Jos yllä oleva ei ole lukijan mielestä riittävän kunnioittavaa, niin eipä tälläkään vaalikaudella ole ollut oikeastaan mitään mikä äänestäjältä kunnioitusta olisi edellyttänytkään. Valitettavinta tässä se, että nyt edessä olevat vaalit eivät muutossta parempaan lupaa, kuten eivät edellisetkään.
Toivottavasti puolueet edes tältä vaalikaudelta oppisivat, että on kansanvallan ja kansalaisten halveksuntaa jäättää pääministerivalinnat yksittäisen puolueen toimielinten päätettäväksi. Uskon hyvin ymmärtäväni puoluebroilereidemme ajattelutavan. Mutta sillä logiikalla ja kun puolueiden ideologia on fokusoitunut kahteen, valta ja omat edut, miksi yleensäkään järjestää eduskuntavaaleja? Kyllä puolueet tietävät paremmin.
Minun ehdokkaani on JOKU MUU.
Ja tässä alla taas yrityksiäni vaikuttaa lähinnä yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Suomen suurin
yksittäinen ongelma on kepulien perinneyhdistys.
Sote, kunnallinen
hallintouudistus, opetushallinnon kehittämin ja monet muut ratkeaisivat, tai
ainakin suurimmalta osalta ratkeaisivat, jos maamme paikallishallinto siirtyisi
nykyaikaan. Eikä muutos todellakaan iso olisi. Perustuslain 124 §:n 1. momentti,
joka nyt kuuluu
Suomi jakaantuu
kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
muutetaan
muotoon
Suomi jakaantuu
maakuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Tarvitaan vain kolme
pientä lisäkirjainta ja kaikkinainen ongelma poistuu. Samalla seurakuntajaon
pohjalle Suomen Suuriruhtinaskunnassa säädetty asetus kunnallishallinnosta
maalla 6. helmikuuta 1865 siirtyisi historian lehdille. Samalla valtion
paikallishallinto ja kansalaisten toiminnan ja tarpeiden muuttuminen 150
vuodessa vihdoin huomioitaisi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnat
Mahdollisten
väärinkäsitysten välttämiseksi muutos on jotain aivan muuta kuin kepulien
maakuntamalli, jossa päällekkäisyyden lisääminen aiheuttaa lähtökohtaisesti
ainoastaan kustannusten kasvua.
On monia tapoja
kouliintua yrittäjäksi ja toiminnan tukeminen, ja varsinkin yksittäisen
kansalaisen omilla varoillaan tapahtuva panostus ansaitsee meidän kaikkien
kunnioituksen. Juhla- ja vaalipuheissa tapahtuva hypetys kääntyy helposti vain
itseään vastaan houkutellessaan yrittäjiksi henkilöitä, joilla ei moiseen -
syystä mistä tahansa - ole edellytyksiä. Ja valitettavan usein ojasta
allikkoon, kuten virkamiesten ohjeistun usein.
Tehokkainta olisi
kannustaa lapsen kaikenpuolista yrittelijäisyyden kehittymistä silloin, kun hän
ei edes ole koulussa, eskarissa, ehkä ei edes päivähoidossa. Valitettavasti
tuolloin meillä vanhemmilla on samat syyt kuin myöhemmin päiväkodin tädeillä ja
opettajilla moista rajoittaa ja hillitä. Kartuttamamme oman kokemuksemme mukaan
"lapsen omaksi eduksi" ja oman mukavuutemme vuoksi, jotta lapsi olisi
helpommin hallintavissa.
Loput tarvittavista
ominaisuuksista, taidoista ja osaamisista onkin sitten koulutettavissa tai
tarvittaessa ulkoistuksin myöhemmin ostettavissa. Runsaan omakohtaisen
kokemuksen perusteella väittäisin kuitenkin, että opettajien kouluttaminen
yrittäjyyden ja yrittelijäisyyden tiennäyttäjiksi ainakin tapauksissa, joissa
he itse toimivat palkollisina ja virkamiehinä on hukkaan heitettyä aikaa ja
rahaa. Mutta yrittää kannattaa varmaan sitäkin. Ja omilla rahoillaan saakin.
Aivan samalla
perusteella kun ihmetellään kumpi on ensin muna vai kana, tai työvoiman kysyntä
vai tarjonta, voi kysyä kokoomus Vartiainen vai tämän selvityksen tilaaminen.
Mutta siitä viis. Ei näiden linjausten suurimman osan suunnassa etenemisestä
varmasti haittaakaan ole. Mutta konkreettisten toimenpiteiden osalta kovin on
palkkojen tappolinja esittäjillä korkealla. Samoihin tavoitteisiin pääsee myös
muilla tavoin. Jopa tavoilla, jotka todella korvaavat niitä rakenneongelmia,
jotka ovat niiden perussyinä.
Kaikista keskeisin
pohde nykyisessä taloudellisessa tilanteessamme ei kuitenkaan ole kilpailukyvyn
puute, ei työntekijöille käteen jäävän palkan suuruus eikä missään tapauksessa
työvoiman tarjonnan puute.
Keskeisimmät ovat
yhteiskunnallisen johtajuuden puute, puolueiden tahdon mukaisesti rakennettu ja
parlamentaariseksi väitetty poliitinen järjestelmä, jossa kansalaisten tarpeet
ja päätöksentekijöiden intressit ja kyvyt eivät kohtaa. Siksi muutosten on alettava
juuri sieltä. Demokratian ja markkinatalouden perusteista.
Taisinpa asiasta
analyysin kirjoittaakin. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2015/03/taasko-yksi-casehimanen-vaiko-uusi-team.html
Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/diplomaatti+euroopassa+ei+saisi+leikata+puolustusmenoja/a2296355?fail=f>
USAn ihan perusteltu
vaatimus jo kauan, jopa paljon ennen kesäkuuta neljä vuotta sitten. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2011/06/historia-ei-toista-itseaan-eihan_11.html
He ovat jo kahdesti joutuneet Euroopan pelastamisen rahoittamaan. Tosin
edellisellä siitä tuli heille myös tosi hyvä business.
Milloin Saksa tekee
sen Euroopassa mahdolliseksi, vaikka puolustuksen lisääminen sinänsä ei
valtioiden taloutta korjaa? Köyhtyneet ja tyytymättömät massat eivät
välttämättä oman sotaväen edessä taivu. Marion supersatsaus saattaa antaa
eväät, mutta hyvin paljon riippuu siitä, miten valtiot synnytettävän rahan
ohjaavat. Valtioiden taseiden parantaminen ei siihen ainakaan riitä.
Sillä Marion 1.000 +
miljardilla ja Junckerin vivutuksen 330 miljardilla pitää saada aikaan
investointeja, työtä, kysyntää ja niiden paljon puhuttuja dynaamisia
vaikutuksia ja mieluiten siellä mistä ne nyt puuttuvat. Niiden aikaansaamisessa
Jyrki-boylla se oikea työmaa on. Hänen tähän mennessä aikaansaamastaan ei juuri
kehuja ole kuulunut. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2015/02/jyrki-kataisen-karmea-perinto-kahdeksan.html
Tekisi melkein
mieleni sanoa, että "mitä minä sanoin". Mutta väärin ja ennen kaikkea
turhaa olisi sekin. Mutta siitä olen valitettavan varma, että järjestelmän
sisältä, siis puoluejärjestelmän sisältä muutos ei käytännössä ole mahdollinen.
Uskon hyvin
ymmärtäväni muutoksen mahdollisuuteen
uskoneiden ja persuja neljä vuotta sitten äänestäneiden turhautuneisuuden ja
tyytymättömyyden. Syyllisiä voi etsiä mistä tahansa, mutta syyt olisi hyvä
ainakin itselleen opiksi ja ojennukseksi selvittää. Jos ei muusta syystä, niin
edes siksi, ettei tällä kerralla enää samaan syyhyn äänestäessään kompastu. Se
vaara on tälläkin kerralla erittäin suuri.
Kuten aivan oikein
varmaan toteat, kaikissa nykyisissä poliitikoissa asuu pieni, usein näkymätön
tai ainakin itselle tunnustamaton demari. Puolueiden "ideologioissa"
ei käytännössä enää ole eroja; kaikki niistä - niin uudet kuin vanhatkin - etsivät
vain valtaa siitä ulosmitattavia etuja puolueelle, sen eliitille ja
poliitikoille. Tässä järjestyksessä ja vain heille. Etusija on eduilla ja
ansioilla, valta on vain keino sitä hankkia.
Puolueista on tullut
yksi, joskin maamme merkittävin etujärjestöjen ryhmä, jolla lisäksi on valta
itse määritellä kuinka paljon se itselleen verovaroista ulosmittaa ja mitkä
ovat sitä itseään rajoittavat toimintaedellytykset. Niidenkään ne eivät anna
toimintaansa rajoittaa, jos ei ole vaaraa tulla ragaistuksi, kuten Kehittyvien
Maakuntien Suomen lahjusskandaali vuodesta 2008 alkaen kiistatta osoitti.
Kansalaisten ja kanskunnan yleisten ja yhteisten asioiden hoitamisesta ei
kukaan heistä huolta kanna.
Muutosta, tuomalla
Arkadianmäelle uusia edustajia tai puolueita on ihan turhaa enää toivoa. Edellä
mainitusta syystä niistä uusimmatkin rapautuvat viimeistään eduskuntaan
päästyään hyvin nopeasti. Jos ei yksi kausi opeta ulvomaan sutena susien
joukossa, viimeistään toinen sen tekee. Väittäisin, että persujen osalta yksi
kausi on opettanut talon tavoille.
Mutta muutosta
tarvitaan. Sen tarve on entisestäänkin korostunut viimeisten neljän
vähintäänkin menetetyn mahdollisuuden vuoden aikana. Osmo Soininvaarakin
asiasta on ihmetyksestä ääni väristen puhunut viisaita. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2014/10/politiikan-pelisaannoissa-on-jotain.html.
Pitkällisen harkinnan perusteella, mutta jo kauan sitten on ainakin itselleni
tullut selväksi, että ainoa tapa, jolla tavis käytännössä pystyy
rauhanomaisesti vaikuttamaan muutoksen aikaansaamiseen on äänestää ja äänestää
tyhjää. Itse kirjoitan seuraavissakin kansanedustajavaaleissa äänestyslippuun
JOKU MUU. Ajatuksellista perustaa olen useissa blogini artikkelissa, kaikilta
mieleeni tulevilta suunnilta käsitellyt, vaikkapa seuraavassa: http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2009/11/poistetaan-puolueilta-oikeus-edustaa_4.html.
Vastaväitteitä on
toki riittänyt. Epäilyksiä tehosta niin ikään, vaikka perustaa ei ole
kyseenalaistettu muulla, kuin toteamalla - ihan oikein - että vain ääniä
saaneet ehdokkaat ja puolueet tulevat valituiksi. Mutta sille, että suuri
mitätöityjen äänien määrä poistaa valittujenkin legitimiteetin ei juurikaan
painoa ole annettu. Kuitenkin ainoa instanssi, jossa mitätöitävän äänestyslipun
vaikutusta tietämäni mukaan on tositilanteessa testattu on Eduskunnan
puhemiehen vaali vuonna 2010. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2010/02/kumpi-voitti-sauli-niinisto-vai-joku-muu.html Oli ilmeisesti hyvin lähellä, ettei kampanjan
kuuleman mukaan masinoinut Eero Heinäluoma olisi onnistunut torppaamaan
kampanjalla myös Sauli Niinistön presidenttitien. Tehoa siis oli. Ja kaiken kukkuraksi,
vaihtoehdot meille tavikselle ovat vähäiset. Elleivät peräti olemattomat, jos
haluamme lainsäädäntömme antamissa mahdollisuuksissa pysyä.
Kommentiksi
tärkeässä asiassa tästä tuli liiankin pitkä. Muistaakseni annat kuitenkin arvoa
perusteille, et pelkästään linkkiluettelolle. ;-)
Mutta onhan sentään
kyseessä tietoinen, tarkoituksellinen ja aktiivinen, ei reaktiivinen
heitteillejättö. ;-)
Stubbin arvomaailma
on valitettavasti osoittautunut nuoren änkyräoikeistolaisen maailmaksi, jossa
elää vahvana kuvitelma siitä, kaikilla muilla on vähintään yhtä hyvät elämisen
edellytykset, kuin hänellä itsellään. Sen arvomaailman aika voisi hoitaa, mutta
vähintäänkin vaalikauden tai kahden jäähy ja siitä satavissa olevat kokemukset
tarvitaan, ennen kuin kannattaa uudestaan Suomen johtoon edes yrittää.
Mitä muuta me
suomalaiset voisimme tehdä kuin toivoa, että Roger Altman on oikeassa? Jos on,
hyvä niin. Jos ei, tuskinpa hän siitä unettomia öitä itselleen hankkii?
Re:
OECD antaa Suomelle pyyhkeitä julkisen it:n johtamisesta -
"Strategioita on hieman liikaakin"
"Kuten
niin usein Suomessa, strategioita on hieman liikaakin, OECD arvioi."
Tekoja sen sijaan liian vähän, kun on niin paljon kivempaa tuumata kuin tehdä.
Kohteesta <http://www.talouselama.fi/uutiset/seuraavan+hallituksen+on+ratkaistava+kolme+asiaa/a2294601>
Miltä kuulostaisi
seuraava fokusointi?
Julkisen sektorin
henkilöstökuluja on leikattava 10 % nykytasosta mieluiten väenvähennyksellä,
eli irtisanomalla. Viiden vuoden irtisanomisen suoja-ajat
kuntaliitostapauksissa poistetaan.
Tukitaan yksityisten
työnantajien mahdollisuudet irtisanoa ketään yli 50 vuotiasta ns. putkeen ja
helpotetaan alle 30 vuotiaiden irtisanomista.
Kolmas ongelma
hoituu kahdella edellisellä.
Kohteesta
<http://www.tekniikkatalous.fi/keskustelu/>
Käytännössä
demokratiaa - merkityksessä kansalaisten demokratia - ei meillä enää ole.
Korkeintaan puolueiden demokratia, jossa kukin puolue muodostaa kannattajiensa
etujärjestön. Tuttavallisesti järjestelmäämme voi nimittää politbyrokrataksi.
Puolueet, eli niiden
jäsenistön "eliitti" - siis artikkelissa mainitun 6% eliitti, siis
ehkä alle 1 % äänioikeutetuista - kilpailevat toistensa kanssa vallasta ja
saatavissa olevista eduista itselleen, puolueelle, puolueen jäsenistölle. Tässä
järjestyksessä ja vain heille, muista viis. Kansakunnan tai kansalaisten
yleisistä ja yhteisistä asioista ei huolehdi kukaan, aika menee etuja itselleen
ulosmitatessaan. Hyviä esimerkkejä löytyy , SoTe sotkuista ja
komissaariehdokkuuksista alkaen viimeisten vuosien historiikistä.
Puolueet tarvitsevat
ääniä. Niitä haravoimaan tuodaan julkkikset, trubaduurit, entiset urheilijat ja
muut tyhjäntoimittajat kansoittamaan Arkadiamäen suuren salin. Napinpainajina.
Puolueiden poliittisten broilereitten lastenkamarit ovat vallanneet paikat
kansakunnan kaapin päälle. Tosin hekin enää vain ponnahduslaudaksi entistä
suurempiin (=tuottavampiin) kansainvälisiin tehtäviin, joihin EU-jäsenyytemme
nyt antaa mahdollisuuden.
Viimeistään
viimeiset neljä hallitusta kahdella vaalikaudella lienee varsin hyvin
todentanut tilanteen lohduttomuuden. Valittaen on todettava, että muutosta ei
myöskään ole näkyvissä. "Uusia" varteenotettavia puolueita ei
edelliset jytkyn lässähtämisen jäljiltä taida edes olla tyrkyllä. Eivätkä uudet
puolueet ole ratkaisu meidän ongelmiimme ollenkaan, kyllä nykyisissä riittää
veronmaksajille elättämistä kylliksi.
Kansalaiset voivat
osallistua kansakunnan päätöksentekoon vaaleissa, jolloin heidät on hypetettävä
äänestämään oikein, siis oikea puoluetta. Silläkään ei puolueiden kannalta
oikeastaan ole väliä, koska nukkuvien äänillä ei ole väliä, eikä vaalikarja
ymmärrä, että tyhjänkin äänen jättämisellä on valtava merkitys, jos niitä on
paljon. Nukkujia, olipa heitä ihan kuinka monta tahansa, ei kukaan muista
viikon kahden kuluttua vaaleista.
Vastaus kysymykseen
"Toimiiko yleisödemokratia pitkässä juoksussa kansalaisten parhaaksi"
on selvä ei. Kansakunta tarvitsisi osaavat ja viisaat johtajat, jota
nykyisenkaltainen keskivertainen, tasapäistetty poliittinen järjestelmä ei
yksinkertaisesti pysty tuottamaan. Ja rauhoittavana lisänä on vielä todettava,
että järjestelmä on jo rapautunut tilaan, ettei sen korjaaminen järjestelmän
sisältä ole mahdollista.
Kohteesta
<http://www.tekniikkatalous.fi/keskustelu/>
Re:
Investointipankkiiri arvioi: Tämä valtionpäämies on maailman rikkain - omaisuus
jopa 200 miljardia dollaria
Siis kaiken muun hyvän lisäksi, Putler
on myös maailman suurin rosvo. Sopisi hyvin kuvaan.
Ja niin kauan, kun
puolueiden annetaan käytännössä itse määrätä, kuinka paljon ja millä tavalla he
itselleen ulosmittaavat verovaroista , niin kauan he myös kiertävät ja rikkovat
itse laatimiaan, jo sinänsä löperöjä lakeja. Sillä onko kyseessä vaali- tai
puoluerahoitus, ei ole väliä. Yhtälailla ne käyttävät kaikki rahat, jotka
käsiinsä saavat, eikä rahaa koskaan ole kuitenkaan riittävästi.
Koko rahankeruu on
nyt, viimeksi juuri Tarasti toimesta, järjestetty taatusti korruptoivalle
pohjalle; puolueiden julkisista varoista tapahtuvalle ulosmittaukselle ja
yksityiseltä sektorilta itse hankittavalla lahjusmäärällä. Ilman sidoksia niitä
ei saa kukaan. Haittavaikutuksena lisäksi, että pidemmällä aikavälillä se
johtaa listavaaleihin, ilman että moisesta enää erikseen tarvitsee mitään
päättää.
Kuitenkin
vaihtoehto on olemassa. Olen sitä viimeksi käsitellyt tammikuun 10. 2015
artikkelissa Velvollisuus jonka laiminlyönnistä ei rangaista,
ei ole velvollisuus ollenkaan. Se ei välttämättä ole puolueiden mieleen, mutta se
todennäköisesti on ainoa mahdollinen, täysin
läpinäkyvä ja oikeudenmukainen tapa puolueiden kannalta ja taatusti
korruptiovapaa ja yksinkertainen menettely, joka samalla takaa kansalaisille
demokratian tulosohjausmahdollisuuden käytännössä.
Menettelyn
lähtökohtia on vain kolme; puolueiden rahoittaminen julkisista varoista
kielletään ja kiellon rikkominen sanktioidaan tuntuvasti. Puolueiden rahoitus
yksityisistä varoista sallitaan ja tarvittaessa sitä edistetään
lahjoittajalle annettavilla verohelpotuksilla. Perustuslain 29§ rikkominen
ulotetaan koskemaan myös ns. sitovia ryhmäpäätöksiä ja rikkominen sanktioidaan
tuntuvasti.
Muut yksityiskohdat
löytyvät esimerkiksi em. artikkelin linkeistä.
16 kommenttia:
Vaalivalheita tosiaankin!
Tätä meidän poliittista järjestelmäämme jotkut irvileuat kutsuvat edustukselliseksi demokratiaksi. Edustuksellisuuden pitäisi tarkoittaa sitä, että joku tai jotkut edustavat jotain tai joitakin eduskunnassa, jonka nimikin on muokattu tätä asiaa kuvaamaan.
Oikean edustajan löytymiseksi on rakennettu oikein vaalikone, jolle voi asettaa kysymyksiä ja joka sitten valitsee äänestäjälle kysymysten perusteella pahaan edustajan äänestettäväksi.
Äänestetty ja mahdollisesti valittu ehdokas ei sitoudu millään tavalla ajamaan vaalikoneessa lupaamiaan asioita. Vaikka lupautuisikin niin puoluekuri ei anna siihen mahdollisuutta.
Äänestäjien pitäisi tietää puolueet, jotka eivät rajoita valittuja edustajiaan eduskunnassa. Jos tällaisia puolueita löytyy pitää äänestäjän sitouttaa ja äänestää ainoastaan tällaisten puolueitten ehdokkaita.
Ryhmäkuria noudattavien puolueitten pitäisi asettaa puolueitten tavoitteet vaalikoneisiin te(n)stattavaksi. Kuripuolueitten ehdokkaitten asettautuessa vastaamaan vaalikoneisissa tapahtuu ilmi selvästi tietoinen
petos. He eivät voi luvata äänestäjille mitään mitä puolue ei hyväksy. Kansanvallan ja tässä tapauksessa edustuksellisen kansanvallan vääristely saa selvästi rikollisia piirteitä.
Demokratiasta, kansanvallasta ei kannata edes puhua. Puolueet asettavat ehdokkaat, joita kansa saa äänestää. Tällaisen järjestelmän nimen pitäisi olla edustuksellinen puoluevalta.
Fun(deeraaja)
Puolueet asettavat ehdokkaat, joita kansa saa äänestää. Tällaisen järjestelmän nimen pitäisi olla edustuksellinen puoluevalta. Demokratiasta, kansanvallasta ei kannata edes puhua. (Paitsi Orwellin Isonveljen newspeakkina.)- Aamen.
Vaan miten saisit äänestäjät moisen merkityksen ymmärtämään? Tai välittämään? Tai toimimaan tavalla, joka tuon politbyrokratian korjaa. Sillä korjattavissa se on.
Hakki
Oot luultavasti liian vanha pappa tämmöiseen, mutta tuollainen tarjous kolahti spämmifiltteriin:
http://www.stuntman.fi/t-paita_2
Jos tilaa vähintään kolmellakympillä niin koodilla 153 pääsee eroon postituskuluista.
Satumainen
Olet oikeassa, niin olen. Mutta en kyllä edes nuorna miestäkään moista olisi päälleni pannut. Enkä ensimmäistäkään edes ostanut. Varat kun varmaan menisivät Tumpin vaalikassaan.
PS.
Nuorna miesnä kiinnität varmaan huomiota siihen, että 2011 - 2015 ei muita pääministereitä edes ollut?
Hakki
Se on kömpelö yritys tuoda mieleen Kiitos veteraanit -paita.
Mielialat on muuten nyt sellaiset että jos seuraavakin hallitus yrittää selvitä taloudesta ja maahanmuutosta ongelmia hyssyttelemällä ja osoittamalla sormella Venäjän uhkaa niin sitten alkaa tapahtua.
Pätkätyösukupolvia ei kiinnosta elää leikkiä seuraa johtajaa jos johtajat eivät tee mitään niiden hyväksi vaan jatkavat raamatullisiin mittasuhteisiin paisunutta valheessa elämistä.
Satumainen
"Pätkätyösukupolvia ei kiinnosta elää leikkiä seuraa johtajaa jos johtajat eivät tee mitään niiden hyväksi vaan jatkavat raamatullisiin mittasuhteisiin paisunutta valheessa elämistä." Toivotaan vaan eppäilenpä. Ja moinen ikioman kokemuksen perusteella.
Kun edellisen laman vähintään yhtä selvästi oli aiheuttanut poliittinen eliitti ja puolueet, jotka silloinkaan eivät juurikaan rakenteisiin vaivautuneet puuttumaan ja vielpä ainakin tuottamuksellisesti vaikeuttivat itse lamaa ja siitä selviytymistä luulin minäkin. Olen julkisestikin itse ollut sitä mieltä, että kahta kertaa nopeasti peräkkäin eivät edes suomalaiset moista siedä. Olen väärässä.
Mikä lie syy siihen, että millään ei tunnu olevan mitään väliä? Aina vaan uskotaan siihen mitä itsensä fantsuksi nostaneet broilerit väittävät - vaikkei faktoilla ole moisen kanssa eikä heille juurikaan merkitystä ja usein väitteet jopa valheiksi myöhemmin paljastuvat. Puuttuko kyky vai halu nähdä miten asiat tosiasiallisesti ovat? Vai olisiko kyseessä usko, ettei itse osata, kyllähän nuo tyrkyllä olevat osaavat? Vai olisiko todella niin, että me vain olemme niin toivottoman tyhmiä?
Olen taipuvaisempi uskomaan, että kansa, joka on suostunut kestämään vähintään 8 vuotta yksinkertaisesti päätöntä ja vastuutonta hallintoa suostuu mihin tahansa. Ainoa toivo taitaa olla kapina, johon suomalaiset eivät missään tapauksessa ryhdy, ennen kuin eivät sitä enää voi välttää.
Mieluummin heristetään nyrkkiä taskussa, murjotetaan ja jurnutetaan selän takana ja irvaillaan päättäjien päättömyyttä tai äänestellään "uusia" puolueita tai vanhojen puolueiden "uusia" kasvoja eduskuntaan kuvitellen, että kyllä se siitä. Mutta kun se vaan ei. Sen paremmin siitä kuin muustakaan.
Ja jokainen päivä, viikko, vuosi tai vaalikausi painaa kansakunnan ja kansalaiset entistä syvemmälle apatiaan ja sellaiseen toimettomuuten, että sieltä ei enää hevin nousta. Josko ollenkaan. Yhä suurempi osa degeneroituu yhä pidemmälle henkisesti, oppii elämään siten kuin nuo "olosuhteet" edellyttävät ja syrjäytyvät kulmapubin karaokekuoroksi tai mm. samaa vanhaa äänestäviksi vihanneksiksi.
Niin kauan, kuin kansa mahdollistaa että "johtajat eivät tee mitään niiden hyväksi vaan jatkavat raamatullisiin mittasuhteisiin paisunutta valheessa elämistä" ja lainarahaa riittää, mikään ei muutu.
Hakki
Mikä lie syy siihen, että millään ei tunnu olevan mitään väliä? Aina vaan uskotaan siihen mitä itsensä fantsuksi nostaneet broilerit väittävät - vaikkei faktoilla ole moisen kanssa eikä heille juurikaan merkitystä ja usein väitteet jopa valheiksi myöhemmin paljastuvat. Puuttuko kyky vai halu nähdä miten asiat tosiasiallisesti ovat? Vai olisiko kyseessä usko, ettei itse osata, kyllähän nuo tyrkyllä olevat osaavat? Vai olisiko todella niin, että me vain olemme niin toivottoman tyhmiä?
Mun mielestä kyse on pelkästään siitä, ettei ihmisiä kiinnosta seurata asioita.
Persuilla leviää valaistumiskokemus, joka lähti Soinista joskus 2008 tai 2009 kun se viitsi tutustua taloustilanteeseen. Mikä lie mielenhäiriö ollut, mutta Persut tulevat reagoivat hitaasti ja romahdus tulee useimmille yllätyksenä.
Muille puolueille se tulee kyllä kokonaan puun takaa, koska niissä ei olla uskallettu ajatella asiaa ollenkaan, joten voi tulla vielä toinenkin jytky, mutta siinä vaiheessa isompi on jo housuissa niin että ei se enää mitään muuta.
Lehdistön taso on rullalle ja roskiin ja kaikki on niin huolissaan rasismista ja islamofobista, ettei jihadisteihin uskalleta suhtautua samalla päättäväisyydellä kuin muslimit, niin että minkä tässä tekee ongelmalle, jota ei edes haluta nähdä?
Annetaan tilanteen kehittyä omalla painollaan ja syytetään pääministerejä?
Mulla on Joku Muulle hallitusohjelma: Puolueet pois politiikasta.
Se ratkaisisi monta ongelmaa.
Satumainen
JOKU MUUn hallitusohjelma on koko ajan ollut: Puolueet pois politiikasta.
Ei kuitenkaan niin, etteikö puolueita tarvittaisi ja niitä olisi myös tulevaisuudessa. Ihminen ja poliitikko varsinkin on laumaeläin, jolle vertaisverkko on vieläkin tärkeämpi, kuin ensimmäisellekään taviksella. Itse asiassa se ja sen mielipiteitten tarkka tunteminen on koko hänen olemassaolonsa edellytys ja ennakkoehto. Tämähän on pitkälti juuri saanut vallan siirtymään puolieille, kun eduskuntaan valitut poliitikot sitoutuvat myös kansanedustajila siten, että laumana on eduskuntaryhmä, eli puolue. Ei enää äänestäjät vaalikauden aikana.
Puolue on vuosien myötä vähitellen vienyt kansanedustajilta vallan ja tehnyt kansan valitsemista puolueelle vastuullisen, sen etujen vaalijan ja napinpainajan.
Puolueiden, pois luettuina etujärjestöt, rooli ei ole jäsentensä etujen varjeleminen ja edistäminen. Se on kansakunnan edun kokonaisuuden hoitaminen, ottaen huomioon jäsentensä lähtökohdat. Puolueet kun eivät edusta kansalaisia, vain kansanedustajat edustavat. Etujärjestöt, eivät puolueet hoitavat jäsentensä etuja. Forum ei kuitenkaan ole - siis ei saisi olla - Eduskunta.
Puolueiden rooli on - siis sen pitäisi olla - toimia samanmielisten vaaliorganisationa ja vertaisryhmänä valituille kansanedustajille. Se ei ole, eikä sen pitäisikään olla kansanedustajien hallinto- eikä päätöksentekokoneisto, ei edes "yhdessä" kansanedustajien muodostaman eduskuntaryhmän kanssa.
Siitä sitten vaan antamaan ääni JOKU MUUlle. Se kun on ainoa muutoksen vaihtoehto, jolla edes on mahdollisuus saada puolueiden vaikutus pois lainsäädäntötyöstä.
Hakki
Mielestäni Joku Muun tasoisen valtiomiehen tulisi tarjota ratkaisuja kiperiin ongelmiin.
Niin kuin nyt tähän, että koko yhteiskuntaan tehdään riippuvaiseksi valtion varoista samaan aikaan kun valtiota ajetaan maksukyvyttömyyteen.
Löytyykö meiltä riittävästi varoja ja päättäväisyyttää edes sotilasdiktatuuria varten sitten kun se aika koittaa vai käykö niin kuin Ukrainassa, jossa armeija myi aseet pois ja lähti kotiin kun palkkoja ei vähään aikaan maksettu ja tilanne kehittyy nyt omalla painollaan?
Tämmöisen rivikansalaisen näkökulmasta olemme vääjäämättä vajoamassa heimosotiin, koska kaikki puolueet rakentelevat innoissaan pirunnyrkkiä, jota ei olla edes tarkoitettu ratkaistavaksi. Varmuuden vuoksi osien väliin pannaan reilusti Eri Keepperiä.
Tarvitsisimme siis johtajuutta, joka on erilaista kuin Suomessa on pitkään aikaan nähty, eli sellaista mihin yhdistyvät äly ja viisaus.
Satumainen
Enhän muuta voi kuin yhtyä ajatukseesi; "Tarvitsisimme siis johtajuutta, joka on erilaista kuin Suomessa on pitkään aikaan nähty, eli sellaista mihin yhdistyvät äly ja viisaus." Johtajuuden, siis sellaiseen uskottavaan ja vastuulliseen meillä tosiaan on suurempikin tilaus. Tilaus, jonka toimitusajasta ei ole tietoakaan.
Nyt pelehtivistä poiitikoista tuskin sellaista ainakaan löytyy. Ja vaatimus vastuullisuudesta ja viisaudesta taitaa panna mahdollisuudet sellaisen löytämiseen olemattomaksi. Vaan toisaalta, eihän sellaista tarvitse ehkä broilerikoulutettujen piiristä hakeakaan? Vaan silloin puhutaankin helposti epädemokraattisesta Johtajavalinnasta, joka johtaa helposti ojasta allikkoon. Siis sitten, kun hänestä pitäisi eroon päästä.
Eikö olisikin paljon parempi, että puolueiden paljon mainostamaa ja perusteettomaksi todettua parlamentarismia kehitettäisi suuntaan, jossa kansanedustajien roolia ja vapausasteita poliittisessa päätöksenteossa laajennettaisi ja puoluekoneiston roolia ja vaikutusmahdollisuuksia rajattaisi?
Helpoimmin se tapahtuisi perustuslain 29§ noudattamisen valvonnalla ja rikkomisen sanktioimisella sekä puoluerahoituksen tekemisellä tulosohjatuksi. Sääli puolueita, siis puolue-eliittejä, että eivät moista ymmärrä.
Tilanne on päästetty niin pahaksi, että ainut vastaus minkä mä keksin on Kanada.
Varsinkin euroalueen tekohengittäminen käy vielä kalliiksi, minkä päälle se on vielä laitontakin. Tukilainat tekevät ihmiset riitaisiksi ja sitten tulee lauma mafiosoja ja lyö eteen ison laskun, joka on tehty rikollisella toiminnalla.
Tässä ei ihan oikeasti voi käydä hyvin.
Satumainen
Itse kannattaisin Austaaraliaa tai Uutta Seelantia, mutta sinne taitaa tässä iässä ja näillä rahoilla olla turhaa edes yrittää.
Mitä noihin mafiosoihin ja rikolliseen toimintaan tulee, kai muostat että puolueiden toiminta täyttää järjestäytyneen rikollisen toiminnan tunnusmerkit. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2009/11/puoluerahoitus-on-jarjestaytynytta_2.html
Ison laskun ne ovat jo meille esittäneet, joskaan maksuajankohtaa ei vielä ole lukkoon lyöty. Arvelevat voivansa vielä ainakin seuraavat 4 vuotta taas meitä kupata. Viime vuosinahan lasku on kasvanut tasoa 10 miljardia euroa vuodessa.
Hakki
Viime kuukausina on tullut vastaan sen verran vertauksia nykyisen tilanteen ja Ranskan tilanteen hetkeä ennen suurta vallanmkumousta välillä, että muutoksen tuulet voivat alkaa puhaltaa millä hetkellä tahansa.
Satumainen
Toivossa on kuulemma hyvä elää, mutta kun meitäkin vanhemmat viisaat väittävät, etteivät lehmät lennä.
:-)
Kailajärven talouspolitiikka on taas otsikoissa.
On suorastaan sääli, ettei mikään puolue ehtinyt hurahtaa siihen, koska se olisi syönyt mukavasti politiikan uskottavuutta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1426667842422.html
http://www.hs.fi/talous/a1426573606094?jako=88135d86e42250c18d800469a1e25e00
Satumainen
Eipä suostunut linkki toimimaan, ei löytynyt juttua.
Politiikan uskottavuus on demokratiassa olennainen tekijä, eikä sen häviämistä voi ainakaan toivoa. Itse asiassa Kun se menee, ei jäljelle oikeastaan jää mitään, mikä yhteiskunnan yhdessä pitäisi, varsinkaan vaikeina aikoina. Ja niitä meillä on edessä paljon ja monen sorttisia. Talvisodan henki on siitä kovin kaukana.
Lähetä kommentti