Näin Suomen teollisuus pelastetaan

Miten Suomen teollisuus pelastetaan? – Yle Uutiset seuraa talouden ja politiikan kerman keskusteluja suorana. Juuri nyt.

Kun ensin on vuositolkulla toisaalta tehty päätöksiä, joiden seurauksena teollisuuden ei Suomessa kannata toimia ja toisaalta jätetty tekemättä ne päätökset, joilla teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa parannettaisi tai annettaisi edes samat toiminnan edellytykset kuin muualla ollaan nyt - ilmeisesti vasta nyt - herätty. Olisiko käynyt niin, että pää on vihdoin tullut vetävän käteen? Onko samalla myös havaittu, että vähitellen on tultu syötyä myös kehittämisen eväät; resursit, aika ja osaajat? Tuskin.

Voi olisiko havaittu, että maassa täytyy keskustella myös muunlaisesta lainsäädännöstä kuin sukunimien määräytymisestä, homojen adoptointi vai oliko se aborttioikeudesta, alkoholilainsäädännön muutoksista ja puolueiden vaalirahasotkujen oikeellisuudesta? Vai oliko laukaisimena havainto, että start-upit eivät Suomea elätä olivatpa ne kuinka hyviä tahansa, vielä moneen, moneen vuoteen? Vai pukkaako vuoden 2015 budjetin rakentamisen ongelmat esiin uusia realiteetteja? Vai onko nyt jouduttu myöntämään, että edes hallituksen kärkihankkeet, joiden toteuttamiseen voisi kuvitella hallituspuolueiden käyttäneen koko poliittisen kokemuksensa luoman osaamisen eivät, osaamisen ja kokemuksen puutteessa kuitenkaan toteudu? Vai voisiko olla niin, että vähitellen nuoremmatkin ymmärtävät, että leikkauslistojen tielle ei tällä tavalla näy loppua?

Olipa syy mikä tahansa, nulikkojen poliittisen omnipotenssin kuvitelma alkaa toivottavasti vähitellen heille itselleen selvitä? Siis ettei heillä, sen paremmin kuin niillä puolueilla joita he edustavat sitä, siis omnipotenssia - kaikkivoipaista ylivertaisuutta - ole. Kaikki yhteiskunnassa ei sittenkään toimi pelkän tahtomisen, poliittisen pelin, selkään puukottamisen, kauniitten joskin sisällyksettömien puheitten, valehtelun ja rahan heittelyn ja sen estämisen seurauksesta.  Nuo kun ovat broilerikoulun antamat eväät.

Olisiko tälle hallitukselle ja sen ministereille käynyt, kuten niin monelle uhmaikäiselle lapselle ja nuorelle? Kun on vahemmille hoettu, kuinka kaikki osataan ja vielä kaikkia muita paremmin, on lopuksi tullut aika huutaa aikuiset apuun, kun kaikki hankkeensa ja aikomuksensa ovat omaan mahdottomuuteensa kaatuneet? 

Puhetta ja keskustelua maailmaan mahtuu, mutta sen vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Kun tekemisen edellytykset on itse, omilla toimilla tuhottu on nopeita ratkaisuja enää turhaa odotella. Nopeat toimet kun ovat niitä, jolla puolueet ja poliitikot tunnetusti uskovat tuovan menestyksen seuraavissa vaaleissa. Nyt tarvitaan pitkäjänteisempää työtä.

Suomen teollisuuden pelastaminen, siis samalla Suomen talouden pelastaminen voi tapahtua vain pelastamalla Suomen dermokratia. Lyhyen muutosedellytyksen oikeaan suuntaan voi toki tarjota hallituksen vaihtaminen, mutta ongelmien perussyy ei sillä korjaannu. Puolueiden ylivalta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on saatava palautettua kansan valitsemille edustajille. Päätettävien asioiden prioriteetti ja käsittely on saatava takaisin kansalaisten ja kansakunnan asioihin, poliittisten puolueiden ja muiden etujärjestöjen asioista. 

Kun demokratian menestyminen rakentuu kaikkien kansalaisten tahdon ja osaamisen varaan, on yhteiskunnassa lähdettävä siitä, että päätöksenteon pohjana edes käytetään parasta tarjolla olevaa osaamista ja kokemusta kansakunnan arkitodellisuudesta. Sitä on yksittäisillä itsenäisesti ajattelevilla ja osaavilla kansalaisilla, ei puolueorganisaatioilla eikä varsinkaan niitä edustavilla broilereilla. 


PS.

Valitan, jos sinusta tuntuu siltä, että artikkeli ei käsittele ostsikkoa. Kyllä se käsittelee, kun asiat pitkistyvät ne mutkistuvat. Meillä politiikka on rikki, sen seurauksena teollisuus ja talous. Ongelmien on annettu kehittyä jo niin kauan, että sen perussyy on korjattava, jos todellista pysyvää parannusta toivotaan.