Luin juuri Heikki Aittokosken kirjan Kuolemantanssi - Askeleita nationalismin Euroopassa. Mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää luettavaa. Valitettavasti.
Ei siksi, että minäkään pitäisin nationalismia sinänsä valitettavana. Vaan siksi, että siitä on annettu syntyä työkalu "jumalattomien käteen". Sen ovat keppihevosekseen valjastaneet radikaalit fundamentalistit niin oikealla kuin vasemmalla.
Termiä käytetään validoimaan ja puolustelemaan kaikki järjettömyys, kohtuuttomuus, sivistymättömyys, jopa raakuus, julmuus ja kiihko yhteiskuntien muutosta vauhditettaessa. Sekä meillä Suomessa että Euroopassa että Venäjällä. Ja muuallakin.
Samaan nationalismi-iskulausetta hoilaavat Venäjän Vladimir Putin, Unkarin Viktor Orban, Puolan Jarosław Kaczyński, Ranskan Marine Le Pen ja vaikkapa Britannian Brexit-lipunkantaja Nigel Farage. Ja mitä enemmän hoilaavat sitä useammat - niin kansalaiset, poliitikot kuin kansakunnatkin - mukaan liittyvät. Koska, kuten yksi poliitikko totesi; tiedämme kyllä mitä pitäisi tehdä ja miten toimia, vaan emme sitä miten tulisimme uudelleen valittua näin toimittuamme.
Samasta syrjäytyneisyyden ja katkeruuden tynnyristä David Trump ammentaa oman uskovaisen äänestäjäkuntansa.
Enpä ollut tullut ajatelleeksi, mutta niin toimii myös Turkin presidentistä diktaattoriksi itsensä luotsannut Recep Tayyip Erdogan. Asia selkisi vasta luettuani Foreign Policystä artikkelin Turkey’s New Maps Are Reclaiming the Ottoman Empire. Muinainen imperiumi ja imperialismi, vääryydeksi koettu historia ja aluemenetykset, vahva kansallinen uskonto ja ainoaksi oikeaksi totuudeksi korotettu aate. Ja kuorrutukseksi luotu ulkoinen uhka. Ei hyvältä näytä.
Kuten tällä blogistolla olen jo vuosien ajan - ja varmaan kyllästymiseen asti - todennut, Euroopassa vallitsee nyt maailmansotien välisen ajan henki. Olosuhteet ovat vastaavan kehityksen toistumiselle loistavat. Toivottavasti vanhan kansan viisaudet ja tässä tapauksessa edes vain yksi niistä ei pitäisi paikkaansa.
Olisin kiitollinen, jos kaksi riittäisi. Kolmatta ei tarvita. Historiasta pitäisi voida oppia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti