torstai 12. helmikuuta 2015

Kuinka monetta tulitaukoa kapinalle nyt rakennellaan?



Vladimir Stalinovytsh Putler on todennut; "Ennen kaikkea meidän täytyy tunnustaa, että Neuvostoliiton hajoaminen oli vuosisadan [1900-luvun] suurin geopoliittinen katastrofi". Varmaan hän on ajatuksessaan vilpitön. Mutta nuorena miehenä ja Neuvostoliiton kasvattina hän taitaa sittenkin tulkita geopolitiikkan historiaa väärin, omien silmälasien läpi, antaen kohtuuttoman painon omalle ajalleen? 

Neuvostoliiton hajoaminen oli itse aiheutetun kehityksen vääjäämätön huipennus. Vuosisadan katastrofi tapahtui noin 70 vuotta aiemmin Venäjän vallankumouksena ja sisällissotana. Vaan ei siinä varmaan mitään haittaa olisi, ellei lähes koko muu Eurooppa olisi nyt jo noin 100 vuotta silloisten tapahtumien seurauksista kärsinyt. Ja kun vanhat merkit yleensä paikkansa pitävät, jatkamme kärsimistämme. 

Oman vuosisataisen, vainoharhaisen menneisyytensä seurauksena ei Venäjällä ole tainnut missään historian vaiheessa olla riittävän pitkää rauhan aikaa, että yhteiskunnassa olisivat nousseet esiin kansalaisten oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen kohtelun aatteet ja mallit? Demokratiaa ei maassa koskaan liene koettu. Sitäkin enemmän sisäisten valtataistelujen ja epäluulojen pelkoa sekä uskoa ulkoisen uhkan todellisuuteen. Jälkimmäinen kai jopa korostuneesti 1917-1921 sisällissodan seurauksena? 

Ollaanko taas rakentamassa edellityksi yhden konfliktin jäädyttämiselle? Eikö niitä jo ole aivan liian monta? Tsetsenia x 2, Georgia eli Abhasia ja Etelä-Ossetia, Ukraina x 2, Moldova eli Transnistria, Krim, Donbas x X? Ja taitaa listasta muutama vielä puuttuakin, Afganistanista alkaen. Mihin näiden alueiden epävarmuuden jatkamista voidaan tarvita muuhun kuin epäluulojen lietsomiseen ja uhkailuun, tarvittaessa? Puhumattakaan siitä, mihin valittu hajoita ja hallitse strategia seuraavaksi johtaa? 

Toivotaan, että saavat aikaan tulitaon. Toivotaan, että saavat aikaan pysyvän rauhan. Toivottavasti Minskistä ei käsiin jää vain uusi München.

10 kommenttia:

Hakki kirjoitti...


Meidän kaikkien on syytä toivoa, että Minskissä saatiin aikaiseksi jotain, jonka seurauksena rauha Ukrainaan syntyisi. Mutta kokemukset Putlerin aiemmista vedätyksistä, tulitaukojen yksipuolisuudesta ja Venäjään sen johdosta kohdistyva kasvava luottamuspula, ei sellaisesta kyllä ensimmäistäkään positiivista signaalia anna.

http://www.talouselama.fi/uutiset/poro%C5%A1enko+venajan+ehtoja+mahdotonta+hyvaksya/a2292222
http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2015021219183954_uk.shtml
http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2015021219184200_uk.shtml
http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/734218/Merkel+Putin+painosti+separatisteja+tulitauon+hyvaksymiseen
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1423719087188.html



Ennemminkin jää kuva pettyneestä Poroshenkosta, jonka yli Putler on juuri kävellyt Tante Merkelin ja hänen aseenkantajansa Françoisin moista katseella seuratessa, kaikesta toivosta luopuneina. Tuskinpa tästä elementtejä rauhaan meidän ajallemme löytyy?

Tilanteen irvokkuutta, toivottavasti ei kuitenkaan enteellisyyttä vielä korostavat Venäjän aloittamat teläisellä sotilasalueella aloittamat 30 rykmentin (?)sotaharjoitukset ja sen television illalla lähettämä hupiohjelma, jonka huumori oli samaa luokkaa kuin Stalinin saatesanat Paasikivelle syksyllä 1939, tämän kertoessa Stalinin sopimusdiktaatin saavan Suomen Eduskunnassa myös hänen ja Molotovin äänet.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1423722308598.html


PS.

Toivottavasti Mistralit pysyvät St. Nazairessä. Vaan tuskinpa.

Hakki kirjoitti...

Kun en aiemmin löytänyt linkkiä tuohon edellä mainittuun 30 rykmentin sotaharjoitukseen liitän sen tarkemmat tiedot tähän.

http://www.hs.fi/politiikka/a1423716565868

"Samoihin aikoihin kun neuvottelut olivat päättymässä, Venäjä ilmoitti aloittaneensa suuret sotaharjoitukset kahdellatoista alueella. Harjoituksiin osallistuu muun muassa kolmekymmentä ohjusrykmenttiä, kertoo uutistoimisto Ria Novosti.

Ukrainan armeijan tiedottajan mukaan 50 tankkia, 40 panssaroitua ajoneuvoa sekä 40 ohjusjärjestelmää ylitti rajan Venäjältä Ukrainaan viime yönä rauhanneuvotteluiden aikana."

fun kirjoitti...

Tuttua tarinaa. Kuinkahan kauan tätä voi vielä jatkua ennenkuin leimahtaa todella.
EU ei jaksa kantaa vastuitaan lisääntyvistä ongelmakohteistaan kovinkaan kauaa.
Putin on tosikova peluri. Hän tietää, että EU on kaadettavissa sisältä ja sehän tuntuu olevan varsinainen päämäärä.
Siinäkään pelissä ei Suomelle hyvin käy.

Hakki kirjoitti...

Fun(deeraaja)

Olen valitettavan samaa mieltä. Toivoisin, että tähän Putlerin vedätykseen, siis sen hyväksymiseen, Merkel ja Hollande ovat saaneet Washingtonista. Muussa tapauksessa on kohta NATOkin de facto historiaa.

Kun jo pitkään olen ollut sitä mieltä, että paikkamme ei ole NATOssa sen täysjäsenenä alan suhtautua jo hyvin varauksellisesti tarpeeseemme olla edes EUn jäsen, EMUsta nyt puhumattakaan. Pinnalle nimittäin nousee vahva käsitys siitä, että ne kaikki ovat vain suurten maiden itselleen rakentamia valtapoliittisen pelin leikkikenttiä. Pienillä ei niistä ole hyötyä, eikä varsinkaan turvallisuuspoliittisesti, ominaisuus jolla itse laitoimme suurta painoa äänestyksessä pari vuosikymmentä sitten.

Pienen maan ainoana johtotähtenä on oltava tinkimätön oma etu ja vain se. Puettuna positiivisuuden ilmiasuun, luonnollisesti.

Kuten joku suuri ajattelija ;-) kai jossain totesi, historia ei toista itseään. Eivätkä vuodet ole todellakaan veljeksiä. Vaan muisteleppa kuinka kauan meni aikaa Münchenistä Gdanskiin? Vain 0.9.1938 - 1.9.1939, yksitoista viheliäistä kuukautta. Ja nykyisessä entistä nopeatempoisemmassa yhteiskunnassa menee tuskin sitäkään. Mistralienkin arvioidaan lähtevän St. Nazairesta viikon sisään!

Mutta ajatellaan positiivisesti; tuleepa puolustuksemme uskottavuus kohta testattua. Ei tarvitse enää turhaan asiasta pähkäillä.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Poroshenko on tainnut tilata Patrian tuotteita Puolasta. Tämmöisiä arvioita noista kuvista on esitetty.

http://stailker.livejournal.com/999992.html

Panssarivaunut se ilmeisesti ostaa venäläisiltä asetehtailijoilta, joiden ansiosta Venäjä on Ukrainan tärkein kauppakumppani kun ei kehtaa ostaa niitä suoraan Venäjältä.

Joka tapauksessa Minskin sopimus on taas pelkkää ajan ostamista. Kumpikaan osapuoli ei halua rauhaa vaan pelkästään hengähdystauon seuraaviin taisteluihin varautumista varten.

Hakki kirjoitti...

Satumainen

Olemme samaa mieltä siitä, että "Minskin sopimus on taas pelkkää ajan ostamista," mutta emme taatusti siitä, että "Kumpikaan osapuoli ei halua rauhaa vaan pelkästään hengähdystauon seuraaviin taisteluihin varautumista varten."

Aika kun on, määrättyyn rajaan asti, yksin Venäjän puolella. Se raja kulkee joko siinä milloin Putler Venäjällä syrjäytetään (ei näkyvissä olevassa tulevaisuudessa kovikaan todennäköistä) tai milloin jenkit ohittavat NATOn eurooppalaisten "vallanpitäjien" tahdon ja alkaa suoraan tai välillisesti aseistamaan Ukrainaa (epätodennäköistä, joskin mielestäni todennäköisempää kuin edellinen).

Mutta katsotaan nyt ensin, mitä tapahtuu sunnuntaina (aselepo?) ja mitä tapahtuu Mistraleille ensi viikolla.


PS.

Sotaa käyvät ja itseään puolustavat (suhteellisen) pienet valtiot ostavat ja ottavat vastaan aseistuksensa sieltä, mistä sitä on saatavissa. Useimmiten vielä hinnalla millä hyvänsä. Suurten valtioiden ja hyökkääjien ei moista tarvitse miettiä. Riittävästi on saatavissa omista "sodanajan" varastoista. Eli eivätpähän turhaa varastoissa vanhene.

Anonyymi kirjoitti...

Tahtomatta tulee mieleen meidän talvisotamme. Surkuttelijoita löytyy, mutta kukaan ei halua auttaa.
Kaikkien rauhaa rakastavien maitten tulisi liittyä NATO:on.

Hakki kirjoitti...

A no nymous

Ja myöskin jatkosodan päätös:

Miltä mahtoi Suomessa tuntua vuonna 1939 ja 1940 kun Saksa esti Italista ostettujen ja jo maksettujen sotatarvikkeiden viennin Suomeen, lentokoneita, torpeedoveneitä, tykistöä?

Miltä mahtoi Suomessa tuntua 4.9.1944 kun aseleposopimuksen mukaisesti Suomi lopetti vihollisuudet mutta Venäjä sen kun jatkoi, vielä vuorokauden? Vähemmän häiritsi varmaan se, että jälkikäteen asiakirjat muokattin siten, että kyseessä olisi ollut aiemmin aselepoa allekirjoitettaessa sovittu juttu. Onneksi olimme saaneet tiedon tapahtumista Romanian Bessarabiassa, siis nykyisessä Moldoviassa tai Transnistriassa tapahtuneesta vastaavasti tapahtumasta riittävän ajoissa. Siksi suomalaiset ohjeistettiin pysymään asemissa ja olemaan vastaamatta tuleen.

fun kirjoitti...

Niinpä, tulitauko Ukrainassa on taas meneillään.
Kyllä länsimaat ovat oikeita luopioita kun eivät auta Ukrainaa. Niin se vaan on, että Putin pitää pilkkanaan länsiliittoa.

Kyllä panee vihaksi (vaikka ei saisi) tämä eurooppalainen yksinkertaisuus.
Musulmaanit panevat kalasnikoveillaan koreasti. Eurooppa kantaa kukkasia muistoksi. Voi taivas tätä yksinkertaisuutta. Poimitaan Välimerestä ja alistutaan pomittujen tahtoon. Idän jättiläinen president Putin nauraa partaansa näille eurooppalaisille suklaansyöjille.

Kusessa ollaan ihan omaa tyhmyyttämme. Kukahan se oli, joka piti EU:ta niin hyvänä, euroa erinomaisena ja NATO:a pahana?

Taitaa Halla-Ukko olla uusi Agricola kun opettaa suoimalaisille luupäille maailman kovuutta.

Hakki kirjoitti...

Fun(deeraaja)

Halla-ukko, kuka hän sitten lieneekin ;-) saattaa ihan oiekastikin opettaa maailman kovuutta. Vaan, valitan, ei siihen Halla-ukkoja tarvita.

Saatat olla muuten oikeassa arvostellessasi eurooppalaista yksinkertaisuutta. Siitä taitaa juuri olla pitkälti kysymys.

Ainakin kun ajattelee sisäistä koheesioitamme. Sitähän ei ole, eikä ole tainnut koskaan Rooman valtakunnan tuhon jälkeen ollakaan?

Asia, joka minua kieltämättä hiukan kommenteissasi vaivaa, on ajatus, että Välimerestä ei pitäisi ketään pelastaa. Eihän voi olla sen paremmin moraalisesti, kuin eettisesti, kuin inhimillisestikään kestävää, että katsomme vierestä, kun EUn ulkopuolelta tulevat - todennäköisesti lähtöalueittensa yrittelijäimmät hukkuva kylmään mereen vain siksi, että meillä menee ihan hyvin ilmankin.