"Pelkkä viranomaisvalvonta ei riitä palauttamaan asiakkaiden luottamusta finanssialaan. Toiminnan läpinäkyvyydellä on enemmän merkitystä kuin säätelyn kiristämisellä." Näin sanoo Nalle Wahlroos Uuden Suomen mukaan.
Jotenkin minulle jäi käsitykseksi, että kaiken piti muuttua sen jälkeen kun kansainväliset, erityisesti USAlaiset pankit ja muut rahoituslaitokset pelastettiin, vaikka Lehman Brothers uhrattiin varoittavana esimerkkinä. Tapahtumasta on aikaa jo kolmisen vuotta. Mikä on muuttunut?
Nallen mukaan tarvitaan sekä viranomaisvalvontaa että toiminnan läpinäkyvyyttä. Poliitikkojen uusista kyvyistä ja haluista säädellä finanssialaa meillä ei mielestäni ole kovasti näyttöä tekojen tasolla. Vai onko uutta, merkittävää kansallista lainsäädäntöä jo olemassa? Entäpä kansainvälisellä tasolla? USAssa, Eussa, Kiinassa, Venäjällä?
Entäpä toiminnan läpinäkyvyydessä? Miltä osin? Tämä tuli mieleeni lukiessani toista USn uutista Väite uudesta IMF-pomosta: kiristäjä, jota jo kommentoinkin:
Kun asiat menevät tarpeeksi hankaliksi
tulevat kaikki vanhat lastenkasvatuskeinot käyttöön kaikkialla. Ei kai
IMF halua jäädä Musta Pekka kädessään pelipöydän ääreen, kun suuret
konnat, valvontavelvollisuudestaan laistaneet Saksan ja Ranskan valtiot
käärivät voittojaan?
"Saksan ja muiden eurojohtajien mukaan
luottotappioista seuraisi hallitsematon finanssikriisi paitsi Kreikkaan
koko euroalueelle." Onkohan kukaan asiantunteva, riippumaton
tiedemiesten tai asiaan perehtyneitten finanssiammattilaisten konklaavi
testannut tämän jatkuvasti esitetyn väitteen todenperäisyyden? Sitä
kun on hoettu jo ties kuinka kauan aksioomana. Tilanne - globalisaatio,
Kiina, liberalistinen markkinatalous, valtioiden ylivelkaantuminen
jne. - on kaikkiaan sen verran uusi, että saattaa todella olla, että
sientenkasvattajat syöttävät vain meille (oikein opein kasvattamiaan)
sieniä.
Taas yhtä päivää lähempänä on Euroopan Totuuden hetki. Jospa sittenkin vain kuittailtaisi? Vai myytäisiko sittenkin kansalaiset?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti