Tupo on kuollut, eläköön Tupo

22.5.2008 6.52 | hakki47 | Työelämä

Vuonna 1968 olin neuvottelemassa ensimmäistä työehtosopimustani, silloin työntekijäpuolella. Tuli Tupo. Ei ollut kivaa, kun piti samalla lukea Yleisen liiketaloustieteen tenttiin HKKKlle. Raamit määräsi silloin kuitenkin Tupo. Mutta kyllä neuvottelutulos aikaansaatiin. Oli se vaan niin hullu vuosi.

Muutamaa vuotta myöhemmin olin tekemässä “seminaarityötä”, samaan oppilaitokseen. Aiheenani, ehkä ymmärrettävästi, “Näkemyksiä yritysdemokratian soveltamisesta Suomessa”. Kun, silloin jo entisen elämäni vuoksi, olin saanut kontakteja työnantajapuoleen pääsin myös haastattelemaan heitä tästä, silloin ajankohtaisesta, aihepiiristä.

Muistan aina millä tavalla, “puhelinlankaa pitkin”, eräs haastattelemani työnantajaliiton asiamies suhtautui siihen, että olin julkaisut hänen ilmaiseman ajatuksen: Ensisijaisesti suosisimme toimia-ala- tai yrityskohtaisia sopimuksia. (vast.) Ei muuten tykännyt. Taisi pelätä uraansa?

Nyt, tasan 40 vuotta myöhemmin EK on nyt päättänyt luopua TUPOsta. Ehkä suhdanteet ovat juuri nyt luopumisen kannalta otolliset? Ja mikä että ei? Mutta enpä jaksa uskoa, että Suomi olisi nykykunnossa ilman Tupoa. Mutta mitä ihmeen väliä sillä on? Mennyttä, mikä mennyttä?

Pienen maan suurin voima on yhteenkuuluvuus, yhteisöllisyys jopa yhteisvastuu, joka itse asiassa kuuluu kumpaankin edelliseen. Tupo, tosin viime aikoina aivan liian mekanistisesti toteutettuna, oli vientikelpoinen pienen maan innovaatio. Kun nyt vannotaan globaaliin liberaalin markkinatalouden nimeen taidetaan unohtaa, että kotipesän on oltava kunnossa?

Pahan päivän varalle.

Pysyvä linkki | Muokkaa | 2 kommenttia »