Pori, Seinäjoki ja joku kolmas kaupunki jäi ilman Finncomin palveluja, kun sepäätti lopettaa lentoliikenteen, tappiollisuuteen vedoten. Se kolmas, muistaakseni Mauri Pekkarisen Jyväskylä, tullee toimeen muiden yhtiöiden palveluilla? Kahdelle ensin mainitulle kyseessä lienee elämääkin suurempi elinkeinopoliittinen kysymys?
Mikä meillä oikein on pielessä? Kansakunta on rikkaampi kuin koskaan, mutta peruspalvelut romahtavat. Olipa kyseessä lasten- tai vanhustenhoito, terveyden tai sairaudenhoito, tiet, rautatiet tai kuten nyt, ilmatiet. Yhteiskunnan muu infra. Yksityisellä sektorilla asiat hoituvat rahalla. Miksei sitten julkisella, edes rahalla?
Oletko miettinyt missä määrin omaksumamme poliittinen järjestelmä sotkee ja estää yhteiskunnan järkevää toimintaa? Sillä lähtökohtaisesti, varsinkin näin pienessä yhteiskunnassa, koko markkinan kattava yhtenäinen järjestelmä hakkaa yksityisen sektorin toiminta- ja tarjoomismahdollisuudet mennen tullen. Ja erityisesti meillä. Vaan miksi ei?
Heittäisin kehiin oman lempiteoriani. Puoluerakenteet ovat korvanneet yksittäisten kansan edustajien normaalin maalais/kaupunkilaisällin. Päätökset tehdään ensin puolueen eliitin toimesta ja valitsemamme edustajat saavat sen jälkeen sitovat ohjeet mitä nappia painaa. Näin ei kansalaisten demokratia voi enää toteuttaa demokraattisen päätöksenteon arvoja, eikä tuottaa demokratian ainutlaatuisia etuja, parhaita mahdollisia päätöksiä. Asiantila, johon jopa OECD on kiinnittänyt huomiota.
Mutta se toinen näkökulma on keskeisempi. Riihi- ja Nuorisosäätiöiden, ja kaikien muitten vielä esille tulemattomien, puolueohjauksessa olevien "yleishyödyllisten" säätiöitten, yhdistysten ja yhtiöitten määrä tulee osoittamaan, että poliittisten puolueittemme, siis puolue-eliitin tarve hoitaa omia intressejään ylittää moninkerteisesti tarpeen hoitaa äänestäjien intressejä.
Ja voisihan tähän vielä kytkeä ajatuksen siitä, että erityisesti julkisen sektorin työehtosopimusneuvotteluissa (valtio, kunta ja kuntayhtymät) pöydän vastakkaisilla puolilla istuvat samoja puolueita edustavat "neuvottelijat". Tai ajatuksen paikallisosuuskaupan hallituksen ja mahdollisen neuvoston roolista mm. rakennusoikeuksista päätettäessä, kunnanhallituksessa tai -lautakunnissa. Mutta miksi ihmeessä? Kyllähän me järjestelmämme tunnemme?
Ehkä järjestelmä on tarkoituksenmukainen puolueille? Siis puolue-eliitille. Mutta sitä se ei enää ole valtiolle, eikä ainakaan kansalaisille, kaiken tuon kirmailun maksajille.
Ai jaa? Että mitenkö tämä liittyy Poriin, Seinäjokeen ja Finncomiin? Viiden miljoonan kansassa kaikki littyy kaikkeen. Maan Tapa ja Hyvä Veli-verkko hakkaavat omilla toimintatavoillaan sekä demokratian että kaikki muutkin terveen järjen edellyttämät tavat toimia. Ei edes markkinatalous voi toimia tehokkaasti ellei maasta löydy valveutuneita päättäjiä rakentamaan kriteereitä, joissa markkinat voivat toimia.
Aika pitkälti juuri tällaisten ajatuksien vuoksi olen tullut siihen johtopäätökseen, että ainoa konkreettinen, äänestäjien itsensä käsissä oleva toimintatapa muuttaa nykyjärjestelmäämme on lopettaa tuki kieroutuneelle järjestelmälle. Siksi kehotan kaikkia vastullisia, todellisen demokraattisen päätöksenteon kannattajia,
1 muistaa käydä äänestämässä myös seuraavissa vaaleissa ja
2 kirjoittamaan vaalilippuun mitä tahansa muuta, mutta ei ensimmäistäkään numeroa.
Itse kirjoitan JOKU MUU.
.
8 kommenttia:
Niin mitäs hyötyä tästä jonkun muun kirjoittamisesta nyt olikaan? Taisin jo unohtaa.
Esa Nahka
Jos unohdit, älä edes yritä muistaa.
Minä olen miettinyt maakuntien lentoliikenteen rapauttajaksi muutamaa muutakin syytä:
1) Automatkustuksen verotukiaiset ja kilometrikorvaukset. Auton käyttöä tuetaan erilaisin verohelpotuksin ja moottoriteiden parantuessa yhä useampi valinnee auton hieman lyhyemmillä maakuntamatkoilla. Samallahan voi tienata hiukan rahaakin, kun posottelee kunnolla menemään. Eikös tästä korvausgeneraattorijärjestelmästä ollut oikein uutinenkin lähimenneisyydessä?
2) Juna- ja bussiliikenteen tukiaiset. Hivenen epäreiluja kommentteja on saanut lukea useilta palstoilta, missä kerrotaan kuinka meidän pitää matkustaa junalla, koska sehän tietenkin kannattavaa! No sehän ei sitä tosiaankaan ole ja juna kulkisi Suomessa markkinaehtoisesti luultavasti Lahteen, Tampereelle ja Turkuun. Näiltä reiteiltä laskutetaan hirmuinen ylihinta, joista saatava kate ohjataan valtion suoran ja epäsuoran tuen lisäksi ylläpitämään junaliikennettä vaikka minne.
Finncomm Airlines on hyvin kustannustehokas lentoyhtiö, joka - jos joku - pystyisi haastamaan esimerkiksi VR:n reilussa kilpailussa koska tahansa hyvin monilla eri reiteillä. Kilpailutilanne on vain niin totaalisen epäreilu, ettei Finncommilla ole mitään mahdollisuuksia.
Lyhyitä ja pieniä volyymeja sisältävät lentoyhteydet ovat toisaalta selvän kustannuspaineen alla. Istuinpaikkojen vähetessä esimerkiksi matkustamohenkilökunnan määrää voidaan vähentää, mutta yksi on kuitenkin jo minimi. Sen sijaan konetta on aina lennettävä kaksi henkilöä. Viranomaismaksut ja monet muut kulut menevät aina. Ihan vain tällaisena irrallisena ajatuksena, mutta nyt lakkautusuhan alaisia lentoyhteyksiä olisi pelastettavissa muuttamalla koko ajatustapaa siitä, mikä tällaisessa erittäin lyhyessä lentotoiminnassa on välttämätöntä. Astuisitko 45 minuutin lennolle, jota lentää vain yksi lentäjä eikä matkustamopalvelua ole lainkaan?
Shakeem, kiitti kommentista.
Ymmärrän sinun etsivän vastausta "lento-infran" ongelmiin erityisesti muitten kuljetusmuotojen tukia vähentämällä? Jos näin on, olen kanssasi samaa mieltä. Aivan ilmeisesti lähinnä kepulainen "tukipolitiikka" ratkaisuna kaikkiin pienen yhteiskunnan ongelmiin on tulossa tiensä päähän. Toivotaan niin.
Emme tarvitse taas uusia veroista maksettavia tukia, vaan kokonaistarkastelua tavoista, joilla elinkeinon harjoittaminen ja eläminen maan kaikissa osissa turvataan. Sen toteuttamiseksi edes jonkun Arkadianmäellä kannattaisi alkaa ottaa oma, itsenäinen ajattelu toimintansa lähtökohdaksi. Puolueen ohjeistuksesta välittämättä.
Ei koko Suomea, ei sen toimintaa eikä sen väestöä voi, eikä pidä keskittää Kehä III sisäpuolelle.
Rataverkosto kuntoon, lyhyet lennot eivät ole välttämättömiä, nopeat luotijunat tilalle. Paljosta matkailusta selviää paremmilla nettiyhteyksillä. Hidas liikkuminen kunniaan. Elämme muutaman öljykriisin jälkeistä aikaa: nousut ja laskut ovat kalliita, pitkän matkan lennot ovat ilmeisesti vielä kannattavia. Maailma on muuttunut, ei sille mahda mitään, kukaan, jollei takataskussa halpaa energiaa. Kenellä on?
Helge
Aivan. Kokonaisvaltainen lähestymistapa joka pohjautuu tulevaisuuden tarpeiden analyysiin. Vaan mitä poliitikot tulevaisuudesta välittävät, ellei se samalla mahdollista uudelleenvalintaa? Sitähän nykyinen tiedemaailma asiantuntijoineen jo nyt valittaa. Enkä yhtään ihmettele.
Kyse ei ensisijassa kuitenkaan ole energiasta. Poliittisen päättäjän osaamisesta, tahdosta ja kyvystä sitäkin enemmän. Eikä nykyjärjestelmä heille juurikaan mahdollisuuksia anna.
hakki, politiikka on lopulta sivujuonne, ihmiset joutuvat sopeutumaan muutokseen ilman poliitikkojen tukea tai viisautta. Uskon yhä vapaasti ajattelevien ja toimivien yksilöiden ja yhteisöjen voimaan. Demokratia on sadan vuoden mittainen kokeilu, puolet siitä meni sotimisieen ja kylmään sotaan. Palautetaan valta ja vastuu lähtöruutuun: poliitikkojen valtakausi on FINITO.
Helge
Ei poliitikkojen kausi lopu toivomiseen, väitteeseen ei julistukseen. Pelkkä FINITO ei riitä. Kyllä tavoitellun tilanteen aikaansaaminen edellyttää kansalaisilta aktiivisia tekoja.
Ja mitä tulee demokratiaan hallintomallina, se lienee erilaisina variaatioina yhtä vanha kuin ihminen.
Lähetä kommentti