Suomi ilman Nokiaa? Valtion budjetin suuruinen, tai isompikin liikevaihto meni. Ja sen hyvä tuotto. Sen
alihankkijat ja kertautuvat työpaikat. Ja osaajista aika joukko. Sen
äärimmäisen ikäviä seurauksiahan tässä nyt yritetään ennalta ehkäistä.
Meidän ns. päättäjiin on iskostunut voimakas usko itseensä ja oman päätöksenteon voimaan. Kykyyn itse päättää tulevaisuudesta. Porukka päättää.
Ajatuskulkuna - kun laitan 1 mrd€ tuon alan koulutukseen ja
tutkimukseen, kansantaloudelle tulos on xyz mrd€. Halutaan
huippuyliopistoja ja osaamiskeskuksia. Mille aloille? Keille
opiskelijoille? Mitä tutkimaan? Mitä oppimaan? Koko Huippuyliopistohanke
(HKKK:n, TAIKin ja TKK:n yhdistäminen) on ennemminkin ilmaus
tavallistakin kalliinpaa ammattikorkeakouluajattelua kuin
tiedeyliopiston kehittämistä. Nykymääritelmän mukaiseen ammattikorkeaan
se ehkä hyvin sopisikin? Varmaan sinne vielä rahaa mahtuu? Vaikka
koulutukseen uhratun euron rajahyöty on todettu Euroopan
pienimmäksi/yhdeksi pienimmistä(?).
Ja kuitenkin tuntuu, että realiteetit unohtuvat. Kuinka
monta maailmanluokan innovaatiota Suomi (tai Suomessa tai suomalaiset
Suomessa) on tähän mennessä kehittänyt ja itsensä sillä elättäneet?
Kauanko Nokian syntyminen kesti? Kuinka monta yritystä ja niiden
osaamisen se aikojen kuluessa osti? Ei Nokia perustutkimuksella, ei edes
soveltavalla tutkimuksella menestynyt. Tuurilla, vaihtoehdottomalla
pakolla selviytyä, historiallisella hetkellä, dreamteamilla(?) ja
kokemuksilla aiemmista epäonnistuneista yrityksistä se selvisi,
sattumalta. (Enkä edes yritä tällä asettaa silloisen johdon osaamista
kyseenalaiseksi.) Valitse siinä sitten seuraava toimiala, virkamies.
Mihin pitäisi satsata? Onko meidän panostettava
perustutkimukseen vai soveltavaan tutkimukseen? Vai riittäisikö vain
agressiivinen tuotekehitys tai vaikka pelkkä dynaaminen
liiketoimintaosaaminen? Kuka sen kertoisi? Virkamieskö? Jos rahaa edellä
mainittuihin hankkeisiin ryhdytään jakamaan, ottajia taatusti riittää.
Mutta voisi olla hyvä joskus edes vilkaista menneisyyteen. Mitä olemme
saaneet aikaan aiemmilla tempuillamme joihin rahaamme on kaadettu
rekkatolkulla – ESR-rahoilla, työttömyyskoulutuksella,
osaamiskeskuksilla, ammattikorkeakouluilla, teknoinvestoinnin tuilla,
biotekniikkapanostuksilla….. (Vain EU aikaa muistellessani.)
Emmekö jo vähitellen voisi hyväksyä, että virkamies, ei edes poliitikko,
aina tiedä parhaiten mihin kannattaa sijoittaa ja mihin ei? Kun hänet
päästetään päättämään seuraukset ovat tuhoisat. Hän kun ei joudu
vastuuseen virhepäätöksistä, ellei ole tehnyt virkavirhettä. Ja virheen
välttäminen on aika monen virkamiehen raison d´etre. Mutta
nykymaailmassa ainoa tapa välttää virheitä on olla tekemättä mitään.
Koko koulujärjestelmä, työelämämme jopa lainsäädäntömmekin pohjaa
virheitä välttävään, tasapäiseen ihmiskäsitykseen. Ei sitä painolastia
hetkessä muuteta.
En kyllä minäkään väitä tietäväni mihin kannattaisi panostaa. Ainoa ajatukseni olisi: Mahdollisimman moneen ja erilaiseen uuteen ideaan ja mitä erilaisemmilla aloilla.
Ideoihin, joita veisivät eteenpäin idean kehittäneet ihmiset täynnä
uskallusta, osaamista jollain alueella, erilaisuutta, uskoa oman vision
oikeellisuuteen, auktoriteettien kumartamattomuutta,
sitkeyttä,tekemisen, jopa näyttämisen raivoa. Varmaan rahaakin
tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan kaikkea muuta. F-Securen
Siilasmaan Enkelisijoittajat – rahaa, osaamista, omaa intressiä ja
vastuuta voisi olla hyvä lähtökohta. Osaajiahan on olemassa. Jopa
sellaisia, jotka ihan vain piruuttaan voisivat haluta panostaa Suomeen.
Heitä on kyllä tyrkyllä golfkentille liiankin kanssa, suurten
ikäluokkien nyt poistuessa. Eivät toivottavasti kaikki mahdu.
Miksi on niin vaikeaa hyväksyä yksinkertainen ajatus. Julkisen vallan rooli on säätää ja valvoa? Poliitikot laativat pelisäännöt ja virkamiehet valvovat, että niitä noudatetaan. Nyky-yhteiskunnassa
ei pääsääntöisesti enää ole varaa siihen, että julkinen valta tuottaa.
Jousto, myös joustomahdollisuus puuttuvat. Jos se tuottaa, kuka säätää
ja kenelle, kuka valvoo ja ketä? Keskittyisivät siihen rooteliin mitä
varten ovat olemassa.
Luovuus ei viihdy tasapäisyydessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti