Talous Temppelin Harjalla

15.10.2007 16.23 | hakki47 | Hyvinvointi, Työelämä, Politiikka

Taitaa työmarkkinoiden konsensus tulla tiensä päähän. Ja taitaa aika moni kansanedustaja päästä kunnanvaltuustosta tätä vauhtia. Tehyn toimet saattavat jopa auttaa räjäyttämään lian pois poliittisesta järjestelmästämme? Jaa, että miksi? Koska eduskuntavaaleissa koko poliittinen kenttä antoi tukensa naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkankorjauksille.

Vaalien jälkeen, vastuunkantajia edellä mainituille lupauksille on ollut enempi vähemmän. Erityisesti pääministerin (keskustapuolue) ja valtionvarainministerin (kokoomus) suulla on useaan kertaan todettu, että jo sovitun tason yli ei mennä. Ja edellisten hallitusten vastuunkantaja (demarit) moitti nykyistä hallitusta pitkälti itse rakentamastaan sotkusta. Ja yllätys yllätys, ketkä ovatkaan päättämässä työnantajan ominaisuudessa kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksesta. Samaiset puolueet.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen päättävän elimen nimi ei ole Markku Jalonen. “Työmarkkinasopimuksesta päättää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta. Siihen kuuluu 11 jäsentä. Heidän kaikkien nimien perässä lukee avoimesti kok (3), kesk. (3), sd (3), vihr. (1) tai vas (1). Puheenjohtaja, johtaja Pekka Palola, Tampere, sd.

Eduskunta on päätöksillään jo nyt imenyt kuntasektorin rahat, ehkä Espoota lukuun ottamatta. Koska kunnilla ei enää ole mistä ottaa, olisi yllä mainittujen henkilöiden syytä keskustella puoluetovereittensa Vanhasen, Kataisen, Cronbergin ja Wallinin kanssa. Puhuisivat ainakin samaa munkkilatinaa. Ja kassassa on rahaa.

Neuvottelujärjestelmä, jonka toimivuuden takeena on ollut keskinäinen kateus on romuttunut viimeistään siinä vaiheessa, kun Tehy irtisanoi TNJ-sopimuksensa Superin kanssa viime perjantaina. No Akava kai vikisee jatkossakin omaa erinomaisuuttaan.

Vieläkään ei kukaan voi perustellusti kertoa kuinka suuri on tulevan sopimuksen loppulasku nykyvaatimuksilla. Haarukka 450 - 2.500 miljoonaa per vuosi on luonteeltaan suuntaa-antava. Suurin ihmetyksen aihe lienee Superin ja Tehyn välinen päällekkäisyys:

Jos kuntatyönantaja maksaa palkkaa tehtävänimikkeiden, ei jäsenyyden perusteella Superiin mahdollisesti kuuluva Tehyn ammattinimikkeissä työskentelevä ei hyödy liittonsa sopimuksesta senttiäkään. Mutta Tehyyn kuuluva, Superin ammattinimikkeissä työskentelevä saa Superin sopimuksen mukaista korotettua palkkaa. Entäpä jälkimmäisen meneminen lakkoon, josta nyt ei ole kysymys? Jos kuntatyönantaja maksaa työntekijän jäsenyyden mukaan, ja edellä mainituilla perusteilla yksittäisessä sairaalassa on samaa tehtävää tekeviä joista osan palkkaa korotetaan, toisten ei. Mitäköhän tuumaa tasa-arvo valtuutettu? Onpahan mielenkiintoinen keitos.

Mutta joka kunnassa ja kuntainliitossa ja vastaavassa KUNTAPUOLUE odottaa vielä kieli pitkällä. Ja poliitikot ja poliittinen järjestelmä on päässyt nyt minne se kuuluu: Temppelin harjalle. Nimittäin, päätetään mitä tahansa, päätöksen tekevät poliitikot KESKENÄÄN. Siinä sitä sitten istutaan kavereitten kanssa eikä esteellinen ole kukaan.

Jos Tehyn osalta annetaan periksi, enkä oikein usko heidän venyttäneen jousta tähän asti vain huvikseen, vähintään Sairaanhoitosektori saanee korotuksen. Ihan vaan koulutustaustojen samanlaisuudesta johtuen se laajenee ainakin kattamaan koko Terveydenhoidon, ehkä jopa Sosiaali- ja Terveydenhoidon.

Aivan varmasti reippaan AKAVAn opettajat, insinöörit, lääkärit, … vaativat oman osuutensa haaskalta. Jos sitten kävisi niin, että kaikki kunnan virkamiehet saavat korotuksen uskommeko, että kiltit valtion virkamiehet tyytyisivät sopimaansa? Varmasti viimeistään nykyisen sopimuksen päättyessä, mutta mitä suurimmalla varmuudella ensimmäisen mahdollisen tekosyyn ilmaantuessa, he hankkivat itselleen samat korotukset.

Mahtaa Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus ja Elinkeinoelämän Keskusliitto kirota kiirettään? Olisi ehkä kannattanut odottaa? Mutta jälkiviisasteluahan tämä on. Mutta jäsenkunta ei sopimuksen tekijöitä kummallakaan puolella ainakaan selkään taputtele.

Jälkiviisastelua sen sijaan ei liene se mitä Suomen kansataloudessa tapahtuu? Ilman voimakkaasti kiihtyvää inflaatiota tästä ei selvitä. Samalla verotusta on kiristettävä tai muulla tavalla hankittava riittävästi rahoitusta. Ja kun rahaa ei ilmeisesti tällaisiä määriä vapaanakaan ole, ja kruunun kalleudet on jo myyty, se saattaa merkitä lisävelan ottamista. Tuskinpa kukaan muistaakaan, että Kataisen 150 miljoonan euron lisäpalkkapotin ohella piti lyhentää 60.000 miljoonan lainataakkaa 2.000 miljoonalla?

On mielestäni perusteltua väittää, että kansallinen kilpailukykymme kokee vähintäänkin kovan kolauksen. Pieninkin katalysaattori kaukaisesta kavalasta maailmasta saattaa, siis saattaa katkaista kamelin selän.