lauantai 28. maaliskuuta 2015

Maailman parhaiten koulutettuja idiootteja



Kaksi mielenkiintoista artikkelia saman asian samalta puolelta, kehittymisen esteistä kehdosta hautaan. Näin meitä vaalien alla siunataan. Toissa päiväisessä Hesarissa Taneli Heikan kolumni Peruskoulu tuhosi Suomen – meillä on maailman parhaiten koulutetut idiootit ja Talouselämän nettiversion uutisessa Miten korjata Suomen yliopistojärjestelmä? - "Yksiköiden määrä pitää puolittaa ja rajoittaa opiskeluoikeutta". Se taas perustuu Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanin Arto Mustajoen ja Aalto-yliopiston rehtorin Tuula Teerin Elinkeinoelämän valtuuskunnalle EVlle tekemään analyysiin INNOVAATIOIDEN PERUSTA MURENEE– Yhdeksän ehdotusta yliopistojärjestelmän korjaamiseksi. Tiukkaa asiaa mielestäni kummassakin. 

Kehittymisen, tutkimuksen ja koulutuksen, oppimisen ja osaamisen merkitys ja varmasti myös yleinen kiinnostus aihekokonaisuuteen kasvaa varsinkin tällaisina aikoina, kun mikään ei maassa tunnu enää oikein toimivan. 

Peruskouluksi meille viritetty varsin valtio- tai yhteiskuntajohtoinen järjestelmä lupasi kaikille koulutuksen tasa-arvoa, ainevalikoiman monipuolista kattavuutta ja opetuksen vaikuttavuutta. Kun itse kuulun siihen suomalaisten vähemmistöön, joka tuntee peruskoulun vain kertomusten ja omien lasten ja lastenlasten toimien havainnoinnin seurauksena myönnän, että en kuulu sen ihailijoihin. Kun opetuksen lähtökohtana on samaa kaikille ja rahoituksen vuosikymmenten tiukkuus on tehnyt tasa-arvosta tasapäisyyttä. Valitettavasti ehkä liiankin usein heikkoimpien, eikä kai koskaan parhaimpien ehdoin

Olen niistä aika usein jutun jos toisenkin väsännyt. Kaikkiaan yli 30.

Eniten Heikan kirjoituksessa huomio kuitenkin kiinnittyi kommentointien määrään. 345 kommenttia puolesta ja vastaan on paljon, oltiinpa vahvasti joko asiallisilla tai asiaan kuulumattomilla perusteilla. Tärkeästä asiasta on toki kysymys. Itseäni pohdituttaa, miten merkityksellistä kansallisen kilpailukykymme kannalta PISA-arvostelu oikein on? Sekä välittömästi koululaisen oppiman tiedon osalta, että välillisesti hänen kyvyssään tehdä ratkaisuja. Tämä pohde herää siitä, että nykyisten päättäjäsukupolvien kyvyt eivät aivan ilmeisesti riitä yhteiskunnallisten kokonaisuuksien hallintaan.

Suomalaisen yliopisto-, vai pitäisikö sittenkin ennemminkin puhua korkeakoulujärjestelmän taso huolettaa sekin säännöllisin väliajoin. Sivusta ihmettelevänä herättää kiinnostusta se, miten meillä on varaa tai edes tiedollista kykyä, tarpeesta nyt puhumattakaan, ylläpitää 272 yliopistoyksikköä? Siinäkin mielessä Mustaojan ja Teerin teesit tuntuvat todella perustelluilta. Samoin jos huomioidaan suositus siitä, että kandidaatti- ja maisterintutkinnot pitäisi eriyttää ja samalla automaattinen opiskeluoikeus maisteriopintoihin
asti tulisi kyseenalaistaa. 

Itse asiassa korkeakoulujen opintoputki voisi rakentaa siten, että käytännön tason koulutus, eli kandidaattitaso mahdollistuisi jokaiselle, jonka kyvyt siihen riittävät ja maisteritaso olisi "tieteen- ja tutkimuksen" ensimmäinen taso, vain motivoituneille ja tutkimustietoaosaaville. Sillä yhtä vähän kuin meillä riittää osaavia opettajia, meillä riittää kyvykkäitä opiskelijoita. Ja vaikka heitä riittäisi vaikka kuinka  paljon enemmänkin, ei 5,5 miljoonainen kansa tarvitse niin montaa akateemisesti koulutettua Valintatalon kassaa. 

Vaan, kun meillä korkeakoulupolitiikka mielletään aluepolitiikaksi ja joka niemeen notkoon saarelmaan oma yliopisto  pitäisi saada nostattaa, kunnan virkojen täyttäjiksi, tuskinpa meidän taas valittavaksi ilmoittautuneet siltarumpupoliitikot, moisille mietteille mitään arvoa antavat. Eiväthän he maksumiehiksi joudu vaan saamamiehiksi. 


8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

eräälle peruskoulun rehtorille mailasin näistä pisaimbesilleistä seuraavasti: "Minusta aikaisempi kansalaiskoulu / oppikoulu kahtiajako oli parempi. ”Opinhaluiset” siirtyivät oppikouluun ja ne ”vähemmän lahjakkaat” jäivät kansakouluun, paria luokkaa myöhemmin kansalaiskouluun ja siitä sitten ehkä jatkoivat ammattikouluun. Nyt peruskoulussa edetään sen tyhmimmän mukaan, joka toimii tulppana lahjakkaampien oppimiselle. Tulevien nobelistien mahdollisuudet jäävät puolitiehen. Mutta on poliittisesti epäkorrektia tuoda tämä asia näin esille. Ja tasapäistäminen kukoistaa.

Koulujärjestelmämme on eräänlainen rampa ankka, ei tältä pohjalta anneta lahjakkaisen kehittyä. Tasapäistämisestä on muodostunut Suomessa itsetarkoitus, ehkä se on myös poliittisen establishmentin taka-ajatus; tyhmää kansaa on helpompi hallita :-)

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

"Tasapäistämisestä on muodostunut Suomessa itsetarkoitus, ehkä se on myös poliittisen establishmentin taka-ajatus; tyhmää kansaa on helpompi hallita :-)" Todennäköisesti juuri näin.

PS. Ehdokkaani on JOKU MUU.

fun kirjoitti...

Taas mun lemppariaiheeni!
Maailman parhaaksi mainostettu koulutusjärjestelmä on yksilön kannalta täysi floppi.
Yhteiskunnan kannalta sitä voidaan perustella monellakin tavalla.

Ensiksi: Mitä määrätietoisemmin nuorta "koulutetaan", sitä varmemmin siitä saadaan muotoilijan tahdon mukainen. Harva opettaja ymmärtää työnsä päälle. Yleinen käsitys, että kansaa sivistetään kouluttamalla. Koulutuksen päämääränä on kuitenkin tehdä kansalaisista yhteiskuntakelpoisia. Kelpoisuuden taas määrittää yhteiskunta.

Koulutusjärjestelmä pyrkii valmistamaan ihmisiä, jotka uskoo kun sanotaan. Auktoriteettina toimiva opettaja sanoo ja oppilas toistaa. Kokein ja kuulusteluin varmistetaan oletko uskonut ja omaksunut, ellet niin arvosanat määräytyvät sen mukaisesti.

Leikkikouluikäisistä lapsista saakka ihmistä runnotaan muottiin.
Ne lapsista, joilla on sopivat geenit tai vanhemmat jatkavat opintiellä pitkälle ja heitä palkitaan muodollisesta pätevyydestä paremmin ansioin ja elintasoin.
Päinvastaisissa tapauksissa vaaditaan hirmuisesti henkistä voimaa ja lujaa tahtoa saadakseen kaulutettujen edut ja elintason.

Koulutettujen palkinto on parempi ansiotaso. Palkintoja on tilastojen mukaan myös parempi terveys, pidempi elämä ja lyhyempi työura.

Valtio-opin professori Matti Viberg sanookin korkeakoulupaikan olevan lottovoittoa paremman.

Yleisesti yhteiskunta pyrkii tasa-arvoon, mutta koulutuksessa päämäärät ovat aivan päin vastaiset.

Vielä 1930-40-luvuilla rohjettiin puhua rodun jalostuksesta. Tänään se on rasismia ja vihapuhetta.
Kuitenkin meidän koulutusjärjestelmämme syvin päämäärä on rodunjalostuksellinen.

Tilastoista nähdään selvästi se miten kansa pariutuu ja miten se lisääntyy kerroksina. Sieltä on nähtävissä sekin kuinka monennessa polvessa prosessi etenee.
Tilastoista nähdään kuinka omaisuus ja muu varallisuus kasautuu koulutuksen mukaan.

Meillä on mittarit, joilla nähdään yhteiskunnan ja ihmisten syvimmät kehitysvirrat, mutta niitä mittareita ei lueta. Niistä ei puhuta edes sensaatiohakuisissa medioissa. Kuitenkin nämä asiat ovat keskeisimpiä yksilö-ja yhteiskuntakehityksessä

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Musta tuntuu että se on tää uskonnon vastainen ilmapiiri, mikä pohjimmiltaan on pielessä.

Porukka etsii huuhaata uutisista ja politiikasta kun hävettää ruveta hihhuliksi.

Venäläisetkin on viisastuneet niistä ajoista kun kirkossa käyminen oli epäilyttävää.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Höpinä 200 000 työpaikasta on jännä ilmiö.

Laskujeni mukaan siitä paasaa jo kolme puoluetta eikä kansa vieläkään naureskele niin kuin silloin kun demarit lupasivat vain 100 000 työpaikkaa.

Populisti ei enää uskalla keksiä omia vaalilupauksia eikä kansa uskalla tajuta, että siitä saadaan korkeintaan lisää valtion velkaa ja pari työpaikkaa virolaisille.

Hakki kirjoitti...

Satumainen

Puolueet, siis erityisesti hallituksen muodostamiseen ylenneet vastuuttomat "vastuunkantajapuolueet" - varmuuden vielä tähän kirjattuna tarkoitan demareita, kepuleita, kokiksia ja ruåtsalaisia - ovat lähinnä keskittyneet kehittämään työmahdollisuuksien - ei yksin työpaikkojen - tuhoamiseen ja onnistuneet siinä erinomaisesti. Herää kysymys, miten uskottavaa on heidän halunsa nyt, jälleen kerran ja juuri ennen vaaleja luoda uusia työpaikkoja?

Eivät puolueet ole kiinnostuneita työpaikoista. Niiden jäsenet toki ovat kiinnostuneita omistaan, siis niistä, jotka puolueen jäsenyys voi heille luoda. Puolueet ovat kiinnostuneita vallasta ja väittävät, että sen saamisen seurauksena he voivat luoda uusia työpaikkoja. Ja niinhän he ovat voineet jo iät ja ajat ja samalla luoneet maahamme byrokratian miehityksen, joka riittää 4 - 5 kertaa suuremman yhteiskunnan julkishallinnon mallikkaaseen toteuttamiseen.

Sääli, että eivät ole ymmärtäneet, että heidän tapansa luoda heidän jäsenilleen byrokratia-työpaikkoja ei todellakaan ole terveen markkikkinatalouden - eikä kyllä minkään muunkaan talouden - kannalta järkevää. Keskittyisivät mieluummin siihen työnsä hankalampaan osaan; säätää lait sellaiseksi, että yksilöiden aktiivisuudella olisi suurin mahdollinen vaikutus luoda kansalaisille ja kansakunnalle lisäarvoa.

Ja tähän loppuun vielä vakuutus; ongelmassa kyse ei ole "vastuunkantajapuolueitten" aikaansaannoksesta vaan nykyisen ns. 2parlamentaarisen" järjestelmämme

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Hakki

Kansa äänestää sitä mitä se haluaa kuulla ja se haluaa kuulla, että se on saamassa lisää työpaikkoja. Niitä sille sitten luvataan ja eduskunta on vaalien jälkeen taas täynnä helppoheikkejä.

Se on edustuksellista demokratiaa.

Kylmä fakta on, että poliitikoilla ei ole mitään hajua mistä niitä työpaikkoja saataisin, koska työvoiman tarve on vähenemässä kaikilla aloilla. Kiinassa osataan jo tehdä talo 3D-printterillä ja Googlen autot osaavat ajaa ilman kuskeja.

Ihminen on jäämässä tarpeettomaksi teknologian takia, ja sen takia päättäjät ovat olleet kiinnostuneita ohjelmistobisneksestä, joka on paisumassa.

Niillä oli sellainen idea, että riittää kun pannaan porukkaa koulun penkille ja piratismi kuriin niin työpaikkoja alkaa syntyä.

Markkinointiväki kumminkin kehitti semmoisen formaatin, missä ohjelma annetaan ilmaiseksi ja sillä yritetään myydä jotain muuta. Kännykkämaailmassa pitää valita jaksaako katsella mainoksia vai ostaako ohjelman ja ilmiö on hiipimässä tietokonemaailmaankin.

Yrityskäyttöön tarkoitetun ohjelman voi antaa ilmaiseksi jos sillä saadaan tarpeeksi asiakkaita nettikauppaan, mutta nettikaupan täytyy olla valtava. Niinpä esmes tuo CAD-ohjelma on valtava haaste mm. suomalaisille kilpailijoille, joiden pitäisi pieraista jostain se nettikauppa että ne pystyisivät kilpailemaan hinnassa. Koodiapinoitakin pitäisi ehkä palkata lisää, koska tuo ilmainen pärjää arvosteluissa tosi hyvin.

http://www.rs-online.com/designspark/electronics/eng/page/mechanical

Eli ohjelmistobisnes on umpikuja.

Pelipuolella vielä voi menestyä jos onnistuu vahingossa tekemään hittituoteen, josta asiakaskunta innostuu jostain käsittämättömästä syystä paljon enemmän kuin sadasta muusta aika samanlaisesta pelistä, mutta tahallaan sitä ei voi tehdä.

Muuten ollaan näköjään menossa siihen suuntaan, että joku valtava postimyyntifirma antaa ilmaiseksi parempaa kuin mitä useimmat kilpailijat pystyvät myymään satojen eurojen hinnasta, ja siihen peliin on aika paha mennä mukaan tämmöisessä pienessä ja syrjäisessä maassa, koska sijainti on logistiikan kannalta huono eikä tuotantoakaan ole loppujen lopuksi kovin paljon.

Jos taas aletaan myydä Kiinassa tehtyä tavaraa muualle maailmaan ilman että se käy Suomessa, tänne ei montaa työpaikkaa synny. Yrittäjä voi siihen toki ryhtyä, mutta poliitikon ei kannata haaskata aikaa sellaiseen.

Se 200 000 työpaikkaa tuntuu olevan pelkkä tavoite, jonka saavuttamiseksi yritetään keksiä keinoja. Niistä sitten käydään huutokauppaa vaaleissa ja voittaja pääsee hallitukseen kokeilemaan onneaan.

Mulla ei ole harmainta aavistusta kuinka Suomen talous saataisiin jaloilleen ilman että globalisaatiosta luovuttaisiin ja markkinat piilotettaisiin tullimuurin taakse, mutta siksipä en poliitikko olekaan. Niissä hommissa ei pärjää jollei löydä puolueohjelmasta vastausta kysymykseen, jota ei edes ymmärrä.

fun kirjoitti...

Noinhan se on, PohjanPoika. Me emme pärjää globaalisti vaikka tekisimme kaiken samaan hintaan kuin muutkin maailmalla. Meillä on tämä ilmaston aiheuttama lisäkustannus ja etäisyydet muualle maailmaan.
Tullimuurit takaisivat sen, etteivät muurintakaiset osta, elleivät saisi vastavuoroiseti myydä.