Islantiin vai ei, kas siinä pulma. Kovin on vaikeaa tämä elo
ilman NATOa. Joillekin.
Mutta hyvä on, että puhutaan. Siis, että kansalaiset
puhuvat. Poliitikothan ovat tähän asti lähinnä vaienneet Suomen mahdollisesta NATO - jäsenyydestä
ja toppuutelleet keskustelua silloin kun sitä on yritetty käydä. Nyt käydään, ja hyvä niin.
Keskustelu on saanut monet sellaiset, jotka ehkä ennen ovat antaneet
ajatuksiensa mennä virran vietävänä, selvittämään jäsenyyden etuja ja haittoja.
Samalla oma kanta on vahvistunut, joidenkin ehkä jopa muuttunut. Suuntaan tai
toiseen.
Olen sitä mieltä, että meidän ei pidä, ei varsinkaan peitenimellä ”Pohjoismainen
puolustusyhteistyö” lähettää suomalaisia torjuntahävittäjiä – aseistettuna tai
aseistamattomina – suorittamaan tehtävää, jonka NATO - maa Islanti on luovuttanut
NATOlle. Perusteluja olen viime päivinä kirjoittanut taas parin artikkelin
verran.
Mutta ystäväni soitettua ja pyydettyä tutustumaan Jukka Tarkan blogilla oleviin NATO - perusteluihin paneuduin vielä kerran tähän kysymykseen. Havaitsin, että omatkin perusteluni olivat osin
puutteelliset. Joten seuraavassa LISÄperusteluja.
Pienenä, köyhänä, vähäväkisenä ja epävarmana Suomi on aina pyrkinyt löytämään
itselleen suurempia liittolaisia, esim. Saksan, Reunavaltiot, Pohjoismaat, Englanti/Ranska,
Ruotsi… Yrityksistämme huolimatta liittoutumisyrityksemme ovat aina tulleet
torjutuiksi tai muuten onneksemme epäonnistuneet. Ne ovat johtaneet tulokseen vasta, kun
vastapuoli on katsonut omien kansallisten intressiensä sitä vaativan. Silloin
"tilanne on jo ollut päällä".
Selviytymisemme on tähän mennessä perustunut
liittoutumattomuuden mahdollistamaan itselliseen päätöksentekoon, "ad hoc". Sattumalta ja vastoin yrityksiämme. Siis
siihen, että emme ole onnistuneet sitomaan käsiämme ennen kuin on ollut tilaisuus ja
yleensä silloin on myös ollut pakko.
Tässä olemme itsenäisyytemme aikana ilmeisesti onnistuneet
aika hyvin? Vastoin kaikkia odotuksia meidän itsenäisyytemme on säilynyt. Sen
sijaan monin verroin huonommin on käynyt valtioille, joiden onnistui päästä ”hyvän
sään aikana” erilaisten turvajärjestelyjen piiriin.
Tuosta Jukka Tarkan analyysistä vielä. En ole sitä mieltä,
että NATO-jäsenyys olisi meille vaarallinen. Olisin jopa sitä kannattanut vielä
silloin, kun Baltian maat ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleet muut entiset
Warsovan - liiton maat sitä hakivat, sen antamasta ”väärästä signaalista”
huolimatta. Nyt se ei enää tuo Suomen turvallisuudelle olennaista lisäarvoa.
Mikään mitä pääministeri Katainen tekee tai sanoo ei minua
enää hämmästytä. Niinpä toteamus, että kysymys Hornettien aseistaminen, niiden
osallistuessa NATOn operaatioon Islannin ilmatilan valvomiseen on pieni
tekninen yksityiskohta, jääköön tässä omaan arvoonsa.
Mutta Tasavallan Presidentti Niinistöä olen pitänyt ainakin tolkullisena.
Enää en ole tästä ihan varma. Tasavallan Presidentti ihmettelee aiheesta
syntynyttä keskustelua. Hänen mielestään kyse on puhtaasti pohjoismaisen
yhteistyön tiivistämisestä, johon Suomi on pyrkinytkin. Ehkä hänenkin
kannattaisi miettiä vielä kerran? Vaikkapa tutustumalla noihin blogeihini?
7 kommenttia:
Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 6.11. esitetty tätä Islanti jupakkaa koskeva osio oli aika paljastava http://areena.yle.fi/tv/1692297
Siinä oleva islantilaisen virkamiehen haastattelu oli aika paljastava. Ei sen mukaan kyse ole mistään ihan viattomasta ja riskittömästä harjoittelusta. Mutta kovin oli virkamies vaivautunut kyselystä ja vältti vastaamasta joihinkin kiperimpiin kysymyksiin. Pyysi kysymään omilta poliitikoiltamme.
Kyllä tämä aika hurjalta tuntuu demokratiassa. Kansa tuntuu vastustavan ainakin 70-80% mutta hallitus jauhaa eteenpäin sellaisesta mielipiteestä piittaamatta.
Täytyypä tutustua. Tosin siitä, että toimisimme demokratiassa olemme ilmeisesti eri mieltä. (Katso vaikka edellisen artikkelin keskustelu).
Nyt kun asia tuodaan tiedonantona eduskuntaan saadaan taas aikaan suorastaan irvokas näytelmä. Sillä hallitus ilmeisesti aikoo tyynnytellä kansaa ja toivoo, että keskustelu asiasta siirtyy johonkin muuhun. Toivotaan etteivät onnistu, sillä me tavikset joudumme heidän yksisilmäisyytensä maksumiehiksi.
Igor
Katselin tuon pätkän. Ei se minusta kummoinen ollut.
Se mikä tuli kiistatta esille oli, että kyseessä on puhdas NATO-operaatio, ei Islannin operaatio. Eikä pelkkä harjoittelu.
Jäi myös vaikutelma siitä, ettei moinen ole millään tasolla Islannin kontrollissa tai edes sen toivomaa. Tosin tuosta jälkimmäisestä ei ole selkeää valtion kantaa, pelkkää mielikuva katuhaastatteluista.
Onko tässä nyt käynyt niin, että NATO käyttää hyväkseen Islantia alueen meriteiden (= Venäjän laivaston liikkeiden) valvomiseksi? Siis ettei Islanti itse katso tunnistuslentoja edes tarvitsevansa?
No eihän se mikään kovin kummoinen ollut.
Noille katuhaastatteluille en panisi painoa. Osa haastatelluista ei tiennyt asiasta yhtään mitään.
Mutta rajavartioston päällikön haastattelu kyllä paljasti selkeästi juuri tuon minkä sinäkin luettelet. Ihan puhdas Nato operaatio omine riskeineen eikä pelkkä yhteispohjoismainen harjoitus.
Niinpä. Jo pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön vetoaminen osoittaa, että argumentit NATO-kiiman tyydyttämiseksi kumisevat tyhjyyttään.
Pitäisiköhän Suomen tehdä sopimus Venäjän kanssa siitä, että Venäjällä olisi vapaa läpikulkuoikeus, jos se haluaa iskeä jonkun Suomen länsipuloisen maan kimppuun?
Tällainen sopimus ei olisi mitenkään uusi. Toistettaisiin vaan samanlainen sopimus kuin 70 v. sitten. Mitä nyt pikkuisen kauttakulkuun oikeutettua maata vähän vaihdettaisiin.
Mahtaisikohan kädettömän Suomen kusetus loppua siihen paikkaan?
Anonyymi, kiitti kommentista.
On se vaan niin hyvä ettei hurtti huumori ole vielä kaikilta hävinnyt.
Lähetä kommentti