1.10.2007 11.35 | hakki47 | Blogit
Kaksi kolmmannes vuotta, joskus liiankin aktiivisena blogaajana, tuli tänään täyteen. Artikkeleita on 118, kommentteja on 296 ja aiheita on 27. Jääköön nyt rinnan röyhistelyt ja shamppanjat.
Olen viime aikoina käyttänyt enemmän aikaa kommentointiin - niin täällä kuin muualla, sekä keskustelupalsoilla että blogeissa - ja vähemmän itse kirjoittamiseen. Kommentointi ei juurikaan vastaa tavoitteitani - oman ajattelun kehittämistä tärkeiksi kokemieni asioiden osalta.(useimmiten) Ja myönnettäköön, että joskus ehkä on mukana myös 60-lukulaisen idealismia, siinä määrin kuin sitä vielä on säilynyt.
Kumpaankin, kirjoittamiseen ja kommentointiin, ja niiden yhdistelmään - vuorovaikutukseen ja kehittymiseen - itse väline antaa erinomaiset mahdollisuudet. Alan erittäin hyvin ymmärtää miksi journalistit ja lehtitalot pitävät blogeja ja keskustelupalstoja suuren prioriteetin pohteina. Mutta pohde voi heillekin, olla niin uhka kuin mahdollisuuskin. Kansalaiskeskustelulle ja vaikuttamiselle samoin - sekä uhka että mahdollisuus, joskin itse pidän sitä lähinnä yksinomaan mahtavana välineenä. Sitä paitsi - näillä näkymillä väline on tullut jäädäkseen ja se tulee vielä saamaan vielä monia uudenlaisia soveltamistapoja.
Käsitykseni mukaan Kauppalehti/Presso on ollut edelläkävijä nimenomaan sillä, että se antoi kenelle tahansa kirjoittajalle mahdollisuuden oman blogin pitämiseen ja ainakin jossain määrin kvalifioidun lukijakunnan. Se on minun kaltaisen kannalta välttämätön edellytys yleensäkään sille, että aloin kirjoittaa. Omat ajatukset kirjautuvat itselle, niihin voi palata, niitä voi analysoida, niistä näkee myös jossain määrin oman ajattelun muuttumisen. Pystyy tilastojen myötä havaitsemaan, mitkä itselle todella ovat niitä tärkeitä asioita ja arvoja. Toteuttaa sitä vanhaa kiinalaista sanontaa: Haaleinkin muste on parempi kuin paraskin muisti.
Eniten minua häiritsee, myös tässä meidän blogistossamme, kaksi keskeistä asiaa: postauksien hitaus ja kommenttien vähäinen määrä.
Postaukset päivittyvät arkipäivisin kiitettävällä nopeudella. Voisin kuvitella, että erityisesti silloin viive tulee kirjoittajan hyväksymisen viivästymisestä? Mutta onko viikon lopulla ja iltaisin tilanne sama?
Nopeudella on vaikutus kiinnostavuuteen ja vuorovaikutuksellisuuteen. Mielestäni asiallista väittelyä ei oikein saa aikaiseksi jos postauksien väli alkaa lähennellä vuorokautta, kahta. Nopeat kommentit, kritiikki, vastaväitteet, uudet näkökulmat olisivat juuri tämän välineen mahdollisuuksia oman ajattelun kehittämisessä.
Vähäinen kommenttien määrä riippuu luonnollisesti monista tekijöistä. Mutta aihepiiristä kiinnostuneitten lukijoiden määrä lienee viimeisessä vertailussa keskeisin? Voisiko olla, että väline on vielä niin uusi, että sitä ei ole sulateltu riittävästi; me suomalaiset emme vielä ole lakanneet jurnuttamasta ja puimasta nyrkkiä käsi taskussa? Vai onko vaan hyväksyttävä, että kriittistä massaa ei 5 + miljoonan väestöstä löydy? Mutta Lukumäärä tuo laatua.
Omankin havainnon mukaan kirjoittajien määrä on vähenemässä.
Mitä kannattaisi tehdä? Pitäisikö jotain tehdä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti