28.8.2008 11.36 | hakki47 | Hyvinvointi, Politiikka, Virkamiehet, Ihminen, Varallisuuden hallinta, Oppiminen
On mielestän enemmän kuin välttämätöntä, että Suomi ja sen veronmaksajat kantavat kortensa kekoon rakennettaessa ja rahoitettaessa kehittyvien maiden ihmisten tulevaisuutta. Muistaakseni kansallisen kehitysyhteistyöpanoksen tavoite oli joskus 0,7 % jostain.
Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009-2012, Eduskunnan lähetekeskustelu, 25.3.2008, Lainaus vihreitten ryhmäpuheenvuorosta.
“Kehitysyhteistyön tarkoituksena on vähentää äärimmäistä köyhyyttä maailmasta, ja meillä rikkailla suomalaisilla on varaa ja velvollisuus kantaa osuutemme näistä talkoista kansainvälisten sitoumuksien mukaisesti. On häpeällistä, että Suomen kehitysyhteistyön rahoitus on taas jäämässä jälkeen jopa Euroopan neuvoston asettamasta 0,51 prosentin tavoitteesta vuoteen 2010 mennessä. Samaan aikaan YK:n 0,7 prosentin tavoite on karkaamassa koko ajan kauemmaksi.”
Poikkeuksellisesti sattui männä sunnuntaina käteeni Hufvudstadsbladet. Sen mielenkiintoisen artikkelin mukaan Rika Finland hjälper fattiga Ryssland, Bistånd: Östhjälpen 19,2 miljoner euro i fjol.
Ei. En kytke ajatustani Georgiaan. Ei niin tehnyt HBLkään. Kytky on paljon lähempänä tällaisen kunnon markkinataloususkovaisen sydäntä.
- Venäläinen Chelsea futisseuran omistaja Roman Abramov maksoi 30 miljoonaa euroa Andrej Sjevtjenkosta.
- Venäläinen öljymiljonääri Victor Vekselberg maksoi Fabergén munakokoelmasta 70 miljoonaa euroa.
- Venäläinen oligarkki Michail Prochorov osti kesämökin Rivieralta hintaan 500 miljoonaa euroa.
Ja totta kai heillä on oikeus käyttää rahansa miten haluavat. Hullun ilo on halpaa, sanoo vanha sananlaskukin. Ja ovathan nuo 600 miljoonaa toki aivan eri suuruusluokkaa kuin meidän vajaat 20 miljoonaa.
Mutta olisiko meidäkin jo aika jättää nuo 19,3 miljoonaa euroa käytettäväksi vaikka rekkaliikenteen haittakorvauksiin Kaakkois-Suomen asukkaille?
Pysyvä linkki | 4 kommenttia »
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti