Nyt alkaisi olla aika unohtaa päivästä toiseen vaihtelevat, toisiaan korville lyövät ennusteet talouden tulevaisuudesta. Tulevatpa ne aivan mistä tahansa. Paljon parempi on katsoa taaksepäin päivä, viikko, kuukausi tai pari. Arvioida muutoksia ja niitten syitä. Ja oman osaamisen perusteella ennakoida mitä muutoksista saattaa seurata. Ja ryhtyä sen perusteella toimeen.
Omia johtopäätöksiäni tähän asti ovat esimerkiksi seuraavat:
Pörssien pohjaa ei ole vielä nähty. Eikä vähään aikaan vielä nähdäkään. Palataan asiaan ensi talven loppupuolella. Eli vajaan vuoden kuluttua.
Kun maailman talous kokonaisuudessa taantuu, siitä kärsivät eniten – syvempi taantuma ja pitempi kesto - pienet vientivetoiset valtiot. Maailmantalouden ulkoistetut alihankkija- ja sopimustoimittajat. Siis arvaapa ketkä.
Eripura jopa toiminnan oikeasta suunnasta, keinoista nyt puhumattakaan, kasvaa Ensimmäisessä maailmassa yleensä ja EUn ja euro-alueen sisällä erityisesti. Ilman vahvoja, tietoisia ponnisteluja ne saattavat jopa johtaa pysyviin repeämiin ja vastakkainasettelun korostumiseen.
Suomessa työttömyys kasvaa ainakin seuraavan vuoden, mahdollisesti kaksi. Toivottavasti emme päädy edellislaman tasoille.
Asuntovelallisille tulevaisuus ei lupaa hyvää, paitsi jos kuuluu niihin onnekkaisiin joiden työpaikka säilyy.
Nousua emme voi tällä kertaa laskea sen paremmin metsäteollisuuden kuin Nokiankaan varaan. Eikä sitä tule edelleenkään muusta kuin viennistä.
Jos mitään odottamatonta, uutta ei tällä kertaa ilmaannu saamme parhaitten perinteittemme mukaisesti päällemme vielä osaavan väestön maastamuuttoaallon.
Maailman setelirahoitus tulee johtamaan massiiviseen inflaatioon. Ei välttämättä kuitenkaan hyperinflaatioon 1920-luvun Saksan tai 2000-luvun Zimbabwen tapaan. Mutta noin vuoden parin kuluttua kannattaa lainaa ottaa niin paljon kuin irti saa ja sieltä mistä sattuu saamaan.
Olisiko siinä riittävästi lähtökohtia positiivisen tulevaisuuden rakennuspalikoiksi? Tuleeko sinulla mieleen muita? Haluatko kertoa niistä muille? Kommentteja otetaan kiitollisuudella vastaan.
Kirkkoveneeseen pääset suorinta tietä painamalla tästä.
4 kommenttia:
Moi!
Minusta tämä:
"Paljon parempi on katsoa taaksepäin päivä, viikko, kuukausi tai pari. Arvioida muutoksia ja niitten syitä. Ja oman osaamisen perusteella ennakoida mitä muutoksista saattaa seurata. Ja ryhtyä sen perusteella toimeen."
on erinomaisesti todettu ja tiivistetty! Tulevaisuutta emme voi tietää, mutta viime aikojen tapahtumien syyt ovat ainakin jossain määrin selviä. Niiden pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä ja ohjata toimintaa.
- Janne
janne
Kiitti kiitoksista. Ajattelin kakistaa ulos asian, joka on mieltäni painanut. On tuntunut, että liian moni uskoo mestareiden opetuksia. Ja unohtaa vastaavansa ratkaisuistaan ensi sijassa itselleen. Jos joskus on aika jossa tulevaisuudesta ei tiedä mitään, se on nyt.
"Katse eteenpain"
hakki47
Ennustukset, varsinkin puoluekasitteisiin rakennettuna, ovat epajarkevia parhaimmassakin tapauksessa, saati sitten taloudellisia. Ne voivat olla yhta hyvia, muttei koskaan parempia kuin niiden luojat ja niista koko mailman tila on antaa selvimman kuvan jos siihen on halua lahemmin tutustua. On helppo sanoa loukkauksia ja silla osoittaa oman tyhmyytensa. Niin kauan kuin ratkaisuja etsitaan ulkopuolelta, tuntematta vaikeuksien rakentajaa, ei koskaan tulla paasemaan vaikeuksista eroon. Ne kasaantuvat ja lopulta sortuvat omaan mahdottomuuteensa jonka mukana menee sen kaikki viisaimmatkin rakentajat.
Tama ei ole ennuste, vaan silmin nahtava, tapahtumassa oleva fact. Rakentamalla siltoja "virtuaaliseen realiteettiin", huomiseen, seurauksena on poikkeuksetta, etta tamanpaivan tyot jaavat tekematta, tyot jotka ovat "kaden ulottuvilla" ja joiden "palkinnot" eivat huuda rahallisia voittoja, mutta jotka tulevat ilman "rukouksia" ja kovaa raadantaa tekijansa luo.
Ei "isanmaata" tarvitse puolustaa, suojella, se tulee toimeen, niin kauan ja paremmin, kunhan sen kansalaiset lakkaavat riitelemisen keskenaan ja naapureidensa kanssa.
Meille on "annettu" kaikki mahdollisuudet ja vapaudet toimia talla planeetalla, mutta emme ole oppineet nakemaan, etta vapaus edellytta ja on mahdollista vain silloin kun olemme vapaat typerista puolueajatuksista ja niiden vaatimista typerista teoista.
Karl
Olen kanssasi samaa mieltä. Syyt on syytä selvittä ennen kuin korjaamaan kannattaa ruveta. Joskus siinä onnistumme, mutta kun yhteiskunnalliset ilmiöt ovat varsin monisyisiä jäädän helposti tasolle, jossa tärkeää ei ole syyn vaan syyllisen löytäminen. Ja sillä taas ei ole väliä onko se syyllinen todella syypää ongelmaan. Liian monella kun on liian paljon menetettävää, jos syyt selkiäisivät.
Tuossa mitä kirjoitat ilmiöiden ensisijaisuudesta, en voi kuin olla kanssasi samaa mieltä. Meiltä ihmisiltä (siis Ensimmäisen maailman ihmisilta) katoaa kovin helposti fokus siihen mikä on ensisijaista. Aivan samalla tavalla kuin menestys ainoastaan sanakirjassa edeltää työtä, aivan samoin sen tekee myös raha. Nyt liian monet yrittävät ohittaa sen työn päästäkseen kiinni rahaan. Jotkut onnistuvat jonkin aikaa; aikamme "sankareita", joista kirjoitetaan varmaan joskus legendoja. Useimmat eivät onnistu, eikä heidän kohtalostaan kukaan kirjoita mitään.
Ja joskus tulevaisuudessa niitä legendoja kerrotaan jälkikasvulle satuina. Kun taas kerran yritetään opettaa lapsille hyvän ja pahan eroa. Toivottavasti ihmiskunta saa elää niin kauan, että oppi menee perille. Aikuisten toimintaan.
Lähetä kommentti