Nyt Finnair, Ilmarinen ja varuskuntien sijainti tai Vehviläinen, Sailas ja Wallin ovat vuorostaan kansakuntamme kaapin päällä? Ja taas vain yksittäiset ilmiöt, jotka ovat tällä kertaa median uutiskynnyksen ylittäneet.
Olemmeko me johtomme ansainneet? Johtavatko he meitä meidän arvojemme mukaisesti? Kansakunnan ja kansalaisten eduksi?
- Wallin valehtelee toistuvasti, kuten niin moni kolleegansa, hätäpäissään osallisuudestaan varuskuntien lakkauttamisessa.
- Katainen ottaa toistuvasti niskalenkkejä markkinavoimista ja puhuu, vastoin parempaa tietoa mitä tahansa, ettei suosio romahtaisi. Ja rahaa on, takaan sen.
- Urpiainen jatkaa edeltäjänsä linjoilla, hankkii takautuksia Kreikan saataville ja tekee mitä virkamiehet, siis oman puolueen virkamiehet käskevät.
- Guzenina kieltäisi parveketupakoinnin, suosii II olutta ja loistaa onneksi muuten poissaolollaan.
- Kyllönen rakentelee ruuhkamaksuja Helsingin valtateille.
- Räsänen muuttaisi Mustat Maijat kuntien ja valtion yhteispalvelupisteiksi mutta muuten jatkaa poliisin alasajoa.
Aivan oman mainintansa arvoinen on oikeuskansleri Jonkka, jonka päätöksistä tuskin yksikään on edes ajattelulähtökohdiltaan perustunut niinkään kansanvallan, kuin puoluevallan pönkittämiseen?
Eikö jo yksin tästä todella pintapuolisesta läpikäynnistä ala selvitä parlamentarismimme rakenteellinen perusongelma? Hallituksessa istuvat ministerit edustavat puolueita, sekä lakeja säätäessään kansanedustajina että toimiessaan ministereinä. He valikoituvat valtioneuvoston jäseniksi aivan muilla eväillä kuin henkilökohtaisen kyvykkyyden perusteella sen paremmin johtaa toimialaansa kuin johtaa alansa lainvalmistelua. Parhaimmillaan ja pahimmillaan he antavat puolueideologiansa mukaista "poliittista ohjausta".
Meillä niin mielellään perustellaan puolueiden roolia päätöksenteon ennustettavuudella. Kuitenkin - onneksi - kansalaiset valitsevat kansanedustajiksi yksittäisiä henkilöitä, jotka kuitenkin käytännössä vain puoluekoneisto voi ehdolle asettaa. Eduskuntaryhmillä on, perustuslain 29§ vastaisesti, sitten oikeus de facto rajoittaa edustajan äänestys- ja puheoikeutta ja vielä sanktioida rikkomukset. Tämä johtaa väistämättä demokratian heikkouden, kyseenalaisen tehokkuuden lopulliseen katoamiseen.
Tässä päättämättömyyden tilanteessa olemme nyt. Ja olemme korostetusti olleet jo vähintään viimeiset yli 3 - 4 vuotta. Kun suuria muutoksia ei uskalleta tehdä tilanteissa, jotka edellyttävät suuria ratkaisuja asiat venyvät ja paukkuvat ja ratkaisut mutkistuvat entisestään. Kyvyttömyydelleen ratkaista kansakunnan olennaisia ongelmia, puolueiden opetuslapset kehittävät korvaavaa toimintaa itselleen näyttääkseen edes jollain tavalla tarpeellisilta.
Maamme keskeisin ongelma ei ole työpaikkojen katoaminen, ei euron kriisi, ei veli venäläinen eivätkä NATOn "sudet", ei kasvava velkaantuminen, ei väestön ikääntyminen, eivät ne ihmiskunnan kuuluisat perisynnit kateus, ahneus ja itsekkyys, eivät edes puolueet tai puoluerakenne sinänsä. Keskeisimpänä ongelmana on puolueiden irtaantuminen kansalaisten kontrollista. Se rakenne, jonka olemme antaneet syntyä 1960-luvulta alkaen. Se rakenne, jota puolueet viimeksi vaalirahasotkujensa seurauksena rukkasivat itselleen entisestäänkin sopivammaksi ja itsellisyytensä takaavaksi. Se rakenne, joka ei enää tähän päivän istu.
Kun useassa aiemmassa artikkelissani olen syitä yksilöinyt, niiden seurauksia perustellut ja ratkaisuvaihtoehtoja esittänyt, kirjaan tähän vain muutaman keskeisen ehdotuksen.
- Perustuslain 29§ rikkomisen sanktiointi.
- Puolueista riippumattoman perustuslakituomio - istuimen perustaminen.
- Julkisista varoista tapahtuvan puoluerahoituksen kieltäminen ja sen siirtäminen pelkästään yksityisrahoituksella tapahtuvaksi.
- Puolueiden itselleen ja "lähipiirilleen" nyt keinotellun kiinteistö-, osake- yms. omistuksen palauttaminen valtiolle ja yksityistäminen soveltuvin osin.
- Kunnallisen itsehallinnon lakkauttaminen ja maakunnallisen itsehallinnon perustaminen.
Mutta olen todella esittänyt ihan samoja asioita jo aiemminkin, yksityiskohtaisemmin esimerkiksi ehdotuksessani nykyhallituksen ohjelmaksi. Ja kestävyysvajeesta esimerkiksi tässä.
PS.
Viimeaikaiset tapahtumat ovat kasvattaneet rakenteellisten muutosten tarvetta vielä yhdellä. Työeläkelaitosten ja vastaavien osallistumiseen yritysten, erityisesti valtion- ja pörssiyritysten hallitustyöskentelyyn. Se on yksinkertaisesti saatava elinkeinoelämän ja demokratian toteutumisen kannalta haitallisena kartelloitumista edistävänä loppumaan.
2 kommenttia:
Hyvälle viihdyttäjälle on eduksi elää ihan toisella planeetalla, koska yleisö haluaa häneltä irtiottoa arjesta.
Valitettavasti puolueet ovat myös irtaantuneet arjesta ja tunkevat ehdokkaiksi ja virkamiehiksi muilla planeetoillla elävää sakkia. He ovat huonoja taiteilijoita eivätkä näin ollen kykene herättämään yleisön mielenkiintoa, ja johtajina he ovat katastrofaalisen huonoja.
Valtion hallinto on musta-aukko, joka imee valtavan määrän rahaa ja tukahduttaa yksityisen sektorin.
Tällä hetkellä kansan halu muutokseen näyttää kanavoituvan rettelöitsijöiden äänestämiseen, mistä kiitos tärkeitä asioita pimittävälle medialle. Raivo kasvaa ja alkaa näkyä äärivasemmalla ja Persujen riveissä, jotka saavat vahvistusta sitä mukaa kun porukka hylkää vanhoja puolueitaan. Vasemmistoliittokin pääsee vielä apajille jos sen johto malttaa irtaantua konsensuksesta ja ottaa mallia Soinista, joka puhuu kansalle eikä kavereille.
Äärioikeistokin on nousussa. Nyt se etsii kotia Perussuomalaisista, jotka ovat vielä liian humaltuneitta jytkystä nähdäkseen tilanteen selvästi, mutta he ovat maltillista vasemmistoa ja Rami Sipilän tasoiset murheenkryynit alkavat pikku hiljaa ottaa päähän. Niinpä äärioikeiston ei tarvitse kuin onnistua muodostamaan puolue, joka ei keskity sisäiseen valtataisteluun, mihin Vapauspuolue on kuolemassa, ja kannatus on taattu.
Tällä hetkellä keskiluokalla pyyhkii vielä suhteellisen hyvin, mutta kun se alkaa olla uhattuna niin porvaritkin alkavat radikalisoitua, ja rikkaat tunnetusti kannattavat sitä joka vaikuttaa pitävän parhaiten huolta heidän omaisuuedestaan, olipa kyse millaisesta nilkistä tahansa.
Tää tilanne alkaa kuule vaikuttaa pahalta ja talouskriisi on pahenemaan päin.
Satunnainen raportoija, kiitti kommentista
Nasevasti ja laittamattomasti analysoitu.
Lähetä kommentti