tiistai 22. huhtikuuta 2014

Joko Ukrainassa on kokeiltu rauhaan pakottamista?



Politiikka jatkaa ladullaan myös pääsiäisen jälkeen. "Puolet" hallituksesta pyrkii Brysseliin. Osa ehkä vastuutaan pakoon, osa kasvattamaan puolueensa äänimäärää. Yhtä merkityksettömiä tavoitteita taviksen kannalta molemmat, puolueilla kun ei enää ole viisastenkiveä tavisten ongelmien ratkaisemiseen. Ennemminkin nykyinen meno leikkauksineen, säästöineen, hyvinvointivaltion rapautuminen, teollisuuden maastamuutto ja vaikkapa demokratiamme rapautuminen politbyrokratiaksi kääntyy heidän syykseen, eikä saavutukseksi ollenkaan.

"Extreme-urheiluiksi" mainostetut ovat viime aikoina kokeneet suuria vastoinkäymisiä; esimerkiksi suomalaiset luolasukeltajat Norjassa, Mount Everestin tulevaa kautta valmistelleet sherpat ja nyt viimeksi laskuvarjohyppääjät Jämijärvellä. Uhrien omaisien suruun otan osaa. Varmaan jokaisen syyt analysoidaan perusteella ja harrastajat ja virkamiehet jokaisessa maassa päivittävät toimintatapansa saatujen kokemusten mukaisesti. Toivotaan nyt kuitenkin, etteivät lähestyvät vaalit herätä tavanomaista kielto-vimmaa. Onnettomuuksia tapahtuu aina ja useimmat kuolevat sänkyynsä.

Masentavaa on havaita, että ns. kansainvälinen yhteisö, eikä edes Pohjois-Atlantinen kulttuuriyhteisö, ei NATO eikä EU pysty ratkomaan edes maanosamme tai sen naapurialueiden turvallisuusongelmia. Libya lienee vieläkin sekaannuksen tilassa, Syyrian sisällissota jatkuu edelleen ja uutta pukkaa Ukrainassa. Ilmeisesti keinot ovat olemattomat, kun joltain osapuolelta puuttuu kaikki sopimisen tahto? Se siitä rauhaan pakottamisesta, sanahirviö jo syntyesään.

Mielenkiintoiseen näkökulmaan tuossa Ukrainan tapauksessa törmäsin aamulla ja muistaakseni Aamulehdessä. (En sen jälkeen ole juttua enää löytänyt.) Joku kiinnitti huomiota siihen historialliseen ja kulttuuriseen erilaisuuteen, joka vallitsee Länsi-Euroopan ja Venäjän välillä. Se, että demokratia ei koskaan ole Venäjällä oikein jalansijaa saanut on tuttu juttu. Mutta enpä ole tullut ajatelleeksi mitä uskonpuhdistuksen ja valistuksen ajan jääminen väliin saattaa vaikuttaa yksittäisten ihmisten ja yhteiskuntien nykykäyttäytymiseen.





Onhan tässä sentään tullut edes yritettyä osallistua kansalaiskeskusteluun, vaikka nimimerkkikirjoittajia ei arvosteta eikä osallistumaan juurikaan kannusteta. Mutta vain poliitikolle oman nimen näkyminen keskustelussa voi tärkeydessä ylittää itse asian. 




Kovin on Calle keväisessä julkisuuskiimassa.

Mikä ihmeen viisaus kertoo hänelle ennen ensimmäistäkään perusteellista vertailua ja arviointia, että toinen on parempi kuin toinen? Sitä paitsi, hinta on aina mukana yhtenä keskeisenä kriteerinä maissa, joissa raha ei puissa kasva. Mielenkiintoista havaita, että merivoimille hän olisi valmis ostamaan käytettyäkin kalustoa, varmaankin USS Nimitz tai USS Missouri?




Me suomalaiset olemme kehittyneet vahvasti koulutususkovaisiksi. Erityisen hyvin tämä on näkynyt julkisella sektorilla, jossa kyky saada aikaan ei edelleenkään ole valintojen karsiva kriteeri. Sen sijaan sitä on koulutus, jonka voi ohittaa käytännössä vain oikean puolueen jäsenkirjalla.

Nyt kuun demareistakin on kasvanut julkishallinnon tyttöpuolue saamme nauttia akateemisista kyläkaupan kassoista. Eikä siinä mitään, ei lisäoppi ojaan kaada, vaikka tässä esimerkissä ehkä hukkaan meneekin. Mutta kansantaloudellisesta näkökulmasta katsoen satsauksemme on ehkä päätön....vai olisiko vain ylimitoitettu.

Mikään kansakunta ei oikeasti tarvitse 80% ikäluokasta korkeakoulutettuja, ei edes 50%, tutkijan alemman koulutuksen saaneita "maistereita" (vast.) vielä vähemmän. Sen sijaan tarvitsemme ammatillisesti osaavia tekijöitä kaikilla tasoilla. Siinä Holmströmin esittelemät ajatukset toimivat meikäläistä lähtökohtaa paremmin, ei hän käsittääkseni ainakaan ole ollut ajamassa koulupakon pidentämistä.

Sitä paitsi. Ei 13 vuotta Nokian hallituksen jäsenenä voi ketään saada syypääksi Suomessa harjoitetusta ylikoulutusmaniasta.




Ilmeisesti tämä Orpo vaatii lainahakemuksen hylkäämisen ennen kuin vakuuttuu puolueensa ja sen puheenjohtajan kuningastien karseista kustannuksista?


Ja oma on lehmäkin ojassa.




Tiedämme nyt, että Reininmaa ja Saarin alue ei vuonna 1936 riittänyt Putlerin puolinimikaimalle silloin joskus. Seurasi ensin München ja Sudeetinmaan miehittäminen ns. länsimaiden suostumuksella ja hetken kuluttua Hitlerin marssi Prahaan. Vasta silloin, keväällä 1939 mitta täyttyi.

Vain Ranska vähän Reininmaasta protestoi. Muut "ymmärsivät", olivathan miehityksen kohteet saksalaisia. Eivät tienneet vielä silloin, että myönnytykset eivät rauhaa takaa. Tietänevätkö nytkään?

Onnistuuko Putlerin ristiretki perusvenäläisen kansan pelastamiseksi - missä tahansa he sitten ovatkin - viemään päätökseen myyräntyön, jonka amerikan globaalit pankit, sub-prime ja muu johdannaisten tuotekehittely aloittivat? Hajoaako EU, kun Putler vähän tönäisee?

Eilisen Geneven neuvottelun seurauksena kummallisuus vain kasvaa, eikä vähene ollenkaan. Itse asiassa myös huoli kasvaa; mikä on Putlerin strategia? Tuskin se voi olla, että näin sain Krimin, ja mahdollisesti Itä-Ukrainan ja kaikki ovat tyytyväisiä kun en aloittanut III veristä nokkapokkaa Euroopassa sataan vuoteen?

Ruokahalu kasvaa syödessä. Liian vahvana Genevessä kuuluisivat Münchenin kaiut.




Aivan oikein. Ihan samoin kuin Euroopan nykykriisiä vertaa siihen mitä täällä tapahtui 1930 luvulla, Ukrainaa voi ja on syytä verrata myös Jugoslavian hajoamissotien aattoon. Ja jos niistä kummastakin voi jotain oppia itselleen riistää, se on, että Euroopassa edelleen voi tapahtua ihan mitä vain, kun olosuhteet ovat otolliset.

Venäjälläkin on syytä huoleen.




Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa? Ehkä näinkin, mutta taitaa Sixten nyt vähän hutiin ampua. Tosin, ei hän väitä, että suuret ikäluokat olisivat syypäitä lapsilisään ja kovin tuntuvat vuodet kullanneen hänen muistonsa. Vai syntyikö Sixten jo kultalusikka suussaan? Ystäväni muistaa asiat hiukan toisin.


Tosin hän kasvattaa päähän potkitun sukupolven koskemaan vuosina 1938 - 1948 syntyneitä. Siihen sisältyy myös Suomen suurin ikäpolvi ikinä. Omani 1947.




Muistaakseni joka kerta kun olen Keithin mielipiteisiin tai ehdotuksiin törmännyt, sekä palstoilla että luonnossa, hänen sanoissaan on tolkkua. Tosin emme me mielestäni tarvitse uutta Risto Rytiä, niin paljon kuin häntä arvostankin. 

Meidän ongelmamme on vallaton Tasavallan Presidentti ja tosivallaton puoluejärjestelmä, joka pitää oikeutenaan kammitsoida kansanedustajien päätöksentekoa. Puolueet ovat itsevaltaisen Kekkosen reinkarnaation pelossa ja väärinymmärrettyä parlamentarismia hyväksi käyttäen sementoineet itselleen roolin, jossa heillä on kaikki valta. Niiden poliittinen peli täytyisi saada puhallettua poikki. 

Vaan miten temppu tehdään? Itse en näe yhtäkään muuta rauhanomaista keinoa, kuin käydä aina äänestämässä ja kirjoittaa lippuun JOKU MUU ja saada mahdollisimman moni muukin, varsinkin nyt nukkuvat äänestäjät toimimaan samoin.

Tämän maailman Risto Rytit osuvat pieneen maahan vielä harvemmin, kuin Nokiat. 




Loistava essee, jälleen kerran.

Erinomaista on kokonaisuutenakin Hs.fi:n päätös ja toteutus panostaa tieteeseen.




Eipähän dosentti Desantin ja hengenheimolaisten riekkumista yksinkertaisesti jaksanut, voinut, viitsinyt katsoa  väliajan jälkeen. Kaikki tarpeellinen tuli asiasta hänen mielestään varmaan käsiteltyä kun hän ja ne muutamat pellet avasivat suunsa?

Toimittajille onnittelu hyvästä yrityksestä, joka ei saavuttanut tavoitettaan.




Tässäkö totuuden henki? Vuosikymmenten todellisuus siihen kyllä ainakin viittaa. Vai onko tämä taas osa edunvalvontaa? Vai voisiko olla sekä että?




Niinistö on todennäköisesti olennaisesti oikeammassa kuin Ike, vaikka muskettisoturien-pykälä säilyisikin.

Aamulehdestä kopioituna; "Strategisesti Suomen jäsenyydessä Natolle olisi kyse Itämeren sulkemisesta, Baltian maiden tukemisesta sekä Jäämeren rannikon ja Skandinavian pohjoisosan pitämisestä."  Pietarin meriyhteyksien katkaiseminen Suomenlahdenkin osalta ei Venäjälle passaisi ollenkaan, ei yhdellekään itsensä suurvallaksi kuvittelemalle valtiolle. Sen tapahtumista ei Venäjä koskaan unohtaisi eikä Putler voi sitä missään olosuhteissa sallia.

Lisäksi, Naton strateginen ydinalue olisi kuitenkin <b>aina</b> yhä Länsi-Euroopan keskiosissa ja Atlantin rannikon tuntumassa. Miksi ihmeessä ne tänne kriisitilanteessa vaivautuisivat edes tulemaan? Kädet täynnä työtä läpi koko Euroopan siinä vaiheessa jo muutenkin.




Vaihtoehtona on itsenäinen ja uskottava puolustus. Mutta uskottavuus mitataan muualla kuin Suomessa.

Jatkuva puhuminen siitä, että liian kallista on, eikä siksi mahdollista on itsepetosta. Uskottavan tavoite on ennakkoehkäisy, ei suurvallan armeijan yksin maahamme kohdistama hyökkäys. Sen toteuttamiseen riittää hyvin NATO-jäsenyydenkin edellyttämä 2 % budjetista ja puolustustahto.




Hyvä kirjoitus asenteellinen mutta hyvä..

Kuitenkin kuvitelma, että todella turvaisimme maamme tehokkaimmin, rakentamalla turvallisuuspolitiikkamme NATOn jäsenyyden - olemattomasta optiosta nyt puhumattakaan - ja yksin EUn jäsenyyden varaan ovat haihattelua. Loppupelissä rajamaasta ovat kiinnostuneet vain rajamaan asukkaat. Rintamaille ne ovat puskurivyöhykkeitä ja keskitysalueita, joiden yli kävellään suuntaan jos toiseenkin.

Päättämättömyydestä, geeneissämme istuvasta perimästä eli erityisesti uskalluksen puutteesta. Tästä kai nykyinenkin tilanteemme johtuu? Eikä itsesuojelun korostumista päättämättömyyden syynä tarvitse mielestäni edes hävetä. Se olisi päättäjien kuitenkin osattava tiedostaa. Jos haluavat johtaa kansakuntaa.

Itsenäisyytemme vuodet ovat osoittaneet, että tuokin strategia on toiminut. Päätämme ja toimimme vasta kun on viimeinen pakko, siis lähes liian myöhään. Mutta kovin kalliiksi se meille on tullut, enkä todellakaan tarkoita vain niitä sodissa kuolleita ja vammautuneita.

Hyvin suuri hinta on pantava myös sille Paasikiven jälkeiselle politiikalle, jota nykyisin vähättelevästi suomettumisen ajaksi kutsumme. Se rapautti poliittisen moraalimme ja liian monen poliitikon arvostelukyvyn ja jokaisen puolueen henkisen selkärangan.

"Venäjä käyttäytyy opportunistisesti eli hyökkää vain heikkojen kimppuun. Tässä mielessä Israel-tyylinen puolustus luultavasti toimisi eikä varsinaista NATO-jäsenyyttä tarvittaisi." Näinhän se on, joskin itse olen kyllä valmis poistamaan tuon luultavasti sanan. Ainakin olen täysin vakuuttunut siitä, että selviäisimme vähemmillä kolhuilla, jos ylläpitäisimme kansan edellytyksien mukaista uskottavaa puolustusta.

Tosin nythän kysymys on jo lähinnä akateeminen. Ei kai kukaan voi kuvitella, eikä kukaan vähänkään asiaan tutkinut ole edes voinut olla sitä mieltä, että "tilanteen" ollessa päällä, voisimme "snap" tuosta noin kuvitellun option ottaa käyttöön? Vaikka kyllä meihin "rusinat pullasta"- toiveajattelu istuukin.




Ilmeisesti aika monen suomalaisen pelot on Unto nyt herättänyt. Ainakin kaikkien niiden, jotka ovat uskoneet ja luottaneet puolueitten ja heitä edustavien poliitikkojen vakuutuksiin. Ja niiden, joiden mielestä Suomi ei missään olosuhteissa selviä Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä ja miehitysyritykseltä ja ilman liittolaisia, lue NATOa.

Kun emme voi katsoen todeta mitä Putlerin päässä tapahtuu, on avainkysymyksenä kuinka uskottava puolustuksemme hänen silmissään on.

Vaikka en poliitikkojen puheista juuri perusta olen tottunut siihen, että virkamiehinä puolustusvoimien johdon arviointikykyyn voi luottaa. Olen siksi vakuuttunut siitä, että puolustuksemme on uskottava, vaikka moni korkeakin upseeri ei NATO-jäsenyyttä lisävakuutena ainakaan vastustaisi.

Saattaa hyvin olla, että kohta joudumme tietämään.




Sisäisen devalvaation tiellähän tässä kuljetaan, on kuljettu jo jonkun aikaa. Kun mitään uutta ei tehdä vaan uskotaan vanhojen lääkkeiden auttavan jälleen, tulee tie olemaan meille jopa ennen kokematon. Ystävämme Putler tekee ainakin kaikkensa repiäkseen liian liikkeelle tulleet NATOlaiset ja muut uskottomat rinnaltaan. Wahlroos sentään ennätti karkuun. Miten mahtanee muiden pakolaisehdokkaiden käydä?







"Holmströmin mielestä suomalaisyliopistot eivät pidä riittävästi huolta opiskelijoistaan eivätkä vaadi heiltä tarpeeksi." Opittu jo kodista asti.

Erinomainen kokonaisnäkemys Suomen keskeisimmistä pohteista. Ylittää monen kertaisesti poliitikkojen maksullisten Himas-selvitysten, Brändityöryhmien mietintöjen, Liikennepolitiikkasuunnitelmien, Urheilun strategiaehdotusten, TeamFinlandien jne. jne yhteenlasketun hyödyn.

Valitettavaa vaan, että poliittinen johto, kyky ja tahto puuttuvat.


8 kommenttia:

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Kriisi on mennyt niin poliittiseksi että kaikki mahdollinen vääristellään moneen kertaan.

Kun totuutta yrittää jäljittää niin törmää lopulta ukrainalaisiin viranomaislähteisiin, joiden mukaan kukaan ei ole pitänyt tarpeellisena kertoa tapahtuneesta poliisille eikä todistajiakaan olla onnistuttu löytämään.

Toimittajille sen sijaan on kerrottu vaikka mitä.

http://mvs.gov.ua/mvs/control/main/en/publish/article/1032393

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Sodassa totuus on uhreista aina ensimmäinen ja kaikki siitä saatava info on vastaanottajan vastuulla.

Vaan mitä mieltä olet tuosta "enpä ole tullut ajatelleeksi mitä uskonpuhdistuksen ja valistuksen ajan jääminen väliin saattaa vaikuttaa yksittäisten ihmisten ja yhteiskuntien nykykäyttäytymiseen."

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Hakki

Samoin kuin traktori ei nouse suosta itsestää, keskiaika ei pääty itsestään vaan tarvitaan renesanssia.

Mitä taas tuohon lentävään lauseeseen tulee, niin alan olla sitä mieltä, että totuus on tiedonvälityksen ensimmäinen uhri. Jos ei ole mitään varsinaista syytä valehdella ja vääristellä niin sitten valehdellaan ja vääristellään harjoituksen vuoksi.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

No joo.

Itä-Ukrainan antisemististiset lentolehtiset ja mustalaisien vainoaminen todellakin ovat vaikutteita rajan takaa. Miliisi on selvitellyt asiaa ja Jatsenjuk on ärissyt syyllisille.

Tiedonvälityksen problematiikka tulee esille siinä, ettei kyseessä olekaan Venäjän vaan Bulgarian vastainen raja.

Jos tämä sirkus jatkuu nykyiseen malliin niin Kremlissä voi joku vielä kuolla nauruun.

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Nauruun tässä kohta tikahtuu, ehkä jopa tukehtuu vähän jokainen. Venäjä toistaa vanhaa kaavaansa vaatimalla, että USAn pitäisi painostaa Ukrainaa. Sitä ne ovat aina ennenkin yrittäneet, vaikkapa 1940 Molotovin suulla itlerille.

Vaan miten mahtaa EU suhtautua Venäjän vastaisiin toimiin, jos USA ja Venäjä siirtyvät avoimeen sotilaalliseen konfliktiin? Mahdollisuus siihen on olemassa, jo ihan vahingossa. Ehkä rauhanvälittäjänä? Sitten kuolen todella nauruun.

Hakki kirjoitti...

Satunnainen raportoija

Nauruun tässä kohta tikahtuu, ehkä jopa tukehtuu vähän jokainen. Venäjä toistaa vanhaa kaavaansa vaatimalla, että USAn pitäisi painostaa Ukrainaa. Sitä ne ovat aina ennenkin yrittäneet, vaikkapa 1940 Molotovin suulla itlerille.

Vaan miten mahtaa EU suhtautua Venäjän vastaisiin toimiin, jos USA ja Venäjä siirtyvät avoimeen sotilaalliseen konfliktiin? Mahdollisuus siihen on olemassa, jo ihan vahingossa. Ehkä rauhanvälittäjänä? Sitten kuolen todella nauruun.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Tämä kriisi paljastui täysin hallitsemattomaksi luonnonilmiöksi jo heti alkuunsa.

Jo ennen kriisiä Euromaidanin PR-toimisto koulutti ulkomaisista toimittajista sylikoiriaan ilmaisella viinalla ja nättien tyttöjen jakamilla valokuvilla ja tiedotteilla, joiden ansiosta journalistit saattoivat keskittyä viihtymiseen.

Tiedonvälitys onkin ollut enimmäkseen hölynpölyä kun toimittajat ovat pyrkineet varmistamaan mukavien olojen jatkumisen.

Kriisin alettua Ukrainassa alkoi pyöriä rauhan rakentamisen nimissä Astrid Thorsin kaltaisia käveleviä katastrofeja, jotka eivät ymmärrä edes omaa kansaansa.

Luottamus näiden henkilöiden osaamiseen ei ole missään vaiheessa ollut korkealla.

IMF puolestaan on tehnyt sen minkä se parhaiten osaa eli ajanut maata kaaokseen parhaansa mukaan.

Se vaatii talousuudistuksia, jotka köyhdyttävät jo ennestään köyhiä. Niinpä sitä vastustavan Oikean sektorin kannatus nousee, ja koska se vihaa Venäjää eikä oikein pidä venäjänkielisistä ukrainalaisistakaan, separatistien kannatus nousee Itä-Ukrainassa.

Tilanne voisi jopa laueta jos IMF saataisiin suksimaan vittuun, mutta länsimaissa siihen luotetaan, koska yksityistämisohjelmaa kieli pitkällä odottavat pankkiirit tykkäävät siitä.

Thors ja kumppanit toimivat luonnollisesti katalyytteinä ja saavat tilanteen kuumenemaan entisestään.

Itse asiassa nyt nähdään selvästi kuinka vähällä järjellä maailman asioista päätetään.

Satunnainen raportoija kirjoitti...

Ukrainassa ei ole ketään pakottamassa rauhaan vaan kaikki ovat valinneet puolensa. Suurin osa porukasta esittää viatonta sivullista, mutta kukaan ei yritä pitää tilannetta aisoissa.

Poliisitkin ovat jo lisänneet univormuihinsa merkkejä, joista näkyy ovatko he Kiovan vai Venäjän kannalla. Viattomat sivulliset eivät käytä merkkejä ja yrittävät pysyä poissa muiden tieltä.

Sotilaathan ovat fundeeranneet nämä asiat jo ajat sitten, joten keskushallinnolla ei ole käytössä enää muita luotettavia joukkoja kuin ulkomaiset palkkasoturit ja valtion kanssa on sen verran tyhjä, ettei niitä riitä ihan joka paikkaan.

https://www.youtube.com/watch?v=Dv66aZseBPc
https://www.youtube.com/watch?v=HExgb4YAqiI
https://www.youtube.com/watch?v=763Okdfpb5c
https://www.youtube.com/watch?v=8iWARJPosjw
https://www.youtube.com/watch?v=LIuKhSoEjek
https://www.youtube.com/watch?v=jg39ZFUAoHM
https://www.youtube.com/watch?v=tLOeq7ORaZ0