Luova tuho. Tule Suomeen

Tässä vaiheessa näkyvissä on lähinnä Tuho. Mutta kun riittävästi ja riittävän kauan tuhoutuu, alkaa kokemuksen mukaan syntyä jotain uuttakin. Se taas lienee sitä luovuutta, vaikka aiheuttajana olisi vain oman ja perheen nälän tyydyttäminen ja lämmön ylläpitäminen?

Kun tuho on koskenut kaikkia merkittäviä ja osin perinteisiä toimialoja Suomessa, ei niiden kertaamiseen liene syytä enää aikaa käyttää. Syömähampaita on paljon lähtenyt ja aivan ilmeisesti paljon vielä lähtee. Vaan mitä tilalle? Kun Nokia on mennyt ei yksi Angy Birds, ei edes Supercellillä vahvistettuna pysty menetettyjä työpaikkoja korvaamaan. Ja niistä, tuottavista työpaikoista meillä on perinteisesti pula, ei ensisijaisesti yritysten myyntivoitoista.

Onpa mitä tahansa on varmaa, että ainakaan virkamiehet ja poliitikot eivät vastausta tiedä. Kunhan arvaavat ja yleensä väärin. Ja kuitenkin juuri he resurssoivat kansalliset kehityspanoksemme. Alkaville yrityksille ja yrittäjille tukea tarjoavat Tekes, Finnvera, TE/ELY-keskukset, Sitra, hautomot, kehittämiskeskukset, kehitysyhtiöt, uusyrityskeskukset, yrittäjyyskoulutukset ja projektit, start-up saunat , tukialukset, yksittäiset kouluttajat ja konsultit ja kaikkin muutkin mitä 33 KVG-sivulle luetteloituna mahtuukaan. Harvat heistäkään kuitenkaan itse yrittävät  ja sillä elävät.

Menestymismahdollisuudet osaavat  nimittäin parhaiten arvioida alkajan tulevat asiakkaat. Mitä useammalta on mahdollisuus tietoa etukäteen on kerätä, sitä parempi yritystoimintaa suunnittelevan kannalta. Toinen hyvä arvioitsijoiden joukko ovat kilpailijat. Kummallekin ryhmälle on tunnusomaista, että ne elävät markkinoilla. Tässä ja nyt, reaaliajassa. Ja luonnollisesti yhteistä myös se, että heidän tavoittamisensa ei ole helppoa. Kuitenkin jollekin alkajan on tuotteensa myytävä ja jotkut hänen kanssaan joka tapauksessa asiakkaasta kilpailevat. 

Yllämainitusta seuraa, että pääsääntöisesti kansallisia kehittämispanoksia tulisi suunnata vain ja ainoastaan siihen, että mahdollisimman moni kynnelle kykenevä saataisi yrittämään yrittäjyyttä. Ja että halukas sitä riittävän kauan saisi sitä edes jossain määrin turvallisesti kokeilla. Lähtökohdaksi riittää, että  alkaja omaa mahdollisuudet kannattavaan yritystoimintaan ja menestymiseen. 

Toimialalla ei sitten niin väliä olekaan. Vielä vähemmän sillä onko aiottu bisness hitech, biotech vaiko lowtech. Silläkään ei ole kansallisesti väliä onko ajateltu yritystoiminta oman työn ja osaamisen myyntiä eli ammatinharjoittamista, onko se tavaratuotantoa, kauppaa, palvelua vaiko peräti osaamisintensiivistä kansainvälistä kasvuyrittäjyyttä.  Itse asiassa, kun tähän mennessä kokeiltujen painotusten tuloksia muistelee, mitä useammalta eri alalta, sitä parempi. 

Pääasia on, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ilman julkisia tukia. Kunnianhimo - tai ahneus - kyllä pitää huolta kasvun kiihtymisestä lain mahdollistamissa puitteissa. Lakien taas on syytä olla tasavertaiset kaikille. Myös verolakien. Niistä vastaa ihan toinen porukka.

Tämä oli osa luova käsitteestä luova tuho.

Mutta tästä kaikesta ei ole paljoa iloa meille suomalaisille, vaikka luova tuho uudistaa elinkeinoelämämme, jos se ei samalla uudista myös sitä järjestelmää, jossa elinkeinoelämä toimii. Yhteiskuntamme poliittista järjestelmää. Eikä sen muuttuminen ole näköpiirissä ollenkaan, sen verran tehokkaasti puolueet ovat monopolinsa kansalliseen päätöksentekoon ja kehittämisresurssiemme jakamiseen sementoineet. Ja kuitenkin juuri siellä Luovalle tuholle olisi kovasti tarvetta. 

Itse asiassa luova tuho poliittisessa järjestelmässämme voisi saada kansakunnan pysyvän kasvun ja kehittymisen aikaan.