Tallinna on toista maata

8.10.2008 9.15 | hakki47 | Hyvinvointi, Matkailu, Talous, Asiakaspalvelu ja viestintä, Business, Itsenäisyys, Työ & bisnes, International finance

Mielenkiintoinen, uudenlainen matka menneisyyteen.

Kaikki alkoi jo oikeastaan pari viikkoa sitten, kun päätimme kaveriporukassa lähteä käymään tuolla Vanassa iloisessa, lahden toisella puolella. Siis kuten kaikki muutkin eläkeläiset. Tai niin luulimme.

Lähtö klo 8.00 ja paluu 20.30. Laivana ainoa vielä suomalaisomistuksessa oleva matkustajalaiva, ahvenanmaalainen Eckerö-linen Nordlandia. Niitä ihania, laivan näköisiä, ns. hitaita laivoja. Siis sellainen, joissa vielä on aikaa. Jutella ystävien kanssa, vaihtelevasti pienemmässä tai suuremmassa porukassa. Syödä aamiaista tai päivällistä, lukaista jotain tai kirjoittaa. Rauhassa. Kiireettömästi. Ja nauttia.

Kun joskus aiemmin olen laivalla Tallinnaan matkannut ne olivat “aina” täynnä. Arkisinkin. Vai muistanko väärin? Ei voi sanoa, että kumpaakaan suuntaan paatti tyhjänä olisi ollut, mutta tilaa riitti. Ja olivathan matkustajat valtaosaltaan eläkeläisiä. Siistejä tavallisia suomalaisia, virolaisia ja muitakin. “Sankarimatkailijoita”, siis kovaäänisiä osin ehkä iloisella tuulella olevia, taisi olla vain yksi 8 hengen pöydällinen.

Ei tarttettu mukaan passia. Henkilökorttiakaan kukaan ei kysellyt. Laivaan ja laivasta matka kummassakin päässä kesti 5 minuuttia. Kaukana olivat ne ajat, jolloin kuumassa peltiputkessa jonotettiin puolitoista tuntia maihinpääsyä Tallinnassa. Tai siitä kun kirpparilta kummallekin mukana matkustaneelle pojalleni ostamistani aidoista, identtisistä mutta tyhjistä pistoolikoteloista, toista ei tullivirkailijan mukaan saanut maasta viedä. Ja pois se otettiin.
Tallinnan silhuetti, joka ennen koostui Vanhasta kaupungista, Viru Hotellista ja Olympiasta oli saanut kyseenalaisiksi komistuksekseen taivaita kurkottelevia lasipilvenpiirtäjiä. (Juu, olen minä ne ennenkin nähnyt. Nyt ne vain kiinnittivät huomiota.) Mikä on yksi juttuni kirjoittamisen varsinaisista syistä. Päivän Hesari kun vahvisti, että ilmeisesti korkeimmat ovat edelleenkin puolityhjillään. Pyyntihinta, joka aikoinaan oli asetettu 8 370 euroon neliöltä oli nyt tullut 4 800  euroon. Eikä mene kaupaksi edes sillä. Ja ne taisivat olla jo tyhjillään hiihtoloman aikaan. Muistatteko vielä Suomessa asuntokaupan tilanteen laman aikana?

Kaupunki ja kaupunkilaiset olivat siistejä, hyvin pukeutuvia ja käyttäytyviä, ystävällisiä, ulospäin suuntautuvia keskieurooppalaisia. Eivät enää vuosiin ole olleetkaan niitä resuisissa, muodottomissa ja mauttomissa vaaterähjissä laahustavia umpimielisiä maatushkoja ja paappushkoja, jotka vielä 1990-luvun alkupuolella eivät välttämättä suomalaiselle uskaltaneet paljon puhuakaan. Mutta noin kymmenen vuoden poissaolon jälkeen, takaisin olivat ilmestyneet “trokarit”, katukaupustelijat jotka meille kerkesivät myydä villasukkia, -takkeja ja kaviaaria. Joko taloudellinen taantuma alkaa näkyä tässäkin?

Ainakin se näkyi talojen ja tyhjien tilojen myynti-ilmoituksista ikkunoissa. Taas oli tilaa halvalla saatavissa. Kauppoja, toimistoja, asuntoja, taloja. Vanhassa kaupungissa ja muualla. Miltä tuntuisi muuttaa Bistro Toompeanmäellä omaksi kesämökiksi? Holvatut huoneet ja kattoterassi merinäköalalla kaupanpäälle? Tai ehkä sittenkin kannattaa vielä odottaa vuosi tai kaksi. Sitten niitä ehkä saa jo eurolla tusinan?

Vanhuksia kun ollaan, noudatettiin lastemme ohjetta. Mentiin museoon. Itse asiassa kahteen. Venäjän suurlähetystön vieressä olevaan Historialliseen museoon ja Toompea 3 osoitteessa olevaan Okupatsiooni-museoon. Osoitti jälleen kerran, kuinka pienikin museo voi olla poikkeuksellisen kiinnostava. Suosittelen kumpaakin. Mutta erityisesti kehoitan käymään Miehitysmuseossa. Kuten yksi ystävistäni totesi; jokaisen suomalaisen peruskoulun opetusohjelmaan pitäisi kuulua pakollinen opintomatka sinne. Panisi miettimään ja auttaisi selventämään kansallisia prioriteettejä.

On se vaan niin kaunis tuo Tallinna. Härän sisäfilekin vain 20 euroa kilo. Tuomalla kotiin yhden kilon, maksaa matkat ja tuomalla kaksi, päivän ruoatkin. Avec.

Kiva ku tultiin. Tullaan toistekii. Ostoksillekii.

PS.

Muistathan äänestää jo Kuntavaaleissa 2008 KIRKKOVENE VALTUUSTOON

Pysyvä linkki | 9 kommenttia »