Timo Kallista Mikko Sauliin "and beyond"

Suomi, tämä rosvojoukkojen avoin ryöstelykenttä? Veronmaksajien tulot puoluepoliitikkojen vapaata riistaa?

Varsin näyttävästi uutisoi Hesari jälleen yhden pienen näytteen Maan Tavasta. Nyt opiskelijademareiden entinen pääsihteeri Mikko Sauli tekee "Kallit" ja "paljastaa", että poliittiset nuorisojärjestöt väärentävät - anteeksi, väärensivät - jäsenmääriään kasvattaakseen valtio-osuuksia. Niitä taas avoimesti heille tarjosivat "isoiset", politbyrokraattinen eliitti. Ja onko siitä viikkoakaan kun kokiksien vastaavanlainen järjestö siirsi säätiön turvaan liikaa säästyneitä valtionosuuksia? Tai persut säätiönsä nimiin pääkonttorikiinteistön? Kepuleitten virityksistä ei tässä enää jaksa kuin mainita.

Nuorena on vitsa väännettävä, onhan puolueita edustavien poliitikkojen turvattava puolueensa jälkikasvu. Ei poliittisia ura-ohjuksia, siis broilereitakaan, ilman koulutusta synnytetä. Pakkohan on selvittää myös heidän kykynsä kahmia osansa veronmaksajien työn tuloksista. Kun puolueitten vastuullisuus on kaikelle kansalle konkreettisesti ja kädestä pitäen selvitetty viimeistään Timo Kallin aloitteesta alkaen keväästä 2008 eivät Saulin paljastukset voi tulla kenellekään yllätyksenä.


Tilaisuus tekee varkaan aina, kaikista, kaikessa ja kaikkialla, eikä poliittisilta puoluebyrokraateilta tosiaankaan tilaisuuksia puutu. He valmistelevat ja päättävät lait ja asetukset, heikäläiset panevat lait toimeen, heikäläiset myös tarkastavat omien toimiensa lainmukaisuuden ja heikäläiset tarvittaessa jättävät vielä tutkimatta, syyttämättä ja tuomitsematta.

Kun he jäävät kiinni itse itselleen laatimien lakien rikkomisesta, he - parhaimmillaan - ja tyynen rauhallisesti - "palauttavat" saaliinsa ja katsovat sillä vapautuvansa kaikesta vastuusta. Tai he hakevat jälkikäteen ennakkopäätöksen heikäläiseltä oikeuskanslerilta. Lisäksi he muuttavat lakia pikavauhdilla omille toimille suosiollisemmaksi. Muutama reppana pannaan näytiksi "vastuuseen", mutta useimmiten heidänkin asiansa tavalla tai toisella ja vähin äänin aikaa myöten hautautuu.

On aivan varmaa, että mahdollisista puolueiden varhaisnuorisojärjestöistä löytyy aivan vastaavat viritelmät. Ja aivan samoista syistä. Samoin mahdollisista perinne-, kannatus-, kulttuuri-, tuki- edistämis- kehittämis-, tutkimis- yms. säätiöistä, yhdistyksistä ja yhtiöistä. Mutta nämä muutamat sadat tuhannet, miljoonat tai kymmenet tai sadat miljoonat ovat vain häviävän pieni osa meidän 15 miljardin euron puoluetuesta.

No syyhän on meidän. Siis äänestäjien. Siitä jaksavat myös poliitikot itse aika ajoin muistuttaa. Mehän aina heidät valtaan, varastamisvaltaan valitsemme.


PS.

Ja jos joku veronmaksaja vielä kuvittelee, että "demokratiamme" rakenteen keskeisimmät edunsaajat olisivat mistään syystä valmiita itse vapaaehtoisesti muuttamaan etujaan edes kohtuulliseksi, voin vain suositella hänelle kliinistä psykiatrista tutkimusta Niuvanniemessä.