torstai 10. tammikuuta 2013

Milloinkaan ei ole liian myöhään...



Pohjoismaisen hyvinvointivaltion mahdollistanut demokratia saattaa hyvinkin perustua siihen, että tämä Euroopan luoteinen kolkka ei koskaan joutunut kokemaan feodaalisuuden iestä? USAn demokratian synty sillä, että sen juuret pohjautuvat toisaalta "kapinaan" perinteistä eurooppalaista vallanpitoa vastaan ja toisaalta pohjoismaiseen käräjäperinteeseen. Pitäisikö tästä sitten tehdä johtopäätös, että nyt hyvinvointivaltiota purettaessa, demokratia on rapautumassa? Pohjois-Atlantinen yhteiskuntamalli muuttumassa ehkä takaisin feodaaliseen vaiko peräti, kuten I maailmansodan jälkeen, diktatoriseen suuntaan?

Demokratian juurruttaminen yhteiskuntaan, jolla ei ole kokemusta, muistoa tai kulttuurista perintöä mistään demokratiaan liittyvästä, on usein osoittautunut vaikeaksi, kivuliaaksi, jopa mahdottomaksi edes pitkällä aikavälillä. Miksi ihmeessä siis demokratiasta on sen uuden ajan kehdon, USAn toimesta tehty vientituote? Voiko öljy ja kansainvälinen valtapolitiikka olla ainoa syy?

Onko demokratia kuvattavissa pelkästään menettelyinä ja yhteiskunnallisina prosesseina vai missä määrin se on ominut osaksi itseään esimerkiksi nykyisen länsimaisen käsityksen kansainvälisistä ihmisoikeuksista ja muista subjektiivisista ja universaalisista kansalaisvapauksista? Missä määrin niiden pysyvyyteen myös jatkossa voi uskoa, luottaa?

Edellä ihan muutama päässäni pyörimään jäänyt ajatus osallistuttuani Tieteen Päivien eiliseen sessioon otsikolla Demokratian vaikeus. Pienellä tökkäyksellä vanhat marmorikuulat lähtivät taas liikkeelle. Suosittelen.

... oppia uutta.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

et kait koskaan ole uskonut, että USA toimillaan vie demokratiaa muihin maihin? USA:n toimet ovat pelkästään häikäilemätöntä sotilasmahdin etupolitiikkaa, meille, meille meille, muista viis. Ainoana poikkeuksena Israelin etujen ajaminen ja sekin niiden periaatteiden mukaisesti, joista Pertti Salolainen meitä valisti.

Minulla on nyt sellainen hype, että USA on juuri nyt ryhtymässä johonkin sellaiseen, jossa se saa sillä tavalla turpiinsa, että muistaa sen aina.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Valitan, lähtökohdiltani olen idealisti. Lisäksi kuvittelen osaavani edes jossain määrin eritellä kansan ja valtion tavoitteet toisistaan. Osaanko tai en ja onko sillä kuvittelemaani merkitystä tai ei on tietysti toisen arvion kysymys.

Logiikkasi perusteella vain USAn kaupalliset intressit saivat sen liittymään Euroopan pelastamiseen I ja II maailmansodassa? Lopputulos varsinkin II oli sille kaupallinen menestys, mutta tuskin intervention syy?

Edellisestä huolimatta, saatat olla hyvinkin oikeassa siinä, "että USA on juuri nyt ryhtymässä johonkin sellaiseen, jossa se saa sillä tavalla turpiinsa, että muistaa sen aina."

Sääli meille.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

+++ Logiikkasi perusteella vain USAn kaupalliset intressit saivat sen liittymään Euroopan pelastamiseen I ja II maailmansodassa? Lopputulos varsinkin II oli sille kaupallinen menestys, mutta tuskin intervention syy? +++

Tuo tuli minulle mieleen kun olin jo painanut julkaise -ikonia. En tiedä. USA:n rooli I maalmansodassa ei ole minulle valaistunut, täytyy oikein kaivaa historiankirja esille. Mutta USA:n osallistuminen II maailmansotaan on kyllä asia, josta meidän eurooppalaisten tulee olla kiitollisia. Mutta eiköhän tuossakin ollut mukana omaa etua ja niitä syitä, joista Pertti Salolainen meitä valisti.

Jostain muistan lukeneeni, että II maailmansodan aikana Rotschildit rahoittivat sekä Hitleriä että USA:ta. Sota on suurin mahdollinen apparaatti tahkota rahaa. Pimennossa on, miten nämä nykyiset rahamaailman mullistukset - joissa pankkien rooli on merkittävin - liittyisivät tähän asiaan. Ajetaanko yhteiskunnat tarkoituksellisesti siihen tilaan, että muutokset ajavat meidät jälleen sotaan?

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Kunnon "kapitalisti" rahoittaa jokaista, jonka rahoittamisesta hän kuvittelee hyötyvänsä. Eikö? Vanha raha ei haise ja se on kaikkein parhaiten pimennossa. Poliitikot käyvät sotia ja tarvitsevat siihen rahaa, miksi siis ei sitä saisi rahoittaa? Se on "vain businestä". Toisten mielestä hyväntekijä toisen mielestä verenimijä. Kummallakin on roolinsa tässä yhteiskuntien kimarassa.

Kun maailman rahavarannosta noin 90% on virtuaalista, siis rahaa jonka maksamisesta tarvittaessa joku on ottanut vastuun ja vain 10 % voidaan kattaa kansojen BKTllä voisin kuvitella, että alamme olla aika lähellä sitä, että taas joku kupla puhkeaa. Kun vastuun lunastamisen aika koittaa, kuten alkoi koittaa 2008 ainoa tapa jolla rahamaailma pidetään pystyssä on luoda lisää rahaa, siis lisää tahoja - nyt valtioita - jotka ottavat vastatakeen veloista. Ja jos finanssisektori romahtaa, romahtaa kaikki.

En oikein usko, että kukaan yksityinen puhumattakaan jostain "tahosta" osaisi ajaa yhteiskuntia sotaan. Sen sijaan johtaako heidän toimintansa siihen, on kyllä hyvä kysymys ja suuri mahdollisuus.

Pahin mikä Telluksen yhteiskunnille on lähihistoriassa tapahtunut, näin jälkikäteen arvioituna, on Reganin ja Thatcherin kauden rahamarkkinoiden järjestelmien muuttaminen. Kun valtiot luovuttavat rahamäärästä päättämisen yksityisille pankeille eivätkä samalla huolehdi siitä, että heillä itsellään säilyy kontrolli - sekä mahdollisuus että kyky - on tehty virhe, jonka seurauksia nyt ihmettelemme.

Kun muutamassa vuodessa maailman rahamäärää lisätään runsaalla 5.000 miljardilla - ei väliä $ vai € - se tarkoittaa samalla, että "casus belli" lisääntyy vastaavasti, koska joku ottaa ja joku vastaa siitä velasta. Vaan kun maksukyky ei mihinkään muutu?

Mutta ihan samalla tavalla kun väitän, että metsäteollisuus ei Suomessa ole devalvaatioita koskaan aiheuttanut väitän, että eivät pankit ole nykytilannetta aiheuttaneet. Kyse on siitä, että politiikka on osaamattomuuttaan luovuttanut, siis ulkoistanut "rahan tekemisen" vallan yksityisille pankeille. Eikä ne siitä vallasta "taisteluitta" luovu.