maanantai 22. lokakuuta 2012
Ilmasirkus Islannista
vai Helsingissä?
Jo on varsinainen sananselittäjä tämä uusi puolustusministeri Carl Haglund. Haluamatta millään tavalla asettaa edellisen, siis Stefan Wallinin kykyjäkään tällä alalla kyseenalaiseksi.
Onneksi Suomi sentään tekee itsenäisesti oman päätöksensä. Tosin odotetaan, että Ruotsi ensin tekee päätöksensä. Jos se on myönteinen Suomi ilmeisesti liittyy Islannin Ilmasirkukseen, jos taas kielteinen Suomikin jättäytyy osallistumasta. Mutta itsenäisesti.
Niin ikään onneksi Suomi ei sentään vielä ole päättänyt onko kyse vain ilmavoimien harjoituksesta vai tunnistus-, valvonta-, käännytys- vai ilmatilan puolustustehtävästä. Jää sentään vielä muutama mahdollisuus edetä suuntaan tai toiseen. Tai minne muualle tuuli sitten milloinkin kuljettaa.
Ei ole Suomen asia valvoa Islannin ilmatilaa. Sen on NATO ottanut vastuulleen, ei esimerkiksi EU jonka jäsen Islanti ei ole. Jo siksi, että emme ole NATOn jäseniä meillä ei pitäisi olla osaa eikä arpaa Islannin ilmatilan valvonnassa, ellemme itse sitä halua. Miksi ihmeessä haluaisimme?
Ei ole kovinkaan todennäköistä, että NATOn ilmavoimat katsoisivat tarpeelliseksi puolustaa Suomen ilmatilaa tarvittaessa? Pitäisikö tässäkin edellyttää takuutukset, vakuudet ja vakuutukset?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hakki,
tämä on yksi niistä pienistä askelista joilla Suomea yritetään hivuttaa Natoon. Jossain vaiheessa sitten voidaan todeta: hei mutta mehän olemme jo de facto sisällä (Natossa).
tutkija Pohjanmaalta
PohjanPoika
Niinhän se on. Ja koska en enää usko NATOn siunauksellisuuteen maamme itsenäisyyden takuumiehenä, suhtaudun erittäin kriittisesti keplotteluun, jolla tuo de facto yritetään saada aikaan.
Käytännössä yhtä kattava takuu meillä on jo EUn jäsenenä.
Lähetä kommentti