Sauli Niinistö sai nenälleen, kunnolla. Näin kai voin perustellusti väittää. Sillä oliko ojennus ”oikein” tai ”väärin” ei tämän tarkastelun kannalta ole merkitystä, se ei ole tärkeää. (Itse olen kyllä sitä mieltä, että mielenilmauksen esittäjät, aihe ja kohde kuvaavat hyvin sitä, kuinka kauas tavallisen kansalaisen realiteeteistä kansanedustajamme ja muu puoluepoliittinen eliitti on erkaantunut. Olen siis sitä mieltä, että ”väärin perustein” äänestivät.)
Mutta ensimmäisen kerran pitkästä, pitkästä aikaan suuri osa kansanedustajista ilmeisesti toimi perustuslain 29§ kunnioittaen. Ajattelivat omilla aivoillaan ja äänestivät sen mukaisesti. Se mitä pidettiin sopivana tai mitä kabineteissa oli sovittu ei enää painanut.
Eduskunnan pöytäkirjasta:
Äänestyksessä ovat ääniä saaneet edustaja Sauli Niinistö 89 ääntä, edustaja Ravi 25 ääntä, edustaja Kanerva 14 ääntä, edustaja P. Virtanen 3 ääntä, edustaja Heinäluoma 2 ääntä, edustaja J. Koskinen 2 ääntä ja seuraavat edustajat kukin 1 äänen: Ahde, Kiviranta, Kääriäinen, V. Niinistö, L. Oinonen, Sarkomaa ja Tiura. Tämän lisäksi on annettu 29 tyhjää äänestyslippua sekä 15 äänestyslippua, jotka on hylätty sen johdosta, että niissä on ollut puutteellinen nimi tai vaalisäännön 5 §:n kanssa ristiriitainen merkintä.
Eli selvyyden vuoksi alakkain ryhmiteltynä:
Sauli Niinistö 89 ääntä
Muita äänestäneet: Nimiä 53
Ravi 25 ääntä
Kanerva 14 ääntä
P. Virtanen 3 ääntä
Heinäluoma 2 ääntä
J. Koskinen 2 ääntä
Ahde 1 ääni
Kiviranta 1 ääni
Kääriäinen 1 ääni
V. Niinistö 1 ääni
L. Oinonen 1 ääni
Sarkomaa 1 ääni
Tiura 1 ääni
Tyhjiä 29 lippua
Hylättyjä 15 lippua
Eduskunnan normaali toimintatapa on ainakin pitkään jo lähtenyt siitä, että puhemiehistöstä sovitaan etukäteen ja taatusti jokainen kansanedustaja myös tietää keistä on sovittu. Samoin jokainen taatusti myös tietää siitä, että pelkkä sukunimi ei riitä silloin, jos samalla sukunimellä on kaksi tai useampi edustaja. (Lisäksi asiaa painotettiin äänestysohjeen antamisen yhteydessä. ”Pyydän huomauttaa erikseen, että ehdokkaan nimi on yksilöitävä riittävällä tarkkuudella tarvittaessa myös etunimeä käyttäen.”)
Kansanedustajista 25 toimi kuten meillä eduskuntavaaleissa protestiäänestäjät tapaavat toimia. Äänestävät henkilöä/puoluetta josta tietävät, että ei ainakaan tule valittua. Vaarana se, että moinen pelle tulisi valittua.
Lipuista 29 oli tyhjiä, eli lippuun ei ollut kirjoitettu mitään. Mutta siitä huolimatta äänestettiin. Vaara, että siihen joku ääntenlaskija jotain kirjoittaisi on näin pienessä lippuäänestyksessä todella pieni. Vaikka kansanedustajien aikaisempia metkuja muistellen, sekään ei olisi pois suljettu.
Hylättyjä ääniä annettiin 15. Niistä valtaosassa luki Niinistö, mutta kun Eduskunnassa istuu kaksi Niinistöä ei ääntenlaskija voi olla varma kumpaa tarkoitetaan.
Kumpi voitti? Sauli Niinistö vai JOKU MUU? Sauli sai 89 ääntä ja JOKU MUU 97.
Huomaatko muuten mikä voima on sillä, että valitsija kirjoittaa lippuunsa jotain sellaista, joka aiheuttaa äänen hylkäämisen tai toteuttaa samaa ajavan toimenpiteen, jättää tyhjän äänestyslipun? Ei kukaan edes muista niitä 15, jotka eivät olleet paikalla, eli nukkuivat. Itse asiassa Niinistö suivaantui siitä, että riittävän moni äänestäjä "kirjoitti" lippuunsa JOKU MUU.
Tässä tapauksessa se mitä mieltä olemme toimenpiteen järkevyydestä juuri tässä äänestyksessä on sivuseikka. Eduskunta on ”ammattilaisten” työkenttä. Mutta sitä, ilmeisesti kansalaisia opettaakseen juuri tämä politbyrokraatin kansanedustajafraktio käytti ”virtuaalista” JOKU MUU- edustajaa protestoidakseen. Ja tyytymättömyys tuli yksiselitteisesti selväksi. Lue vaikka lehdestä. Ja voi vielä johonkin positiiviseen johtaakin.
Kansalaisten massiivinen JOKU MUU eduskuntavaaleissa toimii kuin neutronipommi tämän poliittisen kähmintäjärjestelmän lian poistajana. Tai kuin menneiden aikojen AJAX. Siis kun riittävän moni äänestäjä muistaa äänestää ja kirjoittaa lippuunsa JOKU MUU.
PS.
Eduskunnan puhemiehistön vaali on poikkeuksellinen äänestys. Eikä sen tämänkertaista vaikutusta vielä tiedetä. Mutta ainakin se on herättänyt miettimään.
PPS.
Lainaan kommenttia Aamulehdestä. Kyuu kiteytti Velton sivulla pohteen hienosti: "On se tavallaan hienoa, että tässä pelissä kansa on häviäjä, oli lopputulos mitä vaan." Mutta ei niin tarvitse olla. Mutta se edellyttää, että riittävän moni on valmis sitoutumaan tekemään JOKU MUU vaalivoittajaksi.
Eagles fly singly
keskiviikko 3. helmikuuta 2010
Kumpi voitti? Sauli Niinistö vai JOKU MUU?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
25 kommenttia:
Voittaja oli kerrankin kansa joka edustajansa Niinistön avulla on pyrkinyt suitsimaan holtitonta menoa arkadianmäellä.
Sauli on voittaja vaikka mitä tekisi.Hän on ikäänkuin rehellisyyden ja pyytettömyyden symboli.Mielikuva vain vahvistui.
Mielikuvistahan tässä on aina kysymys.
OrNot
Jos kansa äänestää \"oikein\" sekin voittaa. \"Oikein\" olisi aiemmin ollut äänestää kansanedustajiksi itsenäisiä, rehellisiä ja vastuuntuntoisia kansalaisia. Mutta puolueet ovat alkaneet käyttämään valtaa ja D´Hont on mahdollistanut, että \"julkkikset\" on haluttu puolueen listoille imemään mukaan \"puolueen varsinaiset\" edustajat. Usein ne julkkikset, piru vie, saavat niin paljon ääniä, että tulevat valituiksi. Niitä on siellä liikaa. Eikä nykymenoa saa poikki sisältä käsin. Ei edes Sauli Niinistö. ;-)
Tämän erän JOKU MUU voitti 97 - 89. Mitä siitä tässä asiassa seuraa, riippuu kovin paljon siitä mitä Sauli itse tulevaisuudestaan ajattelee.
Ymmärrän kyllä nykytilanteen aiheuttaman turhautumisen mutta korjausehdotuksen toimivuutta en sen sijaan oikein tajua. Jos oletetaan, että JOKU MUU saisi vaikkapa 30 % eduskuntavaaleissa annetuista äänistä (mikä on mielestäni jo kovin rohkea skenaario), tämä kyllä ilman muuta olisi vakuuttavampi protesti kuin jos nykyisistä aktiiviäänestäjistä vaikkapa 30 % siirtyisi \"nukkuvien puolueeseen\". Asiasta voisivat ajankohtaistoimitukset saada jutunjuurta pitkäksikin ajaksi, mutta miten itse reaalipoliittinen järjestelmä siitä muuttuisi? Vaikka 99 %:ssa äänestyslipuista olisi jotain muuta kuin hyväksyttävä äänestysmerkintä, valituksi tulisi vain ehdolle asetettuja, näitä valittaisiin sama määrä ja näiden valtuudet ja toimikausi olisivat samat kuin jos äänestysprosentti olisi ollut 100, joista hylättyjä 0 %. Miten nämä \"nolosti valitut\" nyt sitten aloittaisivat sen toivotun uuden poliittisen kulttuurin? Mitä pitäisi tapahtua ennen kuin olisi aika lakata äänestämästä JOTAKUTA MUUTA?
So What?
Jos 30 % annetuista äänistä sisältäisi viestin JOKU MUU, moni muukin kuin Sauli Niinistö joutuisi miettimään onko hänellä kansalaisten valtuutus. Erityisesti nämä nolosti valitut tapansa mukaan miettisivät, miten käy seuraavissa vaaleissa heille itselleen, elleivät he ala käyttämään itsenäisesti sitä valtuutta, jonka äänestäjät ovat heille antaneet. Ja ala myös huomioimaan sen valtuutuksen mukanaan tuomaa vastuuta.
30 % annetuista äänistä, nykyisellä äänestysaktiivisuudella noin 1,2 - 1,4 miljoonaa ääntä. Se ylittäisi minkä tahansa puolueen saamaan äänimäärän. Se aiheuttaisi poliittisen järjestelmän maanvyöryn, joka saattaisi palauttaa tolkun suomalaiseen politiikkaan ja päätösvallan takaisin äänestäjille.
Kymmenesosa ajattelemastasi, eli 3 % kiistatta protestiääniksi leimattua äänestyslippua, siis noin 120.000 - 140.000, pakottaisi poliitikot puntaroimaan valtuutuksensa legitimiteettiä.
Ja kaikki tämä siitä huolimatta, että valituiksi tulisivat juuri ne \"numeroehdokkaat\" ja juuri siten kuin D ´Hontin kaava edellyttää.
Takuuta ei luonnollisesti voi antaa, koska olemme jo sen verran erkaantuneet demokratiasta. Mutta vaihtoehtoista, rauhanomaista protestointikeinoa ei ole.
Periaatteessa vaihtoehtoinen rauhanomainen toimintamalli olisi uutta poliittista kulttuuria edustavan, poliittiseksi puolueeksi tai useammaksikin sellaiseksi tähtäävän liikkeen käynnistäminen. Tämäkään ei tosin vaikuta lupaavalta skenaariolta, myönnetään, mutta olisi mielestäni sisällökkäämpi kuin pelkkä protesti protestin vuoksi.
En ymmärrä tässä protestiskenaariossa sitä, miksi harvojen äänillä valitut eivät olisi huolissaan lähinnä juuri näiden harvojen keskuudessa nauttimansa suosion jatkumisesta pikemminkin kuin siitä, että niitä, jotka eivät äänestä ketään, on niin monia. Eiväthän ne JOTAKUTA MUUTA äänestävät äänestä vastaehdokkaitakaan.
Samoin minulla on yhä vaikeuksia ymmärtää sitä, miksi ihmiset laajemmalti innostuisivat käymään vaaliuurnilla pelkän protestin tähden, jos ei edes ollut selvää, millaista muutosta tarkkaan ottaen tällä protestilla haettaisiin ja miten tämän muutoksen mahdollista edistymistä seurattaisiin ja arvioitaisiin.
JOKU MUU Eduskuntaan 2011 blogisivusto http://jokumuu.ning.com/ sisältää väitteen, että muuta tapa muuttaa Suomen poliittista järjestelmää ei enää ole. Ja myöskin perustelee miksi näin on. Artikkeli, jossa juuri tätä kysymystä käsitellään on muistaakseni Annetaan jokaiselle aito syy äänestää. http://jokumuu.ning.com/profiles/blogs/annetaan-jokaiselle-aito-syy?
Lisäksi mm. Kauppalehden blogeissa on samanniminen, myös minun kirjoittama blogi, jota nyt ei vähään aikaan ole tullut ylläpidettyä.
So What?
Unohtui pyytää sinua kertomaan, jos löydät päättelystä virheen tai virheitä.
\"Sauli Niinistö sai nenälleen, kunnolla. Näin kai voin perustellusti väittää.\"
Väitä pois, mutta Niinistö sai nenälleen; kansalta?, muumimummelilta?, joltain muulta?? Olisiko vastaus POLIITIKOILTA mitään??? Sieltähän sitä tulee ihan mitä vain.
Puolet porukasta pois. Jäljellejäävistä (säästetyistä) liksoista otetaan taas puolet ja maksetaan se ammattitaitoisille ammattiharmilisänä (oletus että jäljellejäävien joukkoon puolueiden taustaremmit valitsisivat puolueiden pätevimmät). Hiihto, nyrkkeily, missikisavoitto, runonrustaus, tanhukuninkuus tms.,jne., - eikä niiden lisänä koeteltu kansalaiskunto, ei ehkä olisi pääasiallinen poliitikon valintakriteeri.
PLM
Vouw! Huomasit. Kansanedustajiltapa hyvinkin.
PLM
Vai olisiko sittenkin puolueilta?
Katsoin annetun linkin takaa löytyvän tekstin. Yhä minulta kuitenkin mielestäni puuttuu vastauksia:
(1) Miksi tällainen protestoimistapa kiinnostaisi äänestäjiä - ellei politiikka kiinnosta, ei viitsi tehdä tätäkään (ainakaan säännöllisesti), jos taas kiinnostaa, pelkkä protestoiminen ilman selkeää tietoa tavoitellusta tuloksesta tuskin riittää motivoimaan. Siis miksi olisi luultavaa, että useampi äänioikeutettu motivoituisi tähän kuin mihinkään kuviteltavissa olevaan \"listavaihtoehtoon\"? Liittyykö tähän jokin ajatus, että jos hylättyjen äänten osuus kasvaisi tarpeeksi, niin sitten olisi jokin taho, joka selittäisi medialle, että juuti näitä ja näitä epäkohtiahan äänestäjät näin haluavat protestoida? Miten media löytäisi oikean selittäjätahon? Miten selittäjätaho voisi perustella tietävänsä syyn ilmiöön? Mikä porkkana olisi tarjolla selittäjätahon vaatimia muutoksia kannattamaan mahdollisesti rupeaville (vanhoille tai uusille) ehdokkaille seuraavissa vaaleissa?
(2) Miksi hylättyjen äänien osuuden kasvu (pelottamalla poliitikkoja tai muutenkaan) saisi aikaan myönteisen muutoksen - jos äänestämättä jättäminen voidaan tulkita tyytyväisyydeksi tilanteeseen, eikö myös hylättäväksi tarkoitetun äänestyslipun jättämistä voi tulkita osoitukseksi poliittisesta aktiivisuudesta (äänestysprosentti ei putoa yhtä alas kuin äänestämättä jättämisellä, ja kaikkia uusia ilmiöitähän voidaan periaatteessa käsitellä siltäkin pohjalta, että \"asiat ovat hyviä, koska ne ovat uusia\" - \"ehkä kyse ei olekaan protestista vaan siitä, että hyviä vaihtoehtoja oli entistä useampien mielestä niin paljon, että niiden väliltä valinta oli liian vaikeaa ja loppujen lopuksi samantekevääkin, kun kaikki kerran olivat tarpeeksi hyviä\"). Jokainen valituksi tulluthan voi joka tapauksessa todeta pyrkivänsä hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien asioita, myös hylätyn äänestyslipun jättäneiden. Vaikuttaahan ilmeiseltä, että hyväksytyn äänestyslipun jättäneitä on äänioikeuttaan käyttäneistä joka tapauksessa jatkossakin selvästi suurempi osa kuin hylätyn jättäneitä ja että viimemainituista osa on toiminut pelkästään vitsin vuoksi, joten nämä eivät muodosta mitään yhtä yhtenäistä poliittista voimaa (joku tutkijahan taannoin ehdottikin, että äänestysaktiivisuutta voisi lisätä ottamalla vaalit entistä kevyemmin, jonkinlaisena kansanhuvina siis). Siinä mielessä legitimiteettikysymys voitaneen siis kuitata niinkin, että valituksi tulleet joka tapauksessa edustavat aktiivisen äänestäjäkunnan enemmistöä ja että hylätyn äänen jättäneetkin ovat omalla tavallaan tahtoneet ottaa ilon irti demokraattisesta poliittisesta prosessista (\"suomalaiset eivät enää olekaan niin synkkiä jörriköitä kuin on totuttu ajattelemaan - äänestyskopissakin voi jo pitää hauskaa\"). Jos siis hylättyjen äänten määrän mahdollista kasvua ei julkisuudessa paheksutakaan vaan koetetaan nähdä jollain tavoin myönteisenä, sen tarkoitettu protestiluonnekin hämärtynee. Jos sitä taas paheksutaan ja vakavasti vedotaan äänestäjiin, että he eivät halveksisi demokraattisia perusoikeuksiaan, jotka monien muiden maiden kansalaisilta yhä puuttuvat, miten tällainen protesti siinäkään tapauksessa motivoisi poliittisen yläkulttuurin muutokseen?
(3) Edelleenkään en löytänyt mitään vastausta aiempiin kysymyksiini siitä, mikä tässä tarkkaan ottaen olisi tavoitteena, miten sen edistymistä seurattaisiin ja mitä pitäisi tapahtua ennen kuin suositeltaisiin äänestämään jotakuta muuta kuin JOTAKUTA MUUTA.
Todettakoon vielä, että provosoivahkosta nimimerkistäni huolimatta tunnen sympatiaa sitä kohtaan, että nykypolitiikan ongelmarakenteisiin halutaan kiinnittää huomiota. Korjaamisen varaa siis mielestäni kyllä olisi yllin kyllin. Keinoehdotusta ja/tai sen perustelutapaa voisi kuitenkin mielestäni nykyisestä vielä kehittää, ja tämän voisi aloittaa vaikkapa juuri koettamalla vastata noihin mielestäni yhä avoimiin kysymyksiin.
So What?
Kiitoksen tutustumisesta ja kysymyksistä.
1.)
Väite, jonka käsittääkseni olen perustellut paikkansa pitäväksi on se, että muita mahdollisuuksia vaikuttaa merkitsevästi poliittiseen kulttuuriin ei ole. Jos näin on, ja jos tästä huolimatta olet kiinnostunut politiikkaan vaikuttamaan, muutoksen aikaansaaminen on mahdollista vain poistamalla puolueiden legitimiteetti.
Kun tähän mennessä äänestämättä jättäminen on varsin laajasti mielletty protestina, väitän, että se taas ei ole protesti lainkaan. Se kun ei edes ole aktiivinen teko. Sen sijaan vain yksinoman nykyistä toimintatapaa protestoiva, eli hylättävän äänen jättävä äänestäjä voi saada ilmaistua tyytymättömyyden nykymenoon.
Sen sijaa yksityiskohtia siitä miten järjestelmää pitäisi muuttaa, ei tämä luonnollisestikaan ilmaise. Toisaalta se kyllä ilmenee riittävän selkeästi seuraamalla mediassakin käytävää keskustelua. Ja tavat millä järjejestelmää muutetaan ratkaisevat valitut kansanedustajat.
2.)
En oikein jaksa uskoa, että äänestäjät rientäisivät koskaan sankoin joukoin ilmaisemaan tyytyväisyyttään harjoitettuun politiikkaa ja erityisesti poliittiseen järjestelmään jättämällä tietoisesti hylättävän äänestyslipun. Riemua kun voi osoittaa osallistumalla politiikantekoon,jakamalla ilosanomaa kaikelle kansalle ja joko nukkumalla tai äänestämällä. Vaikkapa vain itseään lähellä olevan puolueen ketä thansa ehdokasta.
Äänestämisen onnistunut myyminen kansanhuvina lienee yrityksistä huolimatta ainakin tähän mennessä epäonnistunut. Äänestysaktiivisuuden trendi on laskeva. Kaiken maailman kampanjoista huolimatta.
Eipä sitä ole ainakaan tähän mennessä tapahtunut. Sen sijaan hylättyjen määrä on pysynyt vaalista toiseen verraten vakiona 1 - 2 % annetuista äänistä. Poikkeuksena UKKn kolmannet tai neljännet vaalit, jolloin hylättyjen määrä nousi sen verran suureksi, että julkinen raportointi lopetettiin.
3.)
Tarkalleen ottaen tässä on tarkoituksena antaa kaikille niille äänestäjille, jotka katsovat, että yksikään puolueiden ehdokkaaksi hyväksymä henkilö/puolue ehdokas eikä järjestelmä jossa he toimivat ole äänestäjän äänen arvoinen. Eli äänestäjä ei löydä annetuista vaihtoehdoista oikeaa, mutta ei halua antaa mahdollisuutta tulkita tyytymättömyyttään tyytyväisyydeksi.
Erityisesti haluaisin alleviivata seuraavaa. Vähintään viimeiset pari vuotta ovat herättäneet kansalaiset havaitsemaan, että nykyinen järjestelmä ei hoida kansalaisten yleisiä ja yhteisiä asioita heidän edukseen eikä heidän arvomaailmaa vastaavalla tavalla. On siis varmaa, että järjestelmä jossain vaiheessa muuttuu. Nyt on lähinnä kyse siitä, millä tavalla.
Käsitykseni mukaan JOKU MUU on ns. tavalliselle tossunkuluttajalle viimeinen mahdollisuus vaikuttaarauhanomaisesti muutoksen puolesta.
Koska kukaan ei oikeasti jaksa syventyä siihen mistä asia kiikasti jää suurelle enemmistölle yksinkertainen ja ymmärretävä totuus.
Sauli yrittää säästää ja tarjota esimerkkiä kansalle, mutta osa lapsellisista edustajista ei ole valmis menettämään etujaaan.
Kansan silmissä Niinistö voittaa aina koska meillä on sisäinen halu löytää diktaattori joka suojele kansaa pahoilta liikemiehiltä ja suhmuri poliitikoilta.Joku vain nousee Mooseksen asemaan ja kultaista vasikkaa ei silloin palvota.Kansa kiittää.
Jossain jo luin , että tämä oli osa jotain kampanjaa? Taitaa meillä ihmisillä olla liikaa aikaa jos luullaan, että näin hallitsematon show olisi kampanjointia.Ihan samaa tämä on kuin Halosen kannatus ja ihailu.Halonen edustaa kansaa pahaa pääministeriä vastaan.Kansa on aina t.....ä.
OrNot
\"Sauli yrittää säästää ja tarjota esimerkkiä kansalle, mutta osa lapsellisista edustajista ei ole valmis menettämään etujaan.\" Niinhän se on. Politiikassa on miltä se näyttää. Ihmettelen vaan taas kerran tänään, Kepulandian saariston jälleen esille tultua, kuinka yksinkertaisia me ihmiset olemme.
hakki! Hirmuisintahan tässä on, että kaikki se viisaus mikä meissä sisällä uinuu purkautuu jonninjoutavaan blogikeskusteluun.
Vai olisiko se sittenkin niin suurta viisautta että pysyy ulkona hölmöistä poliitikoista.Kaikki joihin olen tutustunut ovat aika keskinkertaisia ihmisiä ja en nyt viitsi nimiä luetella kun joukossa on kuitenkin suuria kansansuosikkeja.Osa istuu vieläkin ja osa pyrkii pyrkimästä päästyään vaikka ei ole mitään sanottavaa tai annettavaa..se onkin siis se edustamisen idea että on yhtä hölmö kuin äänestäjänsä.
Loppukaneettina toki sanon ettei minulla ole keinoa maan asioiden täydelliseen parantamiseen edes kansanedustajan pallilta.
OrNot
Vaikka lähes kaikessa uskoni yksilöiden voimaan panenkin väittäisin, että nykyjärjestelmä estää niitä muutamaa \"kansan oikeata edustajaa\" saamasta sikaan minkäänlaista muutosta. Rakenne on jo mikä on. Se on saatava takaisin kuntoon ennen kuin mitää tolkullista voi kukaan saada aikaan.
Siksipä. Juuri siksi...Muuta rauhanomaista keinoa en ole löytänyt. (Eikä kyllä kukaan muukaan ole esittänyt.)
SMP:n taannoisen äänivyöryn aikaan me turhautuneet nuoret miehet löysimme oman ratkaisumme tällä blogilla esillä olevaan asiaan. Etsimme em. puolueen listoilta henkilön, jolla ei kaiken todennäköisyyden mukaan ollut mitään mahdollisuutta tulla valituksi eduskuntaan. Masinoimme puolueesta riippumattoman kampanian tämän henkilön hyväksi. Kun vaalit oli käyty oli ehdokkaana olleen köyhän ja rehellisen emännän hämmästys suuri kun löysi itsensä eduskunnasta.
Tämä oli meidän aktiivisten nuorten miesten JOKU MUU.
Taidatte olla niin nuoria bloggareita, ettette muista mikä järkytys syntyi kun kansa kyllästyi vanhoihin puolueisiin ja aikoinaan äänesti SMP:n ylivoimaiseen vaalivoittoon.
Tänään tällaisen vedätyksen aikaan saaminen olisi helppoa. Meillähän on tiedonvälitys netin kautta hallittavissa aivan uudella tavalla. Kysymys kuuluukin: \"KUKA MUU?\"
En yllytä, en kehota, kerron vaan vanhoja juttuja.
ennenvanhaan
tehtiin juuri noin. Ja millä tuloksella? Mikä muuttui? Turhakkeita tuli Arkadianmäelle tuvan täydeltä.
Juuri siksi niin ei enää kannata tehdä. Jos järjestelmää vastaan haluaa protestoida, pitää keskittyä olennaiseen. Järjestelmään. Käy vielä muuten kuten ennenvanhaan.
Ennenvanhaan esittää asiaa. Turhakkeitahan siellä on nytkin. Samaa paskaa erilaisissa paketeissa on puolue mikä tahansa. Siksi onkin parasta valita hyville pahnoille köyhin ehdokas eikä pelkästään JOKU MUU.
Poliittisilla kellokkailla on snajua enemmän kuin meillä bulleroilla. He ymmärtävät etujensa päälle. Kansanedustajatason mandaatilla pystyy työllistämään läheisensä yhteiskunnan duuneihin. Jos itse jaksaa roikkua kyydissä muutaman kauden pääsee hyville eläkkeille. Politiikka on menestyjille huikea rahasampo. Homma jatkuu kunhan saulit ja muut selkärankaiset saadaan pysymään syrjemmällä.
Hakki ihmettelee millä tuloksella protesteja annetaan ja mikä muuttuu? Jos teet tällaisia blogeja ja tosissasi esität tavoitteeksi JOTAIN MUUTA niin et kyllä itsekään mitään asiaa saa muuttumaan! Suurten puolueitten vankeja ollaan, mutta ei hätää niin kauan kun ristikkojen raot pysyvät näinkin suurina.
Koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee. Parasta ottaa jäsenkirja kauniiseen käteen niin elämä paranee. Parasta ruveta repimään tämän yhteiskunnan seinäpapereita, ellei irtaimeen pääse käsiksi.
tulontasausta
Turhakkeitapa hyvinkin. Ja valitettavasti köyhinkin kuuluu joukkoon ainakin, jos nykysysteemiin sattuu äänelläsi (ja muutaman tuhannen muun äänellä) mukaan pääsemään.
Suurten puolueitten vankeja ollaan. Olen jopa laajemminkin samaa mieltä. Olemme nykyisten eduskuntapuolueiden vankeja. (Se köyhinkin.) Siksi ainoa tie järjestelmän muuttamiseen, siis nykyisten eduskuntapuoleiden toimintatapojen muuttamiseen, voi tapahtua vain ukopuolelta. Ulkoa tuleva painostus, joka lähentelee pakkoa. Et kai odota, että he muutoin tapojaan muuttaisivat?
Se taas voi olla vain JOKU MUU. Sillä kenenkään fyysisen, todellisen ihmisen taakse, et voi missään tapauksessa saada sellaista voimaa, että hän voisi eduskunnassa tarvittaessa äänestää 101 äänellä.
Ei herranjestas enempää SMP:tä.Se nyt oli sodanjälkeisen asutustilapolitiikan synnyttämä ongelmavyyhti.Hyvä päätös aikanaan saada ihmiset kiinni omaan tupaan ja peltoon ettei kommunismi kiehtoisi liikaa, mutta se homma ei sitten auttanut vaan synnytti suuren sosiaalisen murroksen.Purkautui osin Ruotsiin muuton kautta ja osin SMP:n kautta.Vennamo käytti hommaa hyväkseen vaikka oli itse sitä luomassa.Sellainen visio oli alusta alaken elinkelvoton.Se oli tyypillistä politiikkaa ja ei johtanut mihinkään....niin paitsi kaunokirjallisiin tuotoksiin ja elokuviin.Ei edes 10% äänimäärä vaikkapa Persuille toisi mitään uutta maan tilanteeseen.
OrNot
Hienoa kun havaitset, että ainoa todellinen protesti jossa ei ole taka-ajatuksia, mutta jossa on edes mahdollisuus muutokseen on JOKU MUU Eduskuntaan 2011. Mutta sekin luonnollisesti edellyttää, että JOKU MUU on yksiselitteisesti ja vastaansanomattomasti vaalivoittaja.
Olen törmännyt aiemminkin hokemaan JOKU MUU. Ei aukene mulle. SMP oli JOKU MUU. Kirkkovene tai persut ovat seuraavien vaalien JOKU MUU. Kysyn vaan minkä luulette muuttuvan?
mikä muu
Ellei aukene, ei sitten aukene. Jos haluat yrittää voit lukea yksityiskohtia esimerkiksi http://jokumuu.ning.com/ tai googlata JOKU MUU tai vaikka tutustua tämän blogin kirjoituksiin tarkemmin.
Siitä olen varma, että mikään ei muutu jos äänestäjät äänestävät kuin aina ennenkin. Ei ole muuttunut tähän mennessä, eikä muutu nyt. Jos JOKU MUU on on yksiselitteisesti ja vastaansanomattomasti vaalien voittaja muutos on mahdollinen. Jopa todennäköinen. Mutta takuuta ei luonnollisestyi voi antaa enää kukaan. Vallitsevasta politiikasta kun moraali ja etiikka ovat poistuneet oman edun tavoittelun tieltä jo monta vaalia sitten.
Niinistö ei ainakaan suomalaisten enemmistön kantoja edusta: http://sites.google.com/site/presidentinvaali
Niinistön esiintyminen on ollut ylimielistä tuolloin, ja on sitä taas.
Lähetä kommentti