tiistai 8. huhtikuuta 2014

Suojeluskunta ja Lotta-Svärd osana Suomen puolustuksen uskottavuutta

Vaihtoehto NATO-jäsenyydelle.

Putlerin toimet Krimillä ja ilmeisesti nyt alkavat toimet Itä-Ukrainassa, sitten Transnistriassa, sitten Moldovassa ja muualla Ukrainassa panee miettimään Suomen puolustuksen uskottavuutta. Jenkkien "soo, soo, ei saa" - linja ei riitä Venäjää hillitsemään. Pakotteiden vaikutuskin on kyseenalainen

Kun NATOsta ei haluta käydä julkista keskustelua, miten olisi käydä keskustelua seuraavasta? On aika herättää henkiin vapaaehtoisuuteen perustuvat Suojeluskunta - ja Lotta-Svärd - järjestöt, kuitenkin siten, että ne ovat osana Puolustusvoimia, sen mobilisaatio-organisaatio ja "reservi-, alue- ja kotipuolustusjoukkona", silti vapaa-ehtoisuuteen ja yksityiseen rahoitukseen pohjautuvina. 

Kansanarmeija Sveitsin malliin. Varastoidaan tarvittava henkilökohtainen varustus riittävän hajalle, eri puolille maata. Kyllä siinä puolustukselle uskottavuutta siunaantuu. Toiseen potenssiin. Kun varustus on jaettu hajalleen ripotelluksi ympäri maata se mahdollistaa muutaman tunnin mobilisaation. Nämä "suojeluskunnat" muodostaisivat myös riittävät kodinturvajoukot, ne pitäisivät kylissä ampumaharjoituksia, samalla myös kontrolloisivat keskenään, kelle näitä aseita voi antaa, hallinnassa pitää. Tarvittaessa voitaisiin antaa virka-apua poliisille, joka ei nykyisin minnekään "kerkeä" kun se ainoa yksikkö on toisella puole pitäjää 100 km päässä toisissa tehtävissä. Tällainen maa on kuin ampiaispesä, ei sellaiseen kukaan hyökkää.

Ja extraetuna, josta kakaroiden ei tarvitse maksaa latin latia: Joka viikonloppu motivoivat ja maksuttomat extreme-urheiluharjoitukset; tarkka-ammuntaa, miinoitusta, tiedustelua, ensiapua, kiipeilyä, maastojuoksua, suunnistusta, laskuvarjohyppyä, hiihtoa, uintia, väijytystä, lähitaistelua, kamppailulajeja .... kaikki ammattilaisten ohjauksessa.

Ehkä Suomen puolustamisen uskottavuus ja erityisesti uskottavuuden ennaltaehkäisevä vaikutus edellyttäisi sekä Lotta-Svärd järjestön että Suojeluskuntien henkiin herättämistä? Nimikkeet tuovat monen mieleen luokkasodan ja -jaon, mutta aika on nyt toinen. Vapaaehtoisina järjestöinä mutta puolustusvoimien tai muuten vaaltiovallan ohjauksessa tälläisilla järjestöillä saattaisi olla juuri nyt jopa sosiaalinen tilaus?

On jo myöhäistä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan?



Osallistumisyrityksiäni kansalaiskeskusteluun sitten edellisen yhteenvedon.


Todellakaan, "Venäläiset eivät ole tyhmiä". Mutta uskomattoman monet suomalaiset näkevät vain mitä haluavat nähdä.

Venäjän etu on varmasti, että "oikeat" ukrainalaiset voivat hyvin, mutta vain osana Venäjää. Ja vain venäläinen voi erottaa "oikean" "väärästä" ukrainalaisesta. Väärille ei heillä ole käyttöä.

Suomalaisten etua ajavat tiukassakin paikassa vain suomalaiset itse. Tarvitsisimme kuitenkin päättäjiä, jotka ymmärtäisivät muutakin kuin kansallista edunjakopolitiikkaa ja uskottavat puolustusvoimat.

NATOn jäsenyys on vain yksi vaihtoehto uskottavuuden  saavuttamisessa. Eikä välttämättä edes paras.


Venäjällä on idea, miksei Suomella?





Olisi varmaan korkea aika saada virkavalta selvittämään Finnbayn juuret, kytkökset ja motiivit, kun jo valtakunnan ykköslehti katsoo asiaksi kommentoida sen toimintaa pääkirjoituksessaan?




Yhtenäinen puolustus on EUlle elinehto. Se, että mukana ovat USA, Kanada ja Turkki on osa historiallista kehitystä, josta on vaikea nähdä seuraavan haittaa EUlle. Varsinkin USAn ja Kanadan osallistuminen Euroopan pelastamiseen jo kahdessa maailmansodassa luo pohjan sille, että muut 25 jäsentä pitävät NATOa oman turvallisuutensa takaajina. Sitä näkemystä muutaman EU-maan puuttuminen joukosta tuskin mikään voi muuttaa?

Olisiko niin, että perinteinen voimakas turvattomuuden tunteemme ja sitä seuraava joidenkin poliitikkojen NATO - kiima johtaa ajattelemaan koko NATO-pohdetta väärästä kulmasta? Ei kai meidän ensisijainen pohteemme ole, mitä Venäjä jäsenyydestämme ajattelee, vaan mitä lisähyötyä meille NATO-jäsenyydestämme olisi? Kun taattuja hyviä vaihtoehtoja ei ole, tyydyttäisikö jälleen vähiten huonoon? 

Mielestäni vähiten huono meille on nykyisen turvallisuuspolitiikkamme jatkaminen kuitenkin siten, että panostamme puolustukseemme sellaisella tasolla, että olemme itse vakuuttuneita puolustuksemme uskottavuudesta. (Ei edes se NATOn joka tapauksessa "edellyttämä" puolustuksen 2% osuus budjetista ole meille taloudellisesti ylivoimainen ja tasona aivan riittävä.) 

Koska emme missään olosuhteissa voi resursoida puolustustamme siten, että voimme kaikissa olosuhteissa voittaa aluettamme vastaan hyökkäävän suurvalta-tai liittolaisarmeijan, meidän on tyydyttävä "pelaamaan aikaa". Itsellemme. Kuten aina aiemminkin. Hyväksyä se ja ymmärtää valinnan seuraukset.

Olennaisinta on säilyttää päätösvalta itsellämme niin pitkään kuin mahdollista. Ennen "totuuden hetkeä", jollaisen itsenäisyytemme aikana olemme kolmesti konkreettisena kokeneet maailma, sen uhat ja avaamat mahdollisuudet ehtivät heittää häränpyllyä vielä monta kertaa. Miksi ihmeessä sitoa kätensä välttämätöntä enempää ennen kuin on pakko?

Tehdään hyvää ja syvää ja syvenevää yhteistyötä sekä itään että länteen vastakin, valmistaudutaan puolustamaan kansalaisia ja aluettamme tapahtuupa hyökkäys miltä ilmansuunnalta tahansa ja pidetään huolta puolustamisen aineellisesta ja henkisestä pohjasta sitä ennen.

Yllämainitulla politiikalla on ainakin kolmasti vältetty koko maamme joutumasta vieraiden sotavoimien ylitse kulkemaksi, mikä lienee nykyisenkin puolustuspolitiikkamme ajatus? Ei ole mitään syytä, miksei se toimisi yhtä hyvin vastakin.

On hämmästyttävää, että kovin monet suomalaiset uskovat turvallisuutemme perustuvan liittolaisiin ja liittolaisuuteen. Jos ei NATOon niin sitten Saksaan tai ainakin Pohjoismaihin, siis Ruotsiin. Joidenkin mukaan paras turva tuntuu löytyvän lyöttäytymisestä karhun syliin. Kansallista itsetuntoa parhaimmillaan?

Koko ajatus kansallisesta itsenäisyydestä perustuu kuitenkin kansalaisten vakaumukseen ja uskoon, oman halun ja kyvyn riittävyyteen vastaamaan kansakunnan kohtaloista. Kaikissa olosuhteissa. Niistä ja erityisesti niissä onnistumisesta meillä on myös näyttöä noin sadalta vuodelta.

Miksi meidän on niin vaikeaa hyväksyä, että varsinkin vaikeassa tilanteessa suomalaisten etua ajavat yksin suomalaiset? Että liittoutumisilla aina on hintansa, jotka todellisuuden testissä saattavat sitoa osapuolten käsiä ja rajoittaa toimintavapauksia ja - vaihtoehtoja? Varsinkin pienten ja eniten suojaa etsivien osapuolten käsiä? Meidän kätemme.

Eiköhän kannaltamme parhaaksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan strategiaksi ole osoittautunut halu pitää yllä hyviä, rauhanomaisia suhteita kaikkiin maihin ja erityisesti naapureihimme? Ja toimia tilanteen mukaan? Itsenäisesti. Kaikin kulloinkin käytettävissä olevin välinein ja keinoin?

Konkreettisena ajatuksena oman itsenäisen puolustuksen uskottavuuden merkittäväksi ja edulliseksi lisäämiseksi ehdottaisin harkittavaksi vapaaehtoisten Suojeluskunta- ja Lotta-Svärd järjestöjen henkiin herättämistä.  Yksityisinä ja itsenäisinä mutta puolustuslaitoksen operatiivisessa kontrollissa. Jokaiselle osallistujalle tarvittava varustus omalle lähialueelle varastoituna.




Voisiko olla myös niin, että seksiä eniten myös tarvitsevat koulutetut miehet? Vai olisiko niin, että heillä on eniten varaa seksistä maksaa?




Missä täsmälleen menee propagandavyörytyksen ja 5.kolonnalaisen pohjustustyön raja on se tunnettu veteen piirretty viiva? Jos joudumme jo nyt miettimään, kumpaa pääkirjoituksen esimerkit Finnbaystä ja Illariovista edustavat olisi varmaan ulkoministerin tai hallituksen syytä selkeyttää nykyisen tilanteen vakavuutta kansalaisille?

Sitä paitsi lokapalloilusta ei liene kysymys, kun koepalloilla mahdollisesti arvioidaan maan päätöksentekijöiden, median ja väestön henkistä tilaa vain siksi, että kohde ei siitä tykkää? Eihän tärkeintä kai ole, miten me asemamme näemme, vaan miten sen näkee koepallojen heittäjät?




Kuka ihmeessä on ollut niin arvostelukyvytön, että on nostanut Jyrki-boyn valtiomiesluokkaan? Moinen olisi loukkaus kaikkia valtiomiehiä kohtaan.

Katainen on ollut katastrofi käytännössä koko ministerikautensa, alkaen jo ensimmäisestä ennusteestaan USAn sub-prime kriisin vaikutuksista vuonna 2008. Ei koske Suomea.

Jo pitkään ovat eduskuntavaalit, mahdollisesti puolueiden toiveesta ja ainakin niiden toimesta, muuttuneet pääministerivaaliksi; henkilövaaliksi. Miksi kansan ei anneta valita edes pääministeriä vaaleilla nyt, kun jälleen yksi heittää rukkaset naulaan? Kävisikö syyksi sama, kuin vuonna 1973 presidentin nimittämisessä poikkeuslailla? Puolueet kuvittelevat  tietävänsä paremmin miten täytyy toimia?




Olennaista ei varmaan ole sekään, mikä tuloeron suuruus tosiasiassa on? Paljon merkittävämpää on se mikä sen oletetaan olevan ja erityisesti mihin suuntaan sen oletetaan kehittyvän. Meillä kun pienenä pohjoismaana varsinkaan suurten tai kasvavien tuloerojen sieto ei ole korkealla. 

Poliitikkojen ja median merkitys luulon muuttumisesta harhaluuloksi on varsin merkittävä. 

En usko, että edes vasemmistolaisimmin ajattelevat päätöksentekijät haluaisivat lopettaa korkeasuhdanteet. Ennemminkin he uskovat voivansa lopettaa laskusuhdanteet. Se onnistuu kyllä määritelmän mukaan aivan yhtä huonosti.


13 kommenttia:

Karl Fransen kirjoitti...



Hakki.

Olethan käynyt kuumaksi, poliittiseksi kiihottajaksi? Olit liian nuori nähdäksesi mitä Suojeluskunta ja Lotta-Svärd toiminnot saivat aikaan Suomessa ja ymmärrän kyllä kiihkomielisen asenteesi. Perusolemukseltaan kiihkomielisyys on pelon aikaansaama vastareaktio. Mutta hyvä mies, jos saan sanoa suoraan, olet lähtenyt samalle linjalle mikä aiheutti suomalaisten jakautumisen, ”valkoisiin ja punaisiin”, suomalaiset vastoin suomalaisia. Näin sitä samaa suojeluskunta menttaliteettiä aivan liian läheltä lapsuudessani. Paikallinen vallesmanni tuli Mauseri pistooli ojossa uhaten ampua isäni kodimme portaille. Hän, isäukko ei suinkaan ollut ”punikki”, mutta oli sanonut jotakin ”poliittista” kylämatkallaan ja siitäkös nousi meteli. Samanlainen typeryys on nousussa kautta maailman ja jollei ilmaston muuttuminen tapahdu nopeasti, ottamalla katseet ”yhteiseen viholliseen”, niin kyllähän taas kerran ”veri vuotaa, isänmaan puolesta”.

Suomalaisen viha Venäjää kohtaan on ”perintövika”, sukulaisten keskenäistä riitaa, joka aina silloin tällöin vaatii ”Ryssän roiskimista”, haukkumista, vain saadakseen nenälleen ”Karhun kämmenestä” ja taas ollaan hiljalleen muutama vuosi. Historian nimissä tehdään, ja voidaan tehdä vain samojen typeryyksien toistamista. Evoluuttion pyörä on hidaskulkuinen. Evoluuttisen pyörän kiertoliikkeen puiteissa, on arvioidu, että ihmisellä on vielä 100000 vuotta oppimisen aikaa, joten ei liene ihme, että mitä teemmekään sellaisina kuin olemme, on kilpajuoksua elämän ja kuoleman kanssa - kauas tulevaisuuteen, tai,kunnes luonnossa tapahtuva muutos pakottaa meidät ihmiset muuttumaan - ennen aikaamme.


Anonyymi kirjoitti...

Hakki ja Karl,

Karl: nyt olet kyllä sekoittamassa Suojeluskunnan ja Lapuan liikeen keskenään.

http://www.lapua.fi/hellanmaa/hella14/lapuan_liike.htm

Mutta puolustukseksesi, näin on Suomessa usein ja yleensä tehty.

Suojeluskunta voisi toimia Sveitsin kansanarmeijan tapaan armeijan pikaosastostona. Sellaiset sodat, jossa toisena osapuolena on arvaamaton valtiojohtaja, voivat alkaa ilman sodanjulistusta, eikä silloin keretä toimeenpanemaan liikekannallepanoa. Sellainen vie niin paljon aikaa, että sota olisi silloin jo ohi. Me tarvitsemme sellaisen armeijan, joka voidaan mobilisoida parissa kolmessa tunnissa. Ja Sveitsin kaltainen kansanarmeija on tähän oikea vastaus, se voi toimia Suojeluskunnan nimellä ja toimintatavoilla. Sveitsiläisetkin miehet pitävät vuosittain monia ampuma- ja kertausharjoituksia.

Hakki: olen taas pitkälti kanssasi samaa mieltä, ihan lauserakenteita myöten :-). Tervetuloa vain meidän Persujen linjoille :-))

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

Karl

Uskon tietäväni tarpeeksi kummankin järjestön historiasta, että osaan arvioida, varsinkin Suojeluskuntajärjestön pimeää puolta.

On eri asia puhua ensimmäisen tasavallan vahvan luokkakantaiseksi syntyneeksi ja kehittyneeksi Suojeluskunnasta, kuin se mitä minä esitän, vaikka konkreettisuuden halusta johtuen nimikettä provosoiden ja konkretisoiden käytänkin. Pohjan poikaa siteeraten; "Kansanarmeija Sveitsin malliin."

Kun luokkakantaisuus ei ole edes ajatuksellisena lähtökohtana ja motiivina on puhtaasti kansallisen puolustusvalmiuden parantaminen koko tilanne on aivan toinen. Vapaaehtoisina järjestöinä mutta puolustusvoimien tai muuten vaaltiovallan ohjauksessa tälläisilla järjestöillä saattaisi olla juuri nyt jopa sosiaalinen tilaus?"

Jo perusteltu kommenttisi osoittaa sen, että ainakaan Suojeluskunnan nimi ei ole historiallisista syistä mahdollinen.

On lisäksi aivan selvä, että Suomen kaltaisella maalla ei koskaan tule olemaan sellaista aseistusta, jolla sen paremmin suurvaltojen kuin liittoututumien, edes kauttakulkuhyökkayksiä uskottavasti ennalta ehkäistäisi. Koko kansan kaikkiin ilmansuuntiin puolustusvalmis piikkisika sen sijaan hyvinkin voisi nostaa uskottavuutta toiseen potenssiin.





Hakki kirjoitti...

Karl ja PohjanPoika

Kirjoitettuani artikkelin - vasta silloin - aloin selvittää edes pinnallisesti vapaaehtoisten kansalaisten mahdollisuuksia osallistua maanpuolustuskasvatukseen ja - työhön, reserviläistoimintaan, naisten osallistumiseen. Muistin myös joskus kuulleeni jotain esimerkiksi maakuntajoukoista ja maapuolustuskoulutusyhdistyksen kursseista.

Oma ehdotukseni on maanpuolustushengen ja -kyvyn kokonaisvaltaismpi kehittäminen niin ikähaarukan (vaikkapa 10 - X vuotta) kuin kohderyhmänkin osalta(muutkin kuin reserviläiset) ja rahoituksen (yksityinen) osalta. (Ja extraetuna, josta kakaroiden ei tarvitse maksaa latin latia: Joka viikonloppu motivoivat ja maksuttomat extreme-urheiluharjoitukset; tarkka-ammuntaa, miinoitusta, tiedustelua, ensiapua, kiipeilyä, maastojuoksua, suunnistusta, laskuvarjohyppyä, hiihtoa, uintia, väijytystä, lähitaistelua, kamppailulajeja .... kaikki ammattilaisten ohjauksessa.)


Hakki kirjoitti...

PohjanPoika, ajallisesti tämä on kirjoitettu ennen kummallekin osoitettua kommenttiani. Havaitsin muutaman kirjoitusvirheen.

Ensimmäisen tasavallan Suojeluskunnilla ei suinkaan ole puhtoinen maine koko kansan silmissä, vaikka mielestäni perusteltua onkin väittää, että pitkälti sen seurauksena varsinkin Talvisodasta selvittiin.

Poliittiset ylilyönnit tapahtuivatkin käsitykseni mukaan pitkälti paikallisesti sisällissodan kaunoja ratkottaessa esimerkiksi vaikkapa siten, että Karlin isää uhkaillut vallesmanni samalla saattoi olla Suojeluskunnan jäsen, tai peräti sen paikallinen johtohenkilö. Kokonaisuudessa ensimmäisten vapaussodan jälkeisten vuosien osalta suojeluskuntalaisten jälki yhteiskunnassa kiihkeän "oikeistolaista", antivasemmistolaista, yksiniittistä "jos et ole meidän puolella, olet meitä vastaan" ja "tuolla taustalla et ole meikäläisiä" ja varsin alentavaa ja veristä.

Sama logiikka pätee myös Mäntsälän kapinaan, jonka alkuvaiheessa mukana oli kai aika huomattava määrä henkilöitä, jotka samanaikaisesti olivat sekä Lapuan liikkeen että Suojeluskuntien jäseniä? On kuitenkin tärkeää havaita esimerkiksi, että juuri Mäntsälässä suojeluskuntalaisten enemmistö poistui varsin nopeasti ja vähin äänin Svinhufvudin puheen jälkeen, ns. esivallan käskyn velvoittamina. Olihan Ukko - Pekka samalla itsekin suojeluskuntalainen, vieläpä kai kunniajäsen?

Valitettavasti kuumakalleja löytyy aina ja joka puolelta yhteiskunnasta tarvittaessa. Aika onneksi, joskin aivan liian hitaasti paransi sisällissodan haavat. Suojeluskunnista varsin hyvä rautaaisannos niinikään wikipediasta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojeluskunta

Jäi tuossa Karlille painottamatta, että nyt meillä ei ole välittömästi takanamme yhtä Euroopan verisimmistä siällissodista. Hallitusten yrityksistä huolimatta kansakunta on nyt edelleen ja ainakin vielä varsin yhtenäinen.

Pohjan poika

Itsenäisyyden arvostaminen, kansallinen itsepuolustus ja sen kehittäminen eivät ole persujen yksinoikeus.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

+++ tsenäisyyden arvostaminen, kansallinen itsepuolustus ja sen kehittäminen eivät ole persujen yksinoikeus. +++

Toivon että näin ei olisi. Mutta se into, jolla armeijaa ollaan Suomessa alettu alas, on ollut perinteisten suomalaisten suurten puolueiden agendalla. Toivon, että tähän nyt olisi tullut muutos.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Sama tuo oli tilanne 1920 ja -30 luvuilla. En oikein usko, että syynä on silloistenkaan isojen puolueiden vastuuttomuus. Poliittiset eläimet nyt vaan taitavat aina olla sellaisia. Puolustukseen pannun rahan merkityksen myyminen äänestäjille, ei liene kovin helppoa varsinkin jos vaihtoehtona ovat lasten, naisten, vanhustren ja sairaitten akuutimmiksi koetut tarpeet.

Se vaatisi poliitikolta ajattelua, johtajuutta ja myyntitaitoa. Siis viitselijäisyyttä.

Karl Fransen kirjoitti...



Hakki, TP and Anonyymi.

Pelko ja epävarmuus pakottavat, turvallisuussyistä, olemaan, ” ainakin vielä varsin yhtenäinen”. Olet varmaan havainnut, että ”yhteishenki” kärsii hyvinvoinnista ja että ”hyvinvointi” eristää ihmisiä toisistaan. Hyvinvoinnin vallitessa emme tarvitse toisiamme ja tuolloin emme ”välitä” mitä ”toiset” tekevät, tai kärsivät, mutta kun havaitsemme itse olevamme liukumassa samaan suuntaan, epävarmuus jota emme voi välttää, hakeutuu lähempään kosketukseen naapurin kanssa. Ei naapuria auttaaksemme, vaan itseämme, omaa epävarmuuttamme lieventääksemme.

Meille on sanottu, uskonnollisten auktoriteettien taholta, kuinka meidän tulisi huomioida kanssaihmisiä ja ymmärtää heidän vaikeuksia. Ideologisesti, ajatuksellisesti, asia on totta, mutta siirtäminen ideologisen realiseen ei ole totta, osoittaen kaksinaamaisuutemme. Mitä enemmän opimme tuntemaan itseämme, vastaavasti enemmän voi havaita läheisyydemme muuhun eläinkuntaan. Ainoana erillisyytenä on ihmisen teknillinen keksiliäisyys, ei niinkään rakentavaan suuntaan, kuin tuhoavaan.

Jos katsoo lähemmin ”puolustautumiseen” suunniteltua ja rakennettua kalustoa, niin voi todeta, että niiden suunnittelu ja rakentaminen on korkeimmalle kehitetty teknologisessa mielessä. Seuraavaksi tulee lääketeknillinen ”kalusto”. Niille molemmille on olennaisinta turvata jatkuvuus ihmiseläimelle, ensin mainittu tuhoamaan ja jälkimmäinen ylläpitämään, jatkamalla elinaikaa. Sanotaan, että ”puolustatumiseen sisältyy hyökkäyksen siemen”. Seuratessaan tapahtumia, maailmassa tapahtuvaa, ei voi muuta kuin todeta, että niitä, agressiivisuutta ja puolustautumista, ei voida eroittaa toisistaan, ja; että mitä enemmän niitä pyritään näkemään erillisinä, sitä syvempi on kuilu niiden kahden välillä, ja sen mukaisesti vaaran alttius kaikelle elämälle.

Hakki kirjoitti...

Karl

Kohtele muita siten, kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Putler ei ole moisesta viisaudesta koskaan kuullutkaan?

Anonyymi kirjoitti...

Pojat puhuvat taas niin syvällisen viisaasti, että pahaa tekee. Vai, että suojeluskunnat tai lottajärjestöt olisivat miteenkään varteenotettavia elementtejä isänmaan puolustuksen kannalta.
Suurin uhka itsenäisyydellemme on tällä hetkellä EU ja toiseksi veli venäläinen.
Keväällä torjutaan joukolla uhista pahin. Venäjän uhka eliminoidaan parhaiten olemalla myymättä niille maata tai myöntämättä viisumia.
Natohan on paras turva muita vihollisia vastaan, mutta liittymällä on jo valinnut niistä yhden.

Hakki kirjoitti...

A no nymous, kiitti kommentista

Joskus joillakin meistä on kieltämättä hyvin syvälliseen.

Itse olen kyllä aika vakuuttunut siitä, että jokin varsinaisessa kirjoituksessa mainitun kaltainen järjestelmä olisi, luokkaa ainoa tapa säilyttää uskottava puolustus meidän taloudellisilla edellytyksillämme.

Sen mielestäni aika hyvin Talvisota, jossa vastoin kaikkia laskelmia ja järkisyitä saavutimme tavoitteistamme tärkeimmän. Itsenäisyys säilyi. Myönnän toki, että pakkanen ja Stalin puhdistuksineen olivat mittavasti mukana avittamassa.

Anonyymi kirjoitti...

Yritetään nyt asiallisuuden nimissä päästä eroon siitä talvisodasta, joka kaiken todennäköisyyden nimissä oli silloisen oikeiston järjestämä turha sota.
Talvisodan voitti meille Stalin, hänen surkeat marsalkkansa, pakkanen ja Saksan nouseva uhka.
Olisimme silloin neuvotelleet myönnytyksillä muutaman kuukauden lisärauhaa niin toinen maailmansota olisi kohdaltamme mennyt vähän paremmin.
Sama taho, joka päästi maamme sisällissotaan järjesteli sille jatkoksi talvisodan. Siitä syntyi syy jatkosotaan ja nyt sitten maksetaan itsenäisyyden menetyksestä EU:lle.
Hyvin menee, herrat nauraa!

Hakki kirjoitti...

A no nymous

Herroista en tiedä, mutta nyt melkein nauran minäkin.

Perustele nyt ihmeessä, miten uskot maailmansodan menneen, jos Suomi olisi myönnytyksillä voittanut itselleen muutaman kuukauden lisärauhan. Muuten saatan nauruuni jopa tikahtua. Ja kerro ihmeessä kuka oli se taho, joka järjesti sisällissodan ja talvisodan?