25.10.2008 10.45 | hakki47 | Hyvinvointi, Raha & valta, Työelämä, Politiikka, Business, Johtaminen, Crises
Taitaa se olla totta. Siis se, että nyt alkamassa oleva kansainvälisen rahatalouden kriisi on mittasuhteiltaan sellainen, mitä ei ennen ole nähty. Ei kukaan meistä nyt elävistä ainakaan. Se on jo pitkään ollut selvää, että olemme tilanteessa, johon ei valmiita ratkaisuja eikä rohtojakaan ole kellään.
Sen ainoan valtakunnallisen juttu tänään, globaalin talouskriisin seurauksista, pani miettimään. Vaikka ei ehkä pitäisi? Ehkä olisi sittenkin vain parempi panna päänsä pensaaseen?
Ensimmäiset havainnot eivät liittyneet kriisiin ollenkaan. Vaan esillä olleisiin tietoihin, ihan sellaisenaan.
- Kahdessakymmenessä vuodessa Kiinan BKT on kymmenkertaistunut.
- NL/Venäjän BKT on puolittunut samassa ajassa. Onhan sieltä irronnut väkeä ja maata, mutta silti surkastuminen on hurjaa. (Taisi taivaisiin noussut öljyn hinta olla Putinin muskelinäytön ainoa peruste ja viimeinen reaalinen mahdollisuus?)
- Siitä huolimatta, että Japanin taloutta on puolet ajasta vaivannut ihan ikioma talouskriisinsä, sen BKT on kuitenkin lähes tuplaantunut.
- Kun Neukkulan BKT oli yli 27-kertainen, on Venäjän BKT enää vajaa 6-kertainen, siis Suomeen verrattuna. Voiko tämä todella pitää paikkansa? Eikö sen pitänyt olla niin, että yksi suomalainen vastaa kymmentä….heikäläistä? Ja heitä on kuitenkin edelleen 143 miljoonaa. Tässä on pakko olla virhe.
- Varsinkin kun meillä ei, ainakaan näihin verrokkeihin nähden, ole järin hyvin mennyt. Nokiasta huolimatta. Ilmentää varmaan sitä, kuinka todella karseat seuraukset lamasta olisi meille ollut, ilman Nokiaa.
Ja paljon muutakin esitetyistä tiedoista tuli mieleen. Ja jos siihen vielä mukaan otettaisi väestön kehitys tulisi mieleen vielä paljon enemmän.
Mutta sitten siihen, miksi nuo alussa esittämäni ajatukset heräsivät.
Nyt kun eri puolilla maailmaa vasta suunnitellaan, millä tavalla luottamus markkinoille palautetaan, on peliin heitetty suuruusluokkana 2.000 – 3.000 miljardia taalaa(ilmeisesti kyse on taaloista?). Suomessa, vastaavassa tilanteessa kuviteltiin, että lama rahoitetaan pitkälti Suomen Pankin edellisten vuosien voittovaroista, joita muistaakseni oli 4 miljardia markkaa; siis markkaa. Niihin arvioihin on sitten myöhemmin jouduttu laittamaan vähintään nolla perään.
Ei ole mitenkään tuulesta temmattua, että keskimäärin varmaan myös ulkomailla, tuntemattoman tilanteen ratkaisussa tehtäisi myös virheitä. Toivottavasti ei yhtä suuria. Mutta varmasti, jos joskus pääsemme laskemaan tämän kriisin taloudellista hintaa, se on selvästi nykyajatuksia suurempi.
Ja jo nyt puhutaan kuitenkin varallisuudesta, joka vastaa Venäjän kahden vuoden BKTtä. Tai Kiinan yhden vuoden BKT:tä. Tai Mexicon, Etelä-Korean ja Intian yhteenlaskettu yhden vuoden BKT.
Sehän revitään jostain. Ja mistäpä se muualta tulisi kuin globaalilta veronmaksajalta? Tavalla tai toisella.
Suurimmat uhat ja riskit:
- Yhdestä ismistä päinvastaiseen toiseen ismiin.
- Protektionismin kasvu valtioiden talouspoliittiseksi ohjenuoraksi.
- Kansainvälisen epätasa-arvon repeäminen.
- Hallitsemattoman talouskriisin kehittyminen paikallisiksi tai globaaliksikin väkivallaksi.
Pysyvä linkki | 14 kommenttia »
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti