Eagles fly singly
torstai 8. marraskuuta 2012
Mitä Talvivaarasta voisi oppia?
Eiköhän Talvivaaran jatkuvat päästöongelmat voisi jo vähitellen johtaa siihen, että sinänsä tärkeän mutta ongelmallisen yksittäisen teollisuusalan valvonta ja lupamenettely voitaisi näin pienessä maassa keskittää?
Nyt jää mm. Talvivaarasta ja Raahesta vaikutelmaksi, että alueellisten ELY-keskusten resurssit ja osaaminen eivät välttämättä riitä pitämään huolta siitä, että toimintaa tehokkaasti valvotaan ja, että se kaikilta osin ja jatkuvasti vastaa lupaehtoja. Ja tämä siitä huolimatta, että halua varmasti riittää.
Eiköhän kaivosten maailma ole meillä ihan ihka oma osaamisalueensa? Eikä niitä nyt aivan määrättömästi maassa ole. Tuskin osaamisen ripotteleminen eri puolille maata on millään tavalla järkevää resurssien käyttöä? Eivät nämä välimatkat ja paikallisen osaamisen huomioimisen tarve ainakaan tällä tällä alalla Suomessa niin kaksinaisia kuitenkaan ole.
PS.
Eilisen A-studion mukaan ala on kärsinyt korvaamatonta vahinkoa. Varmasti näin. Mutta miksi näin on päässyt käymään? Lainsäädäntö ja luvat eivät ole olleet kohdallaan. Katse siis virkamiehiin ja Arkadianmäelle. Muun muassa juuri tällaisen estämiseksi he nauttivat luottamustamme ja saavat palkan verorahoistamme. (Lisäys klo 13.45 - ...heidän pitäisi nauttia luottamustamme ja pitäisi saada palkansa ...)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Hakki,
ongelmat liittyvät suomalaiseen geoalan tutkimuskulttuuriin, jossa tutkimusmenetelmät ja -määrät ovat eturivin länsimaihin verrattuna varsin suppeat. Runsas kymmenisen vuotta sitten nostin näkyvästi tämän asian tiimoilta kansallisella tasolla "kissan pöydälle" ja sain Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden vihat päälleni, samalla pelaten itseni paitsioon.
Ainakin tuolloin oli alueellisten ympäristökeskusten suhteen mahdollista, että he samassa projektissa toimivat sekä suunnittelijana, toteuttajana että valvojina. Tämä vääristi asetelmia siten, että juuri mitään ei kunnolla - lähinnä kustannussyistä - tutkittu kun oikea käsi kontrolloi sitä mitä vasen teki. Tämä tutkimusperinne näkyi silloin ja näkyy nyt kaikkialla kansallisella tasolla ja tästä on myös Talvivaarassa kyse; pieleen meni. Geotekninen suunnittelu nojaa Suomessa liian heppoisiin suunnitelmiin vallitsevan tutkimuskulttuurin olosuhteissa. Konsultit kyllä osaisivat, mutta tutkimusten tarjouskilpailuissa toimeksiannon saa halvin (heppoisin) tarjous ja puutteellisen valvonnan vuoksi peli menee ehkä edelleenkin näin.
tutkija Pohjanmaalta
PohjanPoika
Se, että "samassa projektissa toimivat sekä suunnittelijana, toteuttajana että valvojina" on varmasti suurin moka, minkä mikään valtio voi sallia. Käytännössä heillä ei näissä tilanteissa synny vastuuta mihinkään muuhun kuin siihen, että suunnitelma saadaan mahdollisimman edullisesti (= halvalla) toteutua. Sen verran ihmisluontoa ja sen kykyä hallita riskejä uskon ainakin tuntevani.
Tuo toinen pointti on myös mielenkiintoinen; ei kukaan halua kuulla "jatkuvaa valitusta", jotka asettavat omat kyvyt ja näkemykset kyseenalaiseksi. Sekin lienee aika yleispätevää, mutta sen seuraukset korostuvat pienissä yhteisöissä?
Hakki,
aiheeseen liittyy hieno kommentti
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201211100125246_uu.shtml
joka kannattaa lukea.
tutkija Pohjanmaalta
PohjanPoika
Kommentti on todella loistava, enkä hetkeäkään epäile sen todellisuuspohjaa. Jostain lööpistä olin myös havaitsevinani, että syyttävä sormi osoittaa Pekkariseen, Lehtomäkeen ja Perään.
Perän motiivin voin ymmärtää, mutta vain sitä kautta, että yrittäjä yrittää. Pekkarisen ja Lehtomäen, kahden kansan edustajan motiivin selittää jälleen kepulin yksisilmäisyys.
Lähinnä siksi, ettei juttu taatusti häviä, esimerkiksi UKK-perinneyhdistyksen kunniatuomioistuimen lautamieskäsittelyyn kopioin sen tähän. Muistoksi tulevillekin polville siitä mihin nojaa Maalaisliitto.
Osmo Soininvaara:
Mitä opimme Talvivaarasta
Iltalehti Lauantai 10.11.2012 klo 14.52
Kaivostoiminnasta odotetaan Lappiin uutta nousua. Talvivaaran kokemusten perusteella ympäristöhallintomme ei ole tämän edellyttämässä kunnossa, kirjoittaa kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr).
Osmo Soininvaara pohtii kirjoituksessaan Talvivaaran tilannetta. (IL)
LUE MYÖS
Talvivaara vuotaa taas
Katso: Tältä Talvivaaran jäteallas näyttäisi Helsingissä!
Talvivaaran nikkelivarat ovat niin köyhiä, ettei Outokumpu katsonut kaivostoiminnan kannattavan. Esiintymä muuttui kiinnostavaksi, kun opittiin erottamaan nikkeli bakteerien avulla liuottamalla.
Outokumpu myi malmisesiintymän ja kehittämänsä liuotustekniikan Talvivaara Oyj:lle eurolla. Viisikymmentätuhatta suomalaista on investoinut säästöjään tähän uuteen Nokiaan. Koska esiintymä on köyhä, kalliota on murskattava sepeliksi kymmenien neliökilometrien alalta.
Kun kaivos oli jo toiminnassa, kemiallisessa prosessista löytyi virhe. Olisi kannattanut kokeilla pienemmässä mittakaavassa, mutta maltti ei riittänyt. Prosessin korjaus nosti päästöt moninkertaisiksi ympäristölupaan verrattuina.
Toiminnan jatkuttua pitkään kerrottiin, että jätteessä on myös uraania, joka haluttaisiin ottaa talteen. Pidettiin huijauksena kertoa tämä vasta toiminnan käynnistyttyä, koska luvan saaminen uraanikaivokseen olisi ollut hankalampaa. Sinänsä uraanin talteen ottoa pitäisi jopa vaatia, koska uraani muodostaa merkittävän ympäristöriskin. Säteilyriski ei ole sen suurempi kuin se, johon moni altistuu oma-alotteisesti hankkiessaan porakaivon tai laiminlyödessään talonsa raadontuuletuksen. Ongelma on uraanin myrkyllisyys.
Vuotava kipsisakka-allas on rakennettu väärin, mutta oikein tehty allas olisi maksanut paljon. Halpaversio on kuitenkin saanut luvan. Selitys tähän on, ettei altaaseen pitänyt varastoida vettä vaan kipsijätettä. Kaivoksella ei kuitenkaan ollut varauduttu tavallista suurempiin sateisiin, ja johonkinhan vesi piti johtaa!
Ympäristöhallinto - siis ELY-keskus - ei ole ollut lainkaan tehtäviensä tasolla. Työpaikat ovat tainneet olla ympäristöä tärkeämpiä. Tämän mittaluokan hankkeet viranomaisten on tarkistettava huolellisesti ja ammattitaidolla eikä luottaa yrityksen antamiin tietoihin. Jos osaamista ei ole, sitä pitää ostaa.
Edellisen hallituksen aikana ympäristöhallinnolta vietiin sekä itsenäisyys että voimavarat. Sen ei haluttu häiritsevän liikaa elinkeinotoimintaa. Toisin kun keskustalaiset ministerit muistavat, asiasta oli hallituksen sisällä iso riita, jonka vihreät suurimmalta osalta hävisivät. Niin huonosti ympäristöministeri puolusti ympäristöhallintoa, että vihreiden ehdoton vaatimus oli saada tähän hallitukseen ympäristöministerin paikka.
En pitäisi kiirettä Lapin jakamisessa kansainvälisten kaivosyhtiöiden kesken. Ympäristöhallinnollamme ei ole voimavaroja eikä osaamista hallita kaivostoiminnan riskejä. Jos kotimainen kaivosyhtiö toimii näin, miten toimii kansainvälinen kaivosjätti, jolla ei ole tunnesiteitä Suomeen? Kuin Kongossa?
En ymmärrä erittäin epäisänmaallista kaivoslakiamme, jonka mukaan Suomen malmivarat ovat yhtäläisesti koko maailman käytettävissä periaatteella löytäjä saa pitää. Kansainvälisillä kaivosyhtiöillä on hallussaan osaamista, jota suomalaisilla ei vielä ole. Ne ehtivät saaliin jaolle ennen suomalaisia.
Muissa maissa malmista joutuu maksamaan.
OSMO SOININVAARA
Kiitos PohjanPoika
No, mutta syyllisiä Tlvivaaran tyrimisiin on vain yksi,-ympäristöministeriö, jonka takana on rakennusluvat, kaivostoiminnan aloitusluvat sekä kaikki tuotannon valvontavelvollisuudet. Vihreät ovat osanneet toimia täysin periaatteittensa vastaisesti hallituksessa niin ideologisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla.
A no nymous
Niin todennäköisesti ovat siinä hyvin onnistuneet. Eikä tuo taida olla ensimmäinen kerta.
Lähetä kommentti