Juhannuksen taikaa? Samalla kun kokkoja Suomessa sytyteltiin, niin teki myös
naapurimaan suuri poika, Vladimir Putin.
Hän vahvisti sen itsestäänselvyyden, että Venäjän asevoimien komentajan, kenraali Nikolai Makarovin puhe Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa 5. kesäkuuta vastaa Venäjän ylimmän johdon käsityksiä. Hänen lausumansa
merkitystä yrittivät monet itseään Suomessa asiantuntijoina pitävät vähätellä,
toiset taas suurennella heti tuoreeltaan. Miksi ihmeessä? Pelkäämmekö me todella jokaista risahdusta?
Ei mikään ole Venäjän johdon ajattelutavassa muuttunut Vladimirin taas otettua
tsaarin paikan. Mutta kun hän on palannut, hän haluaa sen tehdä myös tiettäväksi,
sekä ulkomailla että varsinkin kotimaassa. Enkä epäile hetkeäkään, etteikö
monen venäläisen sydämessä sävähtänyt, kun havaitsi Äiti Venäjän olevan taas vahvoissa
käsissä.
Sen lisäksi, että Vladimir ja Tasavaltamme Presidentti Sauli Niinistö pelasivat vertauskuvallisesti
jääkiekko-ottelun - vertauskuvallisinta ehkä se, että molemmat pelasivat samassa
joukkueessa(?) – saatiin samalla toinenkin viesti. Suomalaisia maanomistuksia
koskevat Venäjällä Venäjän lait. Tuskin tämäkään voi olla kenellekään kovin
suuri uutinen?
Sauli on luonut itsestään kuvan poliitikkona, joka ei helposti
kuvia kumartele henkilönä, joka puhuu asioista suoraan ja niiden oikeilla
nimillä. Ehkä samanmieliset Pietarissa kohtasivat? Viestinä ”Business as usual”?
Toivottavasti.
Siitä päästäänkin itse asiaan. Huomiotamme kiinnittäneen puheensa lisäksi kenraali Makarov on ilmaissut
Venäjän olevan kiinnostunut Patrian AMV sotilasajoneuvojen tilaamisesta.
Puhutaan noin 500 kappaleesta. Kun kappalehinta pyörii noin parin miljoonan
kieppeillä, ei kiinnostuksen merkitystä ole syytä vähätellä. Ei, vaikka ainakin
suurin osa koottaisi lisenssillä Venäjällä.
Patria AMV
Siitä huolimatta, että kaupan järkevyys joidenkin mielestä on kannaltamme kyseenalainen, varsinkin kun se yhdistetään
Venäjän Ranskalta tilattuihin ja ilmeisesti Itämerelle sijoitettavaksi
tarkoitettuun neljään Mistral-luokan maihinnousualukseen, kannattaa tuo presidenttien ote muistaa myös meillä kauppamahdollisuuksia arvioitaessa.
"Business is business". Venäjä on meille mahdollisuus ja ihan varmasti Venäjä jostain tarvitsemansa omat sotilasajoneuvot joka tapauksessa hankkii.
Toivottavasti meiltä täältä Suomesta.
8 kommenttia:
Hakki,
melkein 50 vuotta sitten, kun etuoikeutettuna sain käydä silloista oppikoulua, vanha historianopettajani aina tähdensi, että Venäjä aina pyrkii merelle ja länteen. Ei tässä mikään ole muuttunut ja tämän kanssa meidän täytyy elää.
Viisasta olisi hieman pitää Venäjän kanssa sordiinoa päällä, vaikka YYA -itsensensuuria ei enää tarvitsekaan pitää päällä. Enemmän tulisi yrittää nähdä Venäjä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana, mitä tämä Patrian kauppahankekin edustaa.
Minusta näin sen pitäisi mennä. Kaikenmaalman kukkopillit saisivat pitää hieman suuta pienempää.
tutkija Pohjanmaalta
Niin, mikään ei todellakaan ole muuttunut sitten Pietarin perustamisen. Mitä nyt suomensukuisten kansojen asuinalueet jatkuvasti vähän pienentyneet.
Näyttää kyllä valitettavasti siltä, että sekä kokikset ja demarit ovat tältäkin osin ja jälleen kerran unohtaneet historian opetukset. Sikäli, kun koskaan ovat historiaan edes vaivautuneet paneutumaan.
Vaikka Tavjan pasifismin lasku on kova ja vaikuttaa vielä vuosia, olisi suhteet nyt saatava avoimiksi, luottamuksellisiksi, kahden naapurin businesslike - pohjalle.
Hakki
En väittäisi kenenkään noista kolmesta mainitsemistasi olevan uneksijoita, vaan hyvin selkeäjärkisiä ihmisiä jotka ovat tajunneet ihmisyyden heikkoudet. Putin on täysin tietoinen ihmisen animaali ominaisuuksista ja moisen ominaisuuden kyvyttömyydestä nähdä nenäänsä pitemmälle ja siksi vaatii jonkun joka voi sitä, animaalisuutta, ohjata intelligenttisesti. Jos ne joita ”ohjaillaan” eivät näe järjestyksen välttämättömyyttä, niin pakkotoimenpiteet ovat ainoa tapa pitää järjestystä yhteiskunnassa. Keinot joilla järjestys on mahdollinen on aivan sama, olipa kysymyksessä mikä tahansa yhteiskunnan muoto, poliittisesti tai uskonnollisesti.
”Ajattelutapa” on aina sama, olipa kysymyksessä venäläinen tai suomalainen, tai mikä tahansa kansalaisuus. Ajatus rakentuu tradition mukaisesti, kussakin ympäristössä oman tapa-tottumuksen mukaisena ja Venäjä – Suomi tottumukset ovat hyvin samanlaisia. Olemmehan historiallisesti Venäjältä lähtöisin. Suomalaisina tyrmäämme tuollaisen ajatuksen myrkyllisenä, epä-suomalaisuutena, mutta ”historiaamme” emme voi kieltää, muuttaa. Se alkaa aina jostakin, ja kuten ”meidän tapauksessa” Venäjältä, halusimmepa sitä tai emme. ”Sukulaisrakkaus” on aina epävarma ja useinkin ”tulinen”.
Karl
Ongelmana vain on se, että me suomalaiset emme pidä itseämme osana Vladimirin animaalisesta laumasta.
Vaikka ajattelumme lähtökohdat ja vaiheet ovatkin pitkälti samat, ja kielemme juuret jostain Volgan mutkasta, olemme erilaisen historiallisen prosessin tulos ja itsenäinen tuote.
Geneettisesti sekoitus, siis nimenomaan sekoitus - etten sanoisi sekamelska - keskieurooppalaista eli germaanista ja venäläistä perimää.
Hakki
”Ongelmana on vain se, että me suomalaiset emme pidä itseämme osana Vladimirin animaalisesta laumasta”. Tuo oli röyhkeä itsetietämättömyyden ilmaisu ja juuri noilla ominaisuuksilla suomalainen psyche antaa hyvin köyhän kuvan itsestään, eikä vain Venäjällä, vaan muuallakin. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, meidän ihmisten henkinen kehitys on vielä ”lapsen kengissä”. Elämme eilisen kahleissa, mikä estää luonnollisen oivalluskykymme nähdä factat ilman ennakkoluuloja.
Karl
Mitä mahtanetkaan tarkoittaa kielikuvalla "röyhkeä itsetietämättömyyden ilmaisu"? Kaikkeen kasvuun, niin ihmisen kuin yhteisönkin, kuuluvat sekä syntymä ja kuolema. Ja kaikki siltä väliltä. Itsenäisyys mukaan luettuna.
Hakki
“Kaikkeen kasvuun, niin ihmisen kuin yhteisönkin, kuuluvat sekä syntymä ja kuolema”. Niistähän olemme tietoisia, joskin pelkkien käsitteellisten ilmaisujen puitteissa. Minun kysymykset ovat aina olleet, ei alku tai loppu, vaan mitä teemme noiden käsitteiden välillä. Itsenäisyys on kaikkea muuta kuin riippumattomuutta, niin fyysillisesti kuin psykologisesti. Olemme taustamme tulosta ja tuosta taustasta Venäjän osuus meissä on historiallinen facta jota etsekeskeisyytemme pyrkii todistelemaan toisin, toisin kuin mitä itse factakäsitteeseen ”itsenäisyys” sisältyy. Itsenäisyys, riippumattomuus muista ihmisryhmittymistä on röyhkeyden ilmaisua, tietämättömyyttä siitä mitä itse on. Eikä se rajoitu suomalaisiin tai johonkiin muuhun kansaryhmittymään, vaan on ihmisen kehitysvaihe olevassa hetkessä. Itsenäisyys on henkistä pöhöttymää, eikä siihen ole löydetty panasiaa, eikä koskaan tulla löytään niillä arvoilla joilla sitä pyrimme löytämään.
Karl
Siitä ei varmasti meillä ole erimielisyyttä, etteikö Suomella ja suomalaisilla toisaalta ja Venäjällä ja venäläisillä toisaalta ole historiassaan paljon yhteistä. Naapureilla useimmiten on. Ihan kuten meillä ja ruotsalaisilla.
Muistat varmaan lauseen "Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia". Se on jostain parin sadan vuoden takaa. Siinäkin lähtökohtana on, että emme enää ole ruotsalaisia.
On varmasti niin, että kaikki olemme ... ihmisiä, monella tapaa samanlaisia, monella tasolla toisistamme riippuvaisia. Mutta vajaat sata vuotta itsenäisyyttä osoittaa varmaan vähintäänkin, että omaamme edellytykset tulla toimeen omillamme, itsenäisinä ja vastuullisina omista ratkaisuistamme?
Ei itsenäisyydessä ole henkistä pöhöttymää, ellei sen anna siksi muodostua. Se on kehityksen yksi vaihe janalla syntymästä kuolemaan.
Lähetä kommentti