lauantai 27. lokakuuta 2012

Ikiliikkuja tämäkin



Suomen teollisuuden tulevaisuuden koko kuva?

Yle sen kertoi: Kilpailijoiden tilauskirjat täyttyvät - Turun telakan mahdollisuudet paranevat. STX:n Turun telakan mahdollisuudet napata himoittu loistoristeilijän rakennusurakka paranevat päivä päivältä: sitä mukaa kun kilpailijoiden tilauskirjat täyttyvät, vähenevät amerikkalaisen Royal Caribbean Cruisesin vaihtoehdot loistoristeilijän rakentajaksi.

Marginaalitoimittaja, joka pystyy toimittamaan kilpailukykyisesti vain silloin, kun muut eivät kapasiteetin täyskäytön vuoksi pysty.  Ja silloinkin vain, jos kilpailykykyä "dopataan" kansalaisten maksamista verorahoista.

Periaatehan on sama, kuin valtion velan jatkuvassa, noin 10 miljardia vuosittaisessa kasvattamisessa. Takaisinmaksu koittaa joskus, mutta siitä ei välitä kukaan, vaikka vientiteollisuuden maastamuutto tekee vuosi vuodelta yhä mahdottomammaksi maksaa niitä ainakaan vientituloilla. Eivätkä Angry Birdsit ja niiden kaverit meitä kauan elätä.

Kun marginaaliteollisuutemme kilpailukyky perustuu yritys-, vienti-, innovaatio- tai mihin tahansa muihinkaan, kansalaisten verorahoista maksettaviin tukiin tulee mieleen, että nyt poliitikkomme vasta ovat Ikiliikkujan keksineet.

2 kommenttia:

Igor kirjoitti...

Hyvä näkökulma.

Silmiini sattui eräs tuore Suomen kilpailukykyä käsittelevä mielenkiintoinen blogikirjoitus:
http://blog.hse-econ.fi/?p=4884
Kerettiläisiä näkökulmia mutta mielenkiintoinen.

Hakki kirjoitti...

Igor

Kiitti linkistä. Mielenkiintoinen näkökulma, joka "teoreettisuudessaan" pitkälti ylittää ekonomikiinnostukseni tason.

Mielenkiintoani lisää ainakin se, että jos kilpailukyky per se on kunnossa, miksi vielä verotukia pitää heittää kilpailukykyä lisäämään? (No alakohtaisesti voi tietysti olla eroja ja laivanrakennus on niistä ehkä globaali esimerkki.) Palautuisiko kuvittelumme kilpailukyvyn heikkoudesta sittenkin vain siihen perinteiseen? Heikkoon myyntiosaamiseen?

Toinen on tuo kysymys vaihtotaseen merkityksestä säästöjen ja investointien tasapainossa. "Suomen pitkäaikainen ylijäämä on siis merkki siitä, että Suomessa ei ole investoitu niin paljon kuin olisi ollut mahdollista..."

Olisiko niin, että aiemmat investoinnit on "tuloutettu" myymällä sekä kansallista että yksityistä omaisuutta ja rahat pantu patjan tai palmun alle tai ne ovat ohjautuneet suoraan kotimaiseen kulutukseen, esimerkiksi kiinteistöjen ja asuntojen hintoihin? Ilmeisesti ne eivät sitten ainakaan ole ohjautuneet uuteen vientituloja kehittävään investoimiseen.

Tällainenkin, vuosikymmenten säästöjä kuormasta syövä eläin kyllä meistä löytyy. Onhan se niin helppoa jopa ylevää kuvitella, että kaikki on hyvin. Mutta Ikiliikkujaksi siitäkään ei ole.