Energia ja ruoka maapallon pullonkauloina

23.5.2008 10.27 | hakki47 | Hyvinvointi, Raha & valta, Työelämä, Politiikka, Kauppa, Ihminen, Varallisuuden hallinta

Siis tulevaisuudessa. Ei nyt. Eikä meillä. Mitä nyt huomattavalla osalla ns. mutakuonomaista. Afrikassa ja siellä jossain muualla, jossain kaukana.

Voimmeko me todella väittää, että esimerkiksi bensiinin hinta lähestyy meillä kipukynnystä? Hinnasta 75 %, siis kolme neljännestä, on veroa. Veron osuus nyt noin 1,50 euron litrahinnasta on siis 1,12 euroa. Rahoitamme suuren osan julkisista palveluistamme sillä verolla. Ostamme sen sitä paitsi ns. markkinahintaan maista, jotka käyttävät myyntitulot asevarusteluunsa ja hallitsevan luokkansa öykkäröintiin. Emmekä yksin me. Sitä tekevät kaikki muutkin.

Ei meiltä ruokakaan ole loppumassa. Ennemminkin olemme tähän mennessä olleet huolissamme ylituotannosta, ja sen hyvinvointiamme rajoittavista kustannuksista. Se, että siellä jossain ihmiset osallistuvat ruokamellakoihin tai osallistuvat öljy-yhtiöitä vastaan suunnattuihin mielenosoituksiin, ei meitä voisi vähempää kiinnostaa. Oikeesti. Eikä ketään muitakaan.

Hyväksymme markkinoiden ns. näkymättömän käden, joka yhä enemmän alkaa muistuttaa globaalia ahneitten ökyjen pelipöytää, jossa jokainen uusi jako kasvattaa pelureiden voittoja. Samalla pienennämme panoksiamme globaalin taloudellisen tasa-arvon kehittämiseen, pienentämällä kehitysapumäärärahojamme. Sitäkin tekevät kaikki muutkin.

Rakennamme itsellemme erilaisia suojamuureja, sekä taloudellisia että todellisia, jolla pyrimme pitämään ”ulkopuoliset” tuotteet ja ihmiset edelleen siellä minne ne kuuluvat – ulkopuolella. Ja kuorrutuksena hyvinvointikakkuumme, laskemme tulevaisuutemme sen varaan, että palkkaamme ns. kehitysmaista heidän itsensäkin tarvitseman koulutetun työvoiman. Kuten kaikki muutkin.

Ja lisäksi olemme huolissamme poliitikkojemme epärehellisyydestä ja moraalittomuudesta.

Pitäisikö samalla vilkaista peilin?

Voi tätä maailmantuskaa.

Pysyvä linkki | Muokkaa | 13 kommenttia »