Kl´on, kl´ei.
"Toivon, että jokainen suomalainen ymmärtää, ettei mennyt aika enää palaa." Urpiainen on puhunut. Mutta ymmärsiköhän mitä sanoi? Ja ymmärsiköhän mikä hänen ja demareiden ja kokiksien ja Jyrki-boyn vastuu tilanteessa on? Ja kaikesta eniten kiinnostaisi, millä eväillä tämä kaksikko nyt kuvittelee Suomen selviävän? Sillä Suomen selviämisestä on kysymys.
Kun koko Euroopan kysyntä taantuu, eikä Saksan ohjeistama EKP pysty irtaantumaan Berliinin ohjauksesta, kun suuri osa Suomen teollisuudesta on jo muuttanut tai harkitsee muuttamista maasta ja työpaikat sen myötä katoavat, kun edes kansallisiin kipupisteisiin kuten SoTe- ja kuntasektorien tehostaminen ei osata löytää ratkaisuja, ei selviäminen todellakaan ole itsestäänselvyys.
Lienee kaikille kuitenkin selvää, että valtio ei Suomessa sen paremmin elvytyksillä kuin muillakaan täsmätempuilla suomalaisia pysty järjellisesti työllistämään? Ne nyt keskustelussa ilmenneet muutama sata miljoonaa menevät nekin, tutun kaavan mukaan ns. Kankkulan kaivoon., omien puolueuskovaisten tai vierasmaalaisten ammatti-ihmisten palkkoihin.
Mutta katsotaanpa miten totaalisen sekamelskan kanssa olemme todella tekemisissä, mistä ajasta pitäisi ponnistaa. Minkä asioiden korjaamisesta pitäisi lähteä liikkeelle parantamaan tulevaisuutemme edellytyksiä samalla kun mietimme lyhyen aikavälin keinoja kilpailukykymme parantamiseksi.
http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/blog/9803/aselaki-turvakamerat-vai-kasvatus-uusiksi
Kun vielä muistamme ne vajaat 20.000 huostaan otettua lasta, joiden varassa tulevaisuutta Suomeen on rakennettava ja joille tulevaisuutta Suomessa on rakennettava, jokaisen meistä pitäisi myös muistaa miten pieni ihminen tulkitsee sitä mitä me sanomme? Mitä me teemme?
Ja mitä siitä seuraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti