Demokratiamme vetelee viimeisiään

Edellisessä artukkelissa Tässäkö tarkka ajankuva kuvailin käsitystäni länsimaiden demokratian nykytilasta. Ja nyt, siivotessani vanhoja kirjoitusaihioitani törmäsin siiten, että olen ollut huolissani aiheesta ennenkin. Useinkin.

Koska nyt löytämiäni mietteitä en aiemmin ole julkaissut, siihen nyt aukesi hyvä tilaisuus. Milloin ja missä yhteydessä ne on kirjoitettu en tiedä. Siihenkään en ota kantaa onko ajattelustani mitään iloa kellekään. Lyhentämättömänä ja oikolukemattomana tässä se:

Miten demokratian tunnistaa?

”Mikä on demokratiaa, mikä ei? Demokratialle välttämättömiä tunnuspiirteitä ovat

• vapaat, rehelliset vaalit
• vastuunalainen hallitus
• kansalaisten perusoikeudet
• demokraattinen kansalaisyhteiskunta.
  

Vapailla, rehellisillä vaaleilla valitaan päättäjät. Hallitus ja muut päättäjät ovat poliittisessa vastuussa päätöksistä. Hallituksen valtaa säädellään lainsäädännöllä.
Kansalaisille on taattu perusoikeudet, jotka takaavat mm. heidän mahdollisuutensa osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Vireä ja julkisesta vallasta erillään oleva kansalaisyhteiskunta kokoaa kansalaisia toimimaan yhdessä erilaisten tavoitteiden ja päämäärien puolesta.
Demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluu, että myös kansalaisten järjestöt ja yhdistykset ovat kansanvaltaisesti muodostettuja. Järjestöjen sisälläkin tulisi noudattaa demokraattisia periaatteita.” Näin demokratiaa kuvataan Kansanvaltaa.fi sivuilla, joka lienee ison veljen ääni demokratiakeskusteluun?
Mitä voi moisesta kyseenalaistaa?

Ensinnäkään ei edes puututa siihen, mitä demokratia ei ole (vaikka sitä kysytään) sillä vaikka meillä on vapaat vaalit ja suurilla äänestysalueilla myös rehelliset vaalit, se ei koske koko maata. Mitä pienempi ja ”perinteisempi” kunta tai yhteisö, sitä enemmän voi sekä vapauden että rehellisyyden asettaa kyseenalaiseksi. Pienen kunnan ja äänestysalueen jokainen äänestäjä on ”kaveri”. Se onko hän äänestänyt vai ei, on tiedossa koko äänestyksen tapahtumisen ajan. Tarvittaessa haetaan vaikka kotoa.

Äänestyksen jälkeen jo yhteen ja vähennyslaskulla voidaan riittävällä tarkkuudella päätellä kuka on ketäkin äänestänyt. Ja voi sitä, joka ei ole äänestyänyt oikein. Kun tämä koskee erityisesti pieniä kuntia ja pieniä äänestysalueita, ei ihme ettei Kepu ole juurikaan suuriin kaupunkeihin edennyt.

Toisekseen vastuullisuutta on montaa sorttia.

Viimeisten vuosien aikana erityisesti kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen vastuullisuus niille puolueille tai puoluekoneiston osille, joiden listoilta heidät on valittu, on korostunut. Puolueet pitävät siitä kyllä huolen. Ja kun ainakin itse olen vakuuttunut siitä, että ns. poliittinen vastuu on pelkkä fiktio, kuvitelma ilman todellisuuspohjaa väitän, että se demokratia, jota meillä toteutetaan on lähinnä puolueoligarkiaa.

Vaan miten on kehittynyt yksittäisen valitun (kansanedustaja tai kunnanvaltuutettu) vastuullisuus suhteessa äänestäjään? Ryhmäkuri ja puolue-etu ajaa jopa yksittäisen edustajan kannan kumoon. Perustuslain 29§ rikotaan jopa oikeuskanslerin ja eduskunnnan oikeusasiamiehen vaikenevalla myötävaikutuksella. Ryhmäkuri ja puoluesidonnaisuus tappaa demokratian.

Kolmanneksi kansalaisten perusoikeudet.

Jos unohdetaan ajatus, että totalitaarisessa valtiossa kansalaisella ei perusoikeuksia olekaan, mitkä ovat kansalaisten perusoikeudet nykyisessä Suomessa? Veronmaksu, peruskoulu, kuvitelma toiminnallisesta sosiaali- ja terveydenhoitosektorista ja usko siihen, että Euroopan Ihmisoikeuskomissio viimeistään oikaisee omien virkamiestemme, eli polittisten päättäjiemme lainvastaiset päätökset. Pitkällisen pohdinnan perusteella maassa ei oikeutta vieläkään saa, ken itse sit ei hanki. Tai jopa vaadi. Eikä 80 % väestöstä, ainakaan aiemmin, sitä ymmärtänyt edes toivoa.

Neljänneksi fiktio demokraattisesta kansalaisyhteiskunnasta.

Onko silloin, kun perustuslakeja muutetaan parin puolueen ”ideologisen” haavekuvan perusteella suuntaan jos toiseen oman tarpeen mukaisesti,

Demokratia on huonoin valtiomuoto lukuun ottamatta kaikkia muita, joita on kokeiltu.

Winston Churchill