Markkinataloudesta kartellitalouteen

Ihminen tarvitsee kaikenlaisia markkinoita. Rahamarkkinat ovat vain yksi niistä, joskin Ronald Reaganin ajoista lähtien merkitystään jatkuvasti kasvattanut markkina. Muistaakseni niiden osuus USAn kansantulosta oli kasvanut 41 %iin vuoden 2007 loppuun mennessä.

Olen vankkumaton markkinatalouden kannattaja koska uskon, että se on vähiten huono niistä arvonmäärityksen ja vaihdannan välineistä, joita ihmiskunta on tähän asti kokeillut. Ihan siis sama logiikka kuin demokratiasta yhteisön hallintomallina.

Markkinatalouden mallimaana on perinteisesti pidetty Yhdysvaltoja. Ja itseään he pitävät, osin syystä, myös demokratian mallimaana. Mutta viime aikoina uutisoiduista tiedoista päätellen, se ei sitä enää ole. Voi perustellusti väittää, että rajoittamattoman vapaa, globaali rahoitusmarkkina on perussyy nykyiseen globaaliin taloustaantumaan tai – lamaan. Tiedä nyt tässä vaiheessa mikä siitä lopulta muodostuu.

Markkinatalous on kilpailutalous ja hyvä niin. Kilpailu pitää hinnat kurissa ja ohjaa resurssointia. Kilpailu johtaa myös siihen, että joku aina voittaa. Aikaa myöten ääritapauksessa mutta väistämättömyyden pakosta, jossain vaiheessa on jäljellä vain yksi kilpailija. Hyödyttääkö kilpailu enää silloin sitä yhteisöä joka sen loi? Entä kun toimijoita on enää muutama? Onko silloin enää kyse taloutta hyödyttävästä kilpailuun pohjautuvasta markkinataloudesta? Pitäisikö silloin ennemminkin puhua kartellitaloudesta tai oligarkkitaloudesta?

Yhdysvallat lienee ollut edelläkävijä myös kilpailun rajoittamisessa, koska markkinat toimivat vain jos kilpailu on aitoa. Googlesta nimellä antitrustlaws löytyy lisätietoa. Minä valitsin ensimmäisen.

”Antitrust and Unfair Competition law were passed under the belief that the economy functions best when competitors have limits for permitted activities. Activities governed by law include monopoly, pricing limitations, predatory practices, merger control, advertising etc. Related areas include: consumer protection, torts (wrongful interference, slander, etc.), intellectual property, employment, contracts, etc.”

Aloin nimittäin ihmetellä, että pankkisektorin osalta sieltä esillä on ollut varsin harvoja, mutta jatkuvasti toistuvia nimiä Bank of America, Citicorp, GoldmanSachs, Wells Fargo, ChaseManhattan, Merril Lynch. Mikä mahtaa olla näiden markkinaosuus? Sen jälkeen kun muutama tuhat miljardia veronmaksajien rahaa on niihin kaadettu. Osavastaus tuli täältä.




Ollaankohan USAssa jo tilanteessa, että rahamarkkinatalous on, jälleen kerran, muuttunut kartellitaloudeksi? Vai onko koko kansantalous jo muuttunut kartellitaloudeksi? Ja nyt sitten peli jatkuu siihen asti, että vain yksi selviää ja hyötyy? Kokemuksesta tiedän, että kartellista ei hyödy ainakaan asiakas.

PS.

Ovatko jenkkipankit nyt niin suuria, että ne eivät enää voi kaatua? Vai ovatko ne niin suuria, että ainoa mahdollisuus tervehdyttää USAn ja maailmantalous on kaataa ne?