennestä.
Tämän jutun kirjoitin 2. helmikuun 2010. Kun tähän vielä lisättäisi tarvittavat lakimuutokset kaikenlaisen, erilaisen yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistamiseksi ja mitotettaisi yksittäisten yrittäjien pakko liittyä alv-järjestelmään tasolle 20.000- 30.000 euroa vuotuista liikevaihtoa siinä sitä olisi hyvä alkupanos taloutemme tervehdyttämiselle.
Sovitaan, että tässä olisi eduskuntaehdokkaan JOKU MUUn vaihtoehtobudjetti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti